9. Muutos

1. Liikkeenjohto-ja organisaatiotutkimusessa muutosta on vanhastaan tarkasteltu yksilökeskeisestä näkökulmasta.
2. Eronteko
vähittäisestä muutoksesta ( jatkuvaan muutokseen ajan myötä)
radikaalien muutoksesta ( saavuttamaan uusi tila)


Suhteessa rakentuva muutos

3. Muutos institutioaalisena käytäntönä

> Muutostilanteen vieminen organisaatiossa on yleensä vaikeaa.
> esiintyy usein vastarintaa ja ristiriitoja siitä mikä on uudistus ja se miten oli ennen.
> Vakiintunut > johto vastaa strategisen muutoksen suunnittelusta ja toteutuksesta ja eri toimintojen asiantuntijat markkinoinnista ja HRM:stä.
> Yksilön oppimisesta org. oppimiseen tiedot ja taidot tulisi jakaa.
>Kehittyvä työntutkimus >tyyön ja toiminnan kehittämisen menetelmä.
> MUUTOSLABORATORIO > sen sovellusmuoto, edellyttää henkilön osallistumista muutoksen toteuttamiseen. Tätä käytettiin kun ALKO siirtyi pullotyöstä asiakaslähtöiseksi palvelupaikaksi > syntyi tiimitöitä ja "jokainen vastaa vain omasta työstä jäi taakse."

4. Muutos dialogia 

> mahdolisuus vaikuttaa muutoksen sisältöön ja toimintatapaan. > eivät passiivisia muutoksen kohteita.
> Moniäänisyys > vaiennettujen äänien sanominen ääneen tärkeää > tähän kuuluu ristiriidat ja väittelyt.
> vaikeneminen > liittyy valtaan ja suojautumiskeinoksi. > keino puolustautua muutoksilta, jotka koetaan vihamieliseksi.
> ARVOSTAVA KYSELY > AI > muutos mahdollistuu kun kyetään luomaan toivekkaita mielikuvia. > innostavan todellisuuden luominen.
> Muutos on monesti epämiellyttävä >edellyttää siihen liittyvien tunteiden näkyväksi tekemistä ja niistä keskustelemista.



Johdettu muutos


LUE TÄMÄ VIIMEINEN OSA SIVUT 163-167

8. Johtajuus

1. Ihmisillä ennakkoluuloja johtajan työtä kohtaan.
2. Ihmisten välisissä organisaatioissa, vuorovaikutus voi sisältää erillaisia näkemyksiä. > jotka ristiriidassa keskenään.
3. Tärkeää on että epävarmuuden vallitessa saadaan ihmiset sitoutumaan org. toimintaan.
4. Työsuhteet väliaikasia ja ei varmuutta > vaatii paljon.
5. Johtajuus jaetaan kahteen

> yksilökeskeinen näkökulma > esimies-alaissuhde

> suhteissa rakentuva. > org. jäsenten välistä vuoropuhelua.

6. Henkilöstövoimavarojen johtaminen > HRM > suurissa yrityksissä ihmisiä. joiden työtehtäviin kuuluu tämä > muodostavat organisaantion HRM-toiminnan. HRM osa alueita ovat 7 kpl.

1. tarpeen analysointi
2. suunnittelu
3. rekry
4. työn arviointi
5. palkkaus ja kannustusjärjestelmät
6. henkilöstön kehittäminen
7. urasuunnittelu ja ohjaus

7. Strategia

 STRATEGIATYÖ GLOBAALISSA TALOUDESSA s. 124

1. 1950-l. tuli, liikkeenjohdon komsultit levittäneet.
2. sttrategiatyöllä kaksi puolta, toimintaympäristön ymmärtämistä ja oman toimiympäristön ymmärtämistä.
3. Tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa. Usein liittyy päätöksen tekoon ja valintoihin sekä kilpailussa menestymiseen. 
4. Ero strategian ja sen toteuttamisen välillä on keskeinen.
5. Ajatellaan että se kuuluu johdon toimiin ja että se on analyyseja ja suunnitelmia.
6. Viime aikoina > strategia on olemassa vasta kun se totetuu ihmisten vuorovaikutuksessa.
7. Siirrytään yksilökeskeisestä suhdekeskeiseen.
8. Strategiaa ei voisi rajata ylimän johdon yksinoikeudeksi. > sen tekemiseen osallistuu lukemattomat eri tahot. > eri toimijoiden vuoropuhelu on keskeinen ! > jako toteuttamisen ja strategian välille on innovoinnin este.

LUE SIVUN 135 sivun organisaatioiden rakenteellisia ratkaisuja taulukko!

9. G. Hamel ja L. Välikangas = ketteryyden sijaan strategisesta joustavuudesta. > antaa todellinen vastuu työntekijöille myös strategisessa ajattelussa. > uudistuminen jatkuva itseohjaileva prosessi.

Porterin viiden kilpailuvoiman malli; 

6. Kaksi näkökulmaa

TAVOITTEENA PERUSTELTU NÄKEMYS s. 113

1. Tutkimustyössä on tärkeää että tutkija tiedostaa oman näkemyksensä ja pyrkii suhtauttamaan sitä toisenlaisiin näkemyksiin.
2. Eri näkemykset > toimintaa yrityksessä> Johtajien tulee osata perustella jonkin muutoksen peruste.
3. Oman perustelun on oltava aina sisäisesti mahdollisimman johdonmukainen ja uskottava.
4. Nämä kaksi näkemystä ( suhteissa rakentuva ja yksilökeskeinen ) eivät kommunikoi toistensa kanssa. > kuilu. 
5. Keskittään puhe ja muihin sosiaalisiin käytäntöihin (suht.) ja yksilökes. keskittään yksilöihin ja heidän muodostamiin ryhmiin.

6. Eri näkemysten erojen tiedostaminen tärkeää > voidaan argumentoida ja kritisoida.
7. Tutkijioden tulisi pystyä ilmaisemaan omat näkemyksensä niin, että olisivat ymmärrettäviä muillekin kuin tutkijoille.

5. Johtamisopit

 TUTKIMUKSELLISET PARADIGMAT s. 102

1. Miksi tutkijat lähestyvät samoja aiheita hyvin eri tavoin?
2. Perustuu eri tapohin hahmottaa maailma. > ontologia
3. Erilaisiin käsityksiin siitä, miten voidaan saada tietoa > epistemologia
4. Mitkä keinot tiedon hankkimiselle ovat ok > metodologia.

JOHTAMISOPIT s. 103

5. Opit ja työkalut > tutkimuksellisen  tiedon popularisoituja versioita. > koulutuksessa, konsultit, kirjoissa, vuorovaikutuksessa leviää.

6. Johtamisoppien aallot.
7. Liikkeenjohdollisen ajattelun ajassa elävä aaltomainen luonne.
8. Välillä vallassa käsitys ihmisestä laskelmoivana yksilönä > järkiperäisten tarpeiden tyydyttäjä.
> Johtajat: tehostaa, pilkkoa työ osiin ja järjestää palkitsemisjärjestelmiä.
9. Välillä käsitys korostaa ihmisen yhteisöllisyyttä ja omaa oivaltamiskykyä. > antaa vastuuta.
> johtajat: luoda mahdollisuuksia kannustaa luovuuteen

10. Vastuuta korostettava silloin kun taloudellinen kasvu vakiintunutta. Tehostus laskukausien aikana.
11. Ensin ihannoitiin USA:sta kulttuuria ja ne opit levisivät maailmalle II MS jälkeen. Sen jälkeen huomio Japaniin > pitkäjänteisyyden arvostus > vahva sitoutuminen > otettiin oppia.

12. Liittyi myös laatuun. > Laatujohtaminen > (TQM) > laatua korostavan kulttuurin rakentuminen < keskeinen haaste. + joustavat tuotantojärjestelmät.
13. tuotteiden tekninen laatu asiakkaalle yhtä tärkeä kuin asiakkaan kokema laatu.
15. Oppinen sedimentoituminen > päällikkäisyyksistä > voivat olla keskenään ristiriidassa tai ei.


16. Liikkenjohdolliset muodit.
17. E. Abrahamson > tuoreiden ja ajankohtaisten oppien omaksuminen auttaa >> johtajien kaikissa tilanteissa näyttäydyttävä järkiperäiseltä ja edistykselliseltä.
18. F. Taylorin tieteellinen liikkeenjohto 1. "liikkenjohodon muoti"
19. Muodit luodaan puhumalla, kiertävät kuin vaatemuodit.

 20 Muodin kolme perustetta Kieser.
 Muoti käsitetään luonnolliseksi osaksi markkinataloutta > kilpailuedun luominen.

1. VALMISTETEORIA; kukat muodissa, ensin ne ottaa varakkaat sitten koko kansa > sit täytyy varakkaiden jo muuttaa muotia että ero pysyisi. Sama kun konsultit kertovat tietoa valuu myöhemmin massalle. 

2. MARIONETTITEORIA:  fiktiivisiä eroja luodaan sinne missä todellisa eroja ei ole. > liikkeenjohdollisten oppien kuluttajista tulee marionetteja. muotien levittäijen kyky  suositella. > pyritään saamaan ne itsestäänselviksi.

3. KOLLEKTIIVINEN SOSIAALINEN VALINTA: Toimija, johtaja luo itselleen hetkellisen tasapainotilan olemalla muodikas> järjestystä epävarmaan todellisuuteen.

JOHTAMISEN TYÖKALUT s. 109

Konsulttyritys Bain & Company / D. Rigby keräsi liikkeenjohdon 10  tärkeintä työkalua:

1. Benchmarking. (verrataan omaa toimintaa muihin)
2. Strateginen suunnittelu. ( määritellään toiminnan päämäärä ja eritellään se tavoitteiksi)
3. Missiot ja visiot. (hahmottaa liiketoiminnan tavoitetila, arvot ja toiminnan päämäärät)
4. Asiakassuhteiden johtaminen. ( CRM, ymmärretään paremmin eri asiakasryhmiä & vastataan tarpeisiin.)
5. Ulkoistaminen. ( eivät ydintoimintaa)
6. Tasapainotettu tuloskortti. ( Balanced scorecard, suorituskykyä, mitataan keskeisiä tehtäviä. - asiakkaiden saamaa arvoa ja henkilöstön suoriutumista)
7. Asiakkuuksien segmentointi (jaetaan osiin ne markkinat, joilla se toimii. )
8. Liiketoimintaprosessien uudistaminen. (BPR. business process re-engineering - toiminta eritellään prosesseiksi > tehdään mahd. tehokkaiksi. )
9. Ydinosaamiset ( tekee tuotteesta ainutlaatuista ja tunnistaminen)
10. Fuusiot ja yritysostot ( keinoja parantaa strategiaa, asemaa markkinoilla, lisätäomistajille tuotettua arvoa.)

>> Käyttävät julkiset ja yksityiset, palvelevat eri tavotteita,
>>>> Apuvälineitä kasvun, asiakastyön ja innovointiin.
>>>>>>Yrityskulttuuri ja ympäristöasiat tärkeitä!
>>>>>>>>> UUSI GLOBAALI TALOUS lisännyt johtamiseen liittyvien työkalujen kysyntää.
>>>>>>>>>>> P. Juuti ja M. Luoma > työkalujen sekamelska > tarjolla paljon > eroja vaikea nähdä.
<<<<<<<<< Niiden vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen tärkeää.
<<<<<<< Tulee olla innostumatta liikaa yksittäisestä. > soveltaa yrityksen kokonaisuuteen.
<<<<< Johdonmukaisuus on niiden käytössä tärkeää.
<< Suomessa eniten käytetään SWOT-analyysiä.

14. Avoimen kansantalouden makroteoria

1. Suljettu kansantalous = ei vuorovaikutuksessa muiden kansantalouksien kanssa.
2. Avoin kansantalous = vie ja tuo muihin maihin.
3. Nykyisin kaikki riippuvaisia toisistaa, P-korea ainoita suljettuja.
4. Monet teoriat on helpompi analysoida sitä vasten. > inflaatio ja työttömyys.
5. Suomi ja ulkomaankauppa. Tavattoman tärkeä > suuret markkinat voidaan erikoistua ja kohottaa tuottavuutta. > tuonti > saadaan niitä jota ei kannata itse valmistaa.
6. Volyymin kasvua selittävät kehittneet kuljetus-ja viestintäkustannusten aleneminen.
7. Teollisuustuotteilta perittävät tullimaksut ovat laskeneet.


8. Aluksi pelkästään naapurimaiden välistä kauppaa. Nykyisin globaalia maailman kauppaa.
9. Suomi > koko suhdannepolitiikan perusasetelma muuttui 2000-l. alussa eron myötä + yhteinen rahapolitiikka. < euroopan keskuspankki.

KANSAINVÄLINEN KAUPPA s. 222

10. Perustuu suhteellisen edun teoriaan.
11. Vapaa kv.kauppa on koko maailmantalouden kannalta hyvä asia.
12. Kohdentuneet tuotantoresurssit >ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä.
13. Tuontitullit ja vientiverot laskevat hyvinvointia ja kauppa vähenee. > Niillä halutaan suojata oman maan tuotantoa kv. tuotantoa vastaan.
14. Ihmisten tarpeet vaikuttavat määriin. Ja markkinahinnat.
15. Pitkällä aikavälillä vaihtotaseen tulee olla tasapainossa > eli tuontia ja vientiä yhtä paljon. ( muuten velkaantumista ulkomaille yms)
16. Suomen vaihtotase on ollut 15 v ylijäämäinen.

13. Suhdannepolitiikka

1. Suhdannevaihteluita voidaan lievittää > rahapolitiikka ja finanssipolitiikka
2. Molempien avulla voidaan säädellä kokonaiskysynnän tasoa ja siten kokonaistuotannon määrää.
3. Suhdanne- ja vaikuttamispolitiikan tehtäväksi voidaan asettaa tasapainon palauttaminen. Tapahtuu itsestään pitkällä aikavälillä > voidaan nopeuttaa.

RAHAPOLITIIKKA s. 205

4. Rahapolitiikka on pitkällä aikavälillä neutraalia.
5. Se vaikuttaa vain hintatasoon, mutta ei kokonaistuotantoon eikä työllisyyteen.
6. Lyhyellä aikavälillä hinnat ja palkat ovat jäykät.
7. Kansantalouden hintataso ei siksi voi asettua rahan kysynnän ja tarjonnan perustella.
8. > rahan kysyntä ja tarjonta määräävät korkokannan.
9. Yritykset ja kotitaloudet > kysvät rahaa taloustoimien maksamiseen > korkokanta vaikuttaa rahan pitämiseen likvidinä. Korkea korko > menetetään esim sijoituksien voitoissa. :(
10. Rahan tarjonnan kasvattaminen alentaa korkokantaa. < kokonaiskysyntä vahvistuu.
11. s. 206-------------

4. Tutkimus, opit ja työkalut

t1. Oppiaineena ollut 1960-1970-luvuilta lähtien keskeinen osa liiketaloustieteitä.
2. Vaikutteita muista tieteenaloista.
3. Yliopistoilla tärkeä tehtävä >itsenäinen ja riipumaton toimija > tutkijat voivat työskennellä.
4. Puhutaan liiketoimintaosaamisesta > ainutlaatuista ja räätälöityö osaamista.
5. Tutkijat ja opettajat eivät ole yksittäisten yritysten neuvonantajia.
6. tutkijat ( tuottavat tietoa ilmiöistä)  vs. konsultit ( kehittämällä ja soveltamalla erilaisia analyysejä)
7. Ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita on vaikea pukea kaavoiksi> tutkijat tekevät yhteistyötä.
8. Joht & org. teemat eivät syntyneet sattumalta. > kysymys on myös ajasta ja paikasta. liittyy aikaansa ja paikkaansa mikä keskeistä.
9. Tutkimus on lähtöisin USAsta ja Briteistä > se heijastelee vielä keskeisesti muihinkin maihin ja niiden tutkimuksiin ja käsityksiin.

TUTKIMUKSELLISIA KESKUSTELUITA  s. 78

10. Puhutaan keskusteluista kun viitataan tutkimukselliseen kokonaisuuteen. seuraavat ovat ne keskeisimmät:

A) BYROKRATIA

- Miten organisaatiot toimivat ja miksi niin kuin toimivat?
- Miksi tiettyjä asemia muodostuu?

- Sosiologi MAX WEBER liikkeenjohdon ja organisaatiotutkimuksen kehittymisessä keskeinen hahmo
- "Byrokraattinen organisaatio" > länsimaisen protestanttisen uskon ja kapitalismin taloudellisia saavutuksia korostavan krhityksen ilmentymä.
- byrokratian muodostumisessa olennaista auktroriteetin suominen > rationalis-laillinen.
- perustuu byrokratian sääntöjen järjestelmään. > sen pohjana auktoriteetin perustuvat asemat tulee määritetyksi.

- Rationalisuus on byrokration ominaispiirre ja on instrumenttaalista > päämäärän saavuttamiseen tähtäävää.
- Tämän pohjalta byrokratiassa muodostuu eri asemiin ja tehtäviin perustuva työnjako.
- Ja päätöksenteon hierarkia > toiminta ennustettavaksi
. weberin rautahäkki >tiettyyn rationalisuuteen nojautuva kehitys
- saanut negatiivisen ilmeen. Vaikka on oma eettinen pohjansa ja perustuu kestävään toimintaan.

- Sen pimeä puoli >ihanne >ihmiset etenisivät ansioidensa ja kokemustensa avulla.
- Kanter ja homososiaalisuus > valitaan ihmisia joiden kanssa tullaan toimeen.
- valkoisen miehen valtaa selittävä!
- Riski on siinä että toiminnasta tulee itsessään tärkeämpää kuin päämäärästä sinänsä. 
- Natsi-saksa esimerkki järkystä tehokkaasta byrokratiasta.

- Byrokratian toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tarkoituksettomuus sekä virallinen ja epävirallinen. ( voidaan tehdä asioita, joita alunperin ei oltu ajateltu tapahtuvan ja ajetaan yhteenliittymän etua, jossa oma ja yrityksen etu ovat vastakkain)

 - UUSINSTITUTIONAALINEN  ORGANISAATIOTEORIA = miksi organisaatiot samankaltaistuvat aikaan myöten? pakottavat voimat + normatiiviset voimat + matkiminen > ympäristö asettaa niille paineita.

 - Burns ja stalker erottivat mekanistisen ( hierarkinen ja ennustettava) ja orgaaniset organisaatiot toisistaan. > vakaissa oloissa meka >toimii, muuttuvat ympäristöt vaativat orgaanisten joustavaa muuntautumiskykyä organisaatiossa.
 -Kontingenssiteoria >org. muoto, rakenne ja koko > org. liittyvien eri tekijöiden vaikutus.
 > liian yleistävä
 - Byrokratioa saattaa estää yhteistyön muotoja
 -mcdonaldisoituminen s. 83

B) TAYLORISMI

- Miten organisaation toiminta voidaan virittää mahdollisimman tehokkaaksi?

- Organisaatioiden ymmärtäminenn taustalla, F. W. Taylor
- Taylorismi = työmenetelmien tehostamiseen tähtääviin johtamisen oppeihin ja työkaluihin.
 - > Tieteellinen liikkeenjohto

> organisaatiossa käytetään aikaa hukkaan. > kun ei oteta uusia menetelmiä käyttöön.  
- työntekijöiden tulisi saada mös rahallista etua > uusista menetelmistä. > paras kannustin
- Johtaminen tieteellisen taidon avulla tärkeässä roolissa.
 - tehokkaat menetelmät, soveltaminen ja mittaaminen!!
 NELJÄ PERIAATETTA > s. 84 OPETTELE

 - Tieteellisyys kovassa roolissa.
 - <fordismi >henry ford!  >> mahdollisti massatoutannon ja vähensi aikaa ja lisäsi tehokkuutta.
- Taylorismin pimeä puoli >> K. Marx > kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä sortaa  työntekijöitä ja ohjaa lisäarvon omistajille.
- tehokkuuden optimipyrkimykset > riskin siitä > työoloista epäinhimilliset, merkityksetöntä työstä.
- Yirtysjohtajat oikeuttavat toimiaan korostamalla rationalisointi-ja tehokkuus vaikutuksia.
>>>jatkuva kustannustehokkuus ja  ennustettavuus sekä tasainen laatu.

Tämä ajatusmalli elää teknologisoituneessa globaalissa taloudessa. > Liiketoimintaprosessien uudistamisen oppi (BPR) > puretaan toiminnot osiin ja katsotaan tehokkuutta. > rajuja toimia irtisanomisia yms. "puhtaalta pöydältä aloittaminen".

C) IHMISSUHTEET


- Miten ihmisten erilaiset tarpeet ja ihmissuhteet vaikuttavat organisaatioiden toimintaan?

- M. P. Follet uran uurtaja.
- Työsuorituksen perusta on työyhteisöt ja niiden vuorovaikutussuhteet.
- Kiinnostunut ristiriitojen ratkaisuista.
- Ristiriidat organisaation toiminnan rakentavia voimia, mahdollisuuksina.

- Johtajien tehtävä saada työntekijät näkemään asiat monelta puolelta.
- Ihmissuhteiden koulukunta > Mayonin ryhmä > ihmisten suoritukseen vaikuttavat sosiaaliset tarpeet < vs. taylorismi. > Hawthorne tehdas > muutettiin työoloja ja tutkittiin > kaunisteltu historiassa.
 - Psygologian vaikutusvahvaa johtamisen tutkimuksessa.

- A. Maslow - tarvehierarkia > selittää motivaationsa lähteitä.
- Ensin tyydytetään alemmantason tarpeita >ennen kun siirrytään ylemmälle tasolle.
- fysiologiset > turvallisuuden tarve > yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarve > arvostuksen tarve > itsensä toteuttamisen tarve.

- kyseenalaistettu > vallanpitäjät voivat hyödyntää tätä omien tarpeiden tyydyyttämiseksi >inhimillisyyden hyödyntäminen > korostunut palvelun lisäännyttyä.
- Sensemaking, tolkun tekeminen > K. Weick > ihmisten ja niiden muodostamien ryhmien toimitaa. > kriisitilanteita.
- Ihmissuhteiden koulukunta on ollut hyvin miehinen.


D) LIIKKEENJOHTO

- Mitä on johtaminen ja mitä johtajat tekevät?

- Keskeinen osa yhteiskunnan järjestksen ja yhteistyön rakenteita ja prosesseja.
- Sen tutkiminen varsin tuore ilmiö >

- Uran uurtaja oli P. Drucker < tavoitejohtaminen > management by objectives > johdon keskeinen tehtävä on määritellä yrityksen tavoitteet ja tehdä ne työntekijöille ymmärrettäväksi ja muokata heidän roolinsa > että ne palvelevat tavoitteiden saavuttamista.
- liikkeenjohdon tutkimuksessa on ollut voimakas pyrkimys oikeuttaa liikkeenjohdon merkitys vakavasti otettavana yhteiskunnallisena ilmiönä ja tutkimuksen kohteena.

- H. Fayol > kaivosmiesinsinööri > fayolismi > liikkeenjohdon 5 tehtävää>> suunnittelu, organisointi, käskeminen, koordinointi ja valvonta.

- C. Barnard > organisaatioiden inhimillisen toiminnan muodostamina yhteistyön järjestelmänä.
- > korkeantason liikkeenjohdon 3 tehtävää: kommunikaatiojärjestelmän luominen, keskeisten palvelluiden varmistaminen, tavoitteiden ja tarkoituksen asettaminen.

- H. Simon ja J. March > päätöksentekoa koskevaa tutkimusta
>simo tarkasteli epävarmuutta ja epätäydellisen informaation vaikutuksia > rajoitettu rationalisuus >auttaa ymmärtämään päätöksentekijää näissä. > tiedon käsittelemisen kyvyn rajallisuuden ja organisaation historian vaikutuksen päätöksentekoon. > päätöksentekijät sidottuja aikasempiin päätöksiin, muuttuviin olosuhteisiin ja valtarakenteisiin.
> markku > roskapönttöteoria >organisaation ratkaisut etsivät niihin sopivia ongelmia kuin päinvastoin. Epävarmoissa tilanteissa päätöksentekijät voivat tehdä ratkaisuja, jotka jälkikäteen näyttäisivät epärationaalisilta. 

- Yrityksen omistajien ja johtajien väliset suhteet. > A. Berle ja G. Means.< omistuksen määräysvallan eritymistä.
> Omistajaohjaus >kuinka omistajien ja yritysjohdon välinen suhde on eri aikoina on saanut eri muotoja.

>Omistuksen hajautuminen < 1970-luvulla > johtajat kasvattivat suhteettomasti omaa valtaansa omistajien kustannuksella.
> Shareholder  value = omistaja-arvon kasvattaminen oppi 1980 > suosittu. vasta isku johtajien asemaa korostaneelle.

Kriittisen johdon tutkimus (CMS) >ymmärtää johtamista erilaisten paineiden alla.
< Johtamisen työtä tekevät jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin
> Päätökset joita tehdään saattaa tuntua välillä arveluttavilta.
< Johtajilla omia ura ja polittisia pyrkimyksiä
> CMS kiinnostunut johtamisen ja org. ongelmallisista muodoista ja kielteisistä seurauksista.
> heikomman puolelle asettuminen

> Taylorismiin ja tiimityöhön > molempiin sisältyvät miehinen näkökulma  ihanteellisesta työntekijästä > aina käytettävissä ja tukee miesten uran nousua.


E) KULTTUURIT

- Miten ja miksi organisaatioissa kehittyy erilaisia yhteisesti jaettuja toimintatapoja ja käsityksiä.


- Uudenlaisia tapoja ymmärtää ihmisten välisiä vuorovaikutuksia > 1970-l-
- Johtamista käsittelevät ajatukset ja teoriat heijastavat omaa aikaansa.
- T. Peters ja R. Waterman > menestyvillä yrityksillä on ainutlaatuinen toimintatapansa > toimeliaisuuden korostaminen, asiakaslähtöisyys, yrittäjyyshenki, työntekijöiden arvostus ja fokusointi.


- C. Geertz tutkimukset symboleista ja niiden merkitys ihmiselle ja toiminnalle. mahdollistavat tietynlaisen tavan toimia.
- Organisaatiokulttuuri >onko jollakin org. tietty yhteinen  kulttuuri < joka kertoisi menestymisen tai epäonnistumisen. > voidaanko kulttuureja johtaa.

- E. Schein > org.kulttuurin kolmetasoinen ilmiö 
> perususkomukset ( yrityksen ytimessä), arvot ( julkituotuja)  ja artefaktit ( astein havaittavia)

- J. Martin 3 tutkimuksellista eri tapaa ymmärtää org.kulttuureita. > yhtenäisyys, erilaistaminen, sirpaloituminen.

- G. Kunda > johtajat vaikuttavat org.kult. tekijöihin ominen päämäärien saavuttamiseksi.
< ihmisten kouluttaminen ilman että he huomaavat sitä.

- Kansallinen kulttuuri > kv. liiketoimen tutkijoille hyvä. > G. Hofstede
 >Keräsi laajan aineiston 1960-l lopussa. > kulttuuri  on mielen ohjelmointia.
 > Kansalliset kult. erovat toisistaan 5 tavalla ja nämä vaikuttavat meidän ajattelumalleihin.
LUE NE SIVULTA 95-96! SIINÄ ON MÖS SEN KRITIIKKI !

- L. Smircich > Kaksi tapaa ymmärtää kulttuurin käsite organisaatiossa.
1. organisaatiolla on kulttuuri = muuttuja ajattelu, samanlainen osasyy kuin teknologia > voi hallita ja mitata.
2. Organisaatio on kulttuuri = Juurimetofora-ajattelu, kulttuuri on monimerkityksellistä jatkuvasti liikkessä. sisältyy kaikkeen toimintaan.

- Kulttuuri tarjoaa välineitä ymmärtää org. toimintaa.
- Kysymys kulttuureista kertoo antropologian  vaikutteista johtamisen ja org. tutkimuksessa.
- Kulttuuriset käänteet. Ihmisellä voimakas tarve kuulua johonkin > kansallinen kulttuuri tarjoaa tähän apua. > näkyy: kielen käytössä: me suomalaiset, symbolien kautta: sibelius, sauna,
- B. Anderson - kansakunta voidaan ymmärtää kuvitelluksi yhteisöksi.
- Tunnetaan kuuluvamme yhteisöön, jolla tiettyjä yhdistäviä tekijöitä. > kulttuuri osaksi vasta kun kielellisiä ja symbolisia toistetaan arjessa tiedostamattomasti.


F) JÄLKIBYROKRATIA 

 - Miten tarkastella organisaatioiden epävakaata ja jatkuvasti elävää luonnetta?

- Maailman monimutkaisuus, monimerkityksellisyys, monitulkinnallisuus askarruttanut.
- Tämä tila on jälkibyrokratia, jälkifordismi, postmoderni aika.
- Maailma sinänsä ei ole muuttunut aina ollut monimutkainen, mutta sen eri ilmiöt ja muodot ovat.
- Jälkibyrokratia > lähestmistapoja joilla globaalia taloutta ja sen toimintaa pyritään tutkimuksellisesti ymmärtämään.

 - D. Boje organisaatiosta kielikuvaa "Tamara" >esitys, jossa jokainen sai omanlaisensa kuvan esityksestä > sen mukaan ketä roolihahmoa seurasi, > tapahtuu koko ajan arjessa.

- Jälkibyrokraattista tutkimusta kuvaa epäily suuria tarinoita kohtaan, Siinä hylätään moderni usko tieteen edistykseen ja tiedon kasautumiseen ja yksiin ainoisiin totuuksiin. > maailmasta ja ilmiöistä. 
- Mitä vaikutusta on org. hierarkioiden madaltumisella, joustavuuden lisääntymisellä, työnkuvan jatkuvalla muutoksella.
< Miten muutokset vaikuttavat luottamukseen, vastuullisuuteen, sitoutumiseen.

- Puhekäytäntöjä eli diskursseja > johtamis- ja org. tutkimuksen kielellisestä käänteestä.
- Diskurssit merkitysjärjestelmiä < koostuvat kielenkäytöstä tai muista smboleista.

- Usein selvät asiat ja käsitykset voidaan osoittaa vallankäytöksi. > M. Foucault > omaperäist tutkimusta > Kyseenalaisti käsitksen vallasta yksilön omaisuutena ja pakottamisen välineenä.
> Kyseenalaisti siis > vallan voimavaroina < jota johto tai työntekijät kättävät toisiaan vastaan.

- Kielen kanssa muu kehollinen toiminta > 2000-l > käytöntökäänteenä >katsotaan että asiat teot ja toimijuus rakentuu osana käytäntöjä >> muodostuneet ajan kuluessa vakiintuneiksi tavoiksi. > kuten johtamisen käytäntöjä > jolloin uusia tapoja ei katsota johtajuudeksi.

- Kaikkia johtamiseen ja org. liittyviä ilmiöitä voidaan tutkia kielen ja käytäntöjen avulla.
Ihmisellä on tarjolla erilaisia disursseissa ja käytännöissä rakentuvia toimijuuksia ja identiteettejä.

- Valta toimii < tuottaa normaaliutta ja samaistutaan  tiettyihin käsityksiin ja toimintaan.
- Miten itse osallistutaan omaan alistumiseen ja miten synnytetään vastarintaa.

- S. Riad tutki miten on käytetty kulttuurin käsitettä fuusioitumisessa. tutkijoiden käyttämä kieli rajoittaa heidän toimintaansa >kulttuuri normalisoitunut yleiskäsitteeksi.

M. Holmer-Nadesan tutki siivoojien identiteetin rakentumista. johto asemoi ne vähempiarvoisiksi ja siivoojat itsensä muista huolta pitäviksi. vastustaminen voi olla osa identiteetin rakentumisprosessia sekä neuvottelua ja kamppailia merkityksistä.

12. Suhdannevaihtelut

MÄÄRITELMÄ JA MITTAAMINEN s. 190

1. Toteutunut bruttokansantuote harvoin määritetyllä potentiaalisella tasolla > arvaamattomia ja satunnaisia tekijöitä, sekoita jotka aiheuttavat suhdannevaihteluita eli poikkeamia pitkän aikavälin kehitykseen.
2. Toteutuneen Bruttokansantuotteen voi kunakin vuonna ajatella koostuvan potentiaalisesta tasosta suhdannetekijästä.

Toteutunut tuotanto Y = potentiaalinen tuotanto  YN + Suhdannepoikkeama

3. Tuotannon poikkeama potentiaalisessa = tuotantokuiluksi.
4. Se on negatiivinen ja positiivinen
> RIIPUEN ONKO SE POTENTTIAALISEN YLÄ-VAI ALA PUOLELLA.

 

5. Taantuma = kun kokonaistuotannon määrä vähenee.
6. Lama on poikkeuksilisen syvä taantuma.
7. Suhdanne vaihtelut ei ole säännöllisiä, ei helposti ennustettavissa, puhutaan parin kolmen vuoden jaksoista, jossa se käy laskuissa ja nousuissa.
8. Katso kuviot s.  192. ( 1980-l ja 2006-2008 korkeasuhdanne ja 1990-alussa ja 2009 matala)> pienen maan riippuvuus ulkomaankaupasta ja sen volyymin suuret vaihtelut.

SUHDANNETEORIA s. 193

9. Suhdannevaihtelut aiheutuvat tavaroiden ja palveluiden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan vaihteluista- joita synnyttää erilaiset satunnaistekijät > sokit. Kerronnaisvaikutksen takia sen vaikutus on alunperäistä suurempi > seurauksena on BKT:n voimakas kasvu eli noususuhdanne, esim. terästeollisuus.
10. Suhdannevaihteluita esim. huono sato > kokonaistarjonnan kautta.
11. Erilaisten sokkien välttämiseksi > hinnat ja palkat keskeisessä asemassa. 
 > ovat jäykät ja muuttuvat hitaasti. > yritykset sopeuttavat toimintaansa määrien kautta.

12. Lue s. 194-196 tarkasti! on haastavampaa!

 KORKEASUHDANTEIDEN SYNTYMINEN s. 197

13. Kokonaistuotanto on pitkän ajan tasapainotasossaan, luonnollista tasoa korkeampi.  Y > Yn
14. Kokonaiskysynnän vahvistumisesta tai lyhyen ajan kokonaistarjonnan vahvistuminen.  > siirtävät AD käyrää oikealle. KUVA A
15. Tuotanto kasvaa alkuperäiseltä Y1 = YN korkeammalle tasolle Y2
16. Mallin mukaan kokonaiskysynnän kasvu lisää tuotantoa, alentaa työttömyyttä, mutta kiihdyttää inflaatiota.> kysyntäinflaatio.

17. KUVA B. SAS siirtyy ylöspäin >kustannusten noustessa yritysten kannattavuus laskee. > vaaditaan palkankorotuksia muillakin aloilla >  toteutuu pisteessä C > lyhyen ja pitkän ajan tasapainot jälleen yhtyvät. lähtötilanteeseen verrattuna > hintatason on alkuperäistä korkeampi.
18. Kokonaistuotanto palaa tasapainoon ja hintataso jää korkeammaksi. > eivät sopeudu niin nopeasti.

 MATALASUHDANTEEN SYNTYMINEN s. 199

 19. Lähtee liikkeelle kokonaiskysyntää heikentävistä tekijästä.
 20. Tuotanto putoaa tasapainon alapuolelle.
 21. Työttömyys kasvaa ja työllisyys heikkenee.
 22. Hintataso laskee >  lopulta palautuu tasapainoon pitkällä aikavälillä, mutta hintataso jää.
 23. Suomen taantuma 2009 > viennin väheneminen > kysynnän heikkeneminen.

 MAKROTALOUSTIETEEN KOULUKUNTIA s. 202

24. Negatiiviseen tarjontasokkiin reakoidaan kokonaiskysyntää lisäävällä talouspolitiikalla. >syntyy voimakas inflaatio. > 1970-l luvulla juuri näin > sen jälkeen toimittu varovaisemmin. 
25. Maailmankaupan voimakas kasvu >nosti öljyn hinnan ennätykseen 2008.
26. > keskuspankit nostivat ohjauskorkojaan > joka talouskasvun hiipumisen myötä palautti öljyn hinnan maltillisempaan.
27. > myötä vaikutti samalla taantuman syntyyn.


28. Keynesiläinen makroteoria (1970-l) > LUE SE SIVULTA 203-204!
 uusi klassinen teoria >toi tarjontatekijät ja inflaatio-odotukset mukaan suhdanteiden tarkasteluun.

11. Raha ja inflaatio

1. Inflaatio > hintatason jatkuvaa kohoamista > mitataan monilla hintaindekseillä.
2. Inflaation mittaaminen.
3. Kuluttajahintaindeksi > mittaa kuluttajahintojen muutosta. 
4. hyödykekorin vertaamista > markkinahintoja suhteessa johonkin tiettyyn vuoteen.
5. Hyödykeryhmän nousua verrataan painolla, joka vastaa sen keskimääräistä kulutusta kotitalouksissa.
6. Hintataso no noussut Suomessa nopeammin kuin muissa.
7. Katso hintaindeksin laskeminen s. 176. Ei ole vaikeaa!
8. Saatetaan laskea eri maissa eri tavoin. > vaikea vertailla1
9. EU:n yhteiset kuluttajahintaindeksit. > käytetään inflaation mittarina.< <euroalueen vuotuinen inflaatio on n. 2%.
10. Suomen kuluttajahintaindeksi perustuu paljolti KV:seen, mutta suppeampi > korot ja omistusasumisen kustannukset puuttuvat.

INFLAATION KUSTANNUKSET s. 177

11. Sen seuraukset on ongelma > Jos hinnat noususivat koko ajan samalla vauhdilla ja se ei vaikuttaisi päätöksentekoon > tulojen ostovoima ei muuttuisi ja eivät suhteelliset hinnat. > ongelma jos inflaatiolla tälläisiä reaalisia vaikutuksia.

12. Hyperinflaatio > raha menettää nopeasti arvonsa. > paljon aikaa vaihtoehtoisen arvon säilyttämisen etsimiseen > pois tuotannosta. > tuotanto alenee. > yli 50 % hintojen nousua kuussa. > sodan jälkeen esmes.

13. Julkisen vallan budjettirajoite

14. Julkisen menojen kasvattaminen > yksittäisen sektorin käytettäväksi jää vähemmän tavaroita ja palveluita. > verotetaan.
15. Superinflaatiolla realisia seuraamuksia > 3 tapaa syntyä
1. > jatkuvasti päivittämään hintoja >menu kustannuksia.
2. > Hintataso nousee > tulkitaan tuotteen kysynnän kasvuksi > siksi lisää tuotantoa.
3. Tulojen ja varallisuuden jaon muuttuminen  > säästäminen ja sen arvo heikkenee.

RAHA s. 179.

16. Raha mikä tahansa vaihdon väline. Yhteiskunnallinen sopimus rahasta. < maksuvälineen avo pitää olla suhteellisen vakaa.
17. Raha toimii myös arvon säilyttäjänä. Yksi varallisuuden sijoituskohde.
18. Sen reaalisointi helppoa. sanotaan Likvidiksi riskkitömyys ja alhaiset liikekustannukset.
19. Kehittynein rahavaihdon malli > jalometalllit, metallin hinta säätetee myös rahan arvoa.
20. Nykyisin rahalta puuttuu vaihtoehtoiseen käyttömuotoon perustuva arvo. perustuu luottamukseen.
21. Sekit ennen tilisiirtoja ekat luottokortit 1920-l-
22. Rahavaranto = suppea raha = yleisön hallussa olevat maksuvälineet.
> setelit ja kolikot + pankkitalletukset

PANKKIJÄRJESTELMÄ s. 181.

23. Rahapolitiikka > toimet >joilla keskuspankki säätelee rahan määrää taloudessa.
24. Kuuluu keskuspankki ja talletuspankit
25. keskuspankit hoitaa 3 tehtävää

1. Setelipankki > yksinoikeus
2. Pankkien pankki > pankit tasaavat sen kautta maksuvalmiutta, ja saavat lyhyt aikaisia luottoja > takuumiehen rooli.
3. Valtion pankki myös valtion rahoitustarpeiden turvaaja.

26. Otettu käyttöön kansainvälisen järjestelypankin ( Bank for international settlements, BIS) vakavaraisuusvaatimukset.  omaa pääomaa vähintään 8 % riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä.

LUOTONLAAJENNUS s. 183.

27. Luotot ja talletukset muuttuvat siten rinnakkain. Kassavarantomäärä jää pankin reserviksi.
28. kutsutaan luotonlaajennukseksi < kerrannaisvaikutus.
29. Kassavarantosuhteen R = 0,1 käänteisluku on 1/R = 10
30. Pankki lainaa > saa 100, pitää 10 eteenpäin 90 > saa sen 90 pitää 9 lainaa 81...


RAHAPOLITIIKKA s. 185

31. Keskuspankin harjoittama rahapolitiikka yksinkertaista. Toimii epäsuorasti pankkijärjestelmän välityksellä.
32. Rahapolitiikan väylät > pankkien maskuvalmiuteen kohdistuvat toimet. 
 > säätelee omia velkojaan, setelien määrään.
33. Kolme välinettä rahapolitiikan hoitamisessa > 1. kassavarantomääräykset  ( korottamalla sitä suhdetta, se kiristää luotonantoa ja supistaa rahan määrää) 2. Avomarkkinaoperaatiot (kauppaa jota keskuspankki käy lyhyillä rahoitusvaateilla.) 3. Keskuspankin ohauskorko (pankeille tarjottavan lyhytaikaisen vakuudellisen luoton korko.
34. Keskuspankkkirahoitus toimii rahamarkkinoilla hankittavan rahoituksen vaihtoehtona >jossa ohjauskorko vaikuttaa markkinoilla määräytviin korkoihin.
35. Katso kuvio s. 186 >
36. Ohjauskorko vaikuttaa rahan määrään pankkien luottopäätösten myötä.
37. Ohjauskorko laskee > pankit lisäävät luotonantoaan asiakkaille.  >koska keskuspankkirahoitus silloin halpaa. > jos joudutaan turvaamaan.

 38. Suomi euromaa jolla yhteinen rahapolitiikka. Euroopan keskuspankki >EKP > sen tehtävän on ylläpitää hintavakautta. ja suunnitella ja toteuttaa rahapolitiikkaa. > rahapolittiset päätöksen tekee EKP neuvosto, EKP raportoi toiminnastaan valtiovarainministerille EU:n neuvostossa. > itsenäisyys asettaa vaatimuksia toiminnalle ja sen läpinäkyvyydelle.


KVANTITEETTITEORIA s. 188

39. Inflaation kvantiteettiteoria >leisä tarvitsee tai kysyy rahaa ainostaan liiketoimiensa suorittamiseen.


 M x V  =  P x Y

  M = rahan määrä
  V=   kiertonopeus
  P =   yleinen hintataso
  Y =  Bruttokansantuotteen määrä kansantaloudessa vuotta kohden.

40. Kiertonopeus ilmoittaa > montako kertaa rahavarainnolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana.
41. (P x Y) kertoo bruttokansantuotteen arvon, mittaa vuodessa suoritettujen liiketoiminen arvoa > kuinka paljon rahaa tarvitaan.
42. Kvantiteettiteoria tekee kolmen oletuksen avulla kausaalisuhteen. 1. Y on pitkällä aikavälillä luonnollisella tasolla. 2. rahan kiertonopeus on vakio V 3. keskuspankki voi säädellä rahavarantoa M
>>> yhtälöä tulkitaan siten rahan määrää määrittelee kansantalouden hintataso P > jolloin rahan määrän kasvu määrää hintatason nousun eli inflaation. !!!!

43. Kvantiteettiteorian mukaan rahan määrän tuplaantuminen johtaa kintatason kaksinkertaistumiseen.
44. Reaaliset ja rahataloudelliset tekijät määräytvät täysin toisistaan riippumatta > rahan sanotaan olevan neutraali. ( inflaatio johtuisi sen mukaan kevytkenkäisestä rahapolitiikasta)
45. Adam Smith ja David Ricardon ajatuksia > kvantiteettiteoria

TALOUSTIETEEN PERUSPERIAATE 

Rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy

10. Työttömyys

1. Pitkän aikavälin rakenteellinen ja yhteiskunnallinen omgelma. = rakenteellinen työttömyys > eräänlainen tasapainotila > on sopeuduttu

2. Lyhyen aikavälin suhdanneongelma.> Syntyy, kun työn kysyntä vaihtelee suhdanteiden mukaan.
3. Työikäinen väestö 15-74 vuotiaat.
4. Läheskään kaikki eivät käytettävissä. monet syyt, kuten opiskelu, sairaus, asevelvollisuus estävät.
5. Osallistumisaste eli työvoima osuus: (työvoima/työikäinen väestö ) x100
6. Työvoima = työttömät ja työlliset
7. Työllinen > henkilö joka on töissä tai lyhyen aikaa töissä, tai vapaalla syyn takia ( äitiysloma)
8. Aktiivinen työnhakija = hakenut töitä viimeisten 4 vko aikana.
9. Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus koko työvoimasta
(työttömät / työvoima) x 100
10. Tilastokeskuksen työttömyysaste > vertailukelpoinen työttömyysluku kv:sti
11. Toinen työttömyysluku on työttömäksi ilmottautuneet.

TYÖTTÖMYYS YHTEISKUNNALLISENA ONGELMANA s. 166

12. Lisää maksettavia julkisia menoja ja vähentää verotuloja, alentaa elämänlaatua ja tulotasoa. = suuret kustannukset
13. Yhteiskunnallista eriarvoisuutta >nuorten ja ikäihmisten työttömyys > haastavampaa saada töitä.
14. Työttömyys sanana 1800-l. kun tuotantoa siirtyi maalta kaupunkeihin. Ei ollut iso ongelma ennen    1930-lukua. > julkinen valta >pakko puuttua ja ehkäistä.

15. Suomessa ekat ohjeistukset jo 1929, mutta 1960-luvulla varsinaiset lait säädettiin työnvälityksestä ja vakuutuksista. > vakuutukset lisäsivät työttömien määrää kun piti rekisteröityä työttömäksi > piilotyöttömyys muuttui avoimeksi. > vakuutukset syntyi työttömyyden takia > eivät itsessään ole sen syy.

16. Maallikko > teknologian kehitys lisäsi > tutkija > ei ole syynä työttömyydelle >kulutustarpeet rajattomat, > siksi työn tarpeen ei pitäisi vähentyä.

TYÖTTÖMYYDEN TEORIA s. 168

17. Yritykset kysyvät työtä sitä enemmän >mitä alempi on palkkataso.
18. Työn tarjontapäätös jaettu kahteen > 1. työhön osallistuminen ( mitä korkeampi palkka sitä enemmän halutaan töihin) osallistuminen palkan suhteen joustamatonta. 2. työn tarjontakäyrä >millä ehdolla otetaan työ vastaan.

19. Palkkatason ollessa korkealla hyväksytään nopeammin työtarjous, kun sen ollessa matalalla. > työn tarjontakäyrä lähestyy siksi työvoiman kuvajaa palkan noustessa.
20. Vallitseva työttömyys on vapaaehtoista >kaikki saisivat töitä jos olisivat halukkaita ottamaan sen vastaan  palkkatasolla Wn.

21. Olemassa työttömyyttä  > joka ei ole vapaaehtoista >tahatonta. > tövoiman liikatarjonta.
22. Palkkojen laskiessa tön tarjottu määrä supistuisi  ja kysyttä määrä kasvaisi.

TALOUSTIETEEN PERUSPERIAATE

Työttömyys tasapainottaa työntekijöiden palkkavaatimusten ja yritysten palkanmaksukyvyn
Tasapainotaso määräytyy hyödyke ja työmarkkinoiden toiminnan perusteella.

23. Taloustieteilijät jakautuneet 2 rooliin.
A) Klassiseen - Kilpailu ei toimi työmarkkinoilla, taloudessa jokin tekijä joka estää 8kuten minimipalkkalainsäädäntö USA 7,25 $ > estää palkkojen sopeutumisen ) > korkeat palkat eivät ole työttömyyden syy vaan se löytyy tekijöistä jotka estävät palkkojen sopeutumisen.



B) Keynesiläiseen -Vaikuttanut tapaan hahmottaa työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana > osui suuren laman aikaan 1930-lukuun, Ei pidetty enää palkkarakenteen vinoutumisena vaan kilpailun puutteesta johtuvana rakenteellisena ongelmana. < kokonaiskysynnän riittämättömyys > työttömyys saattoi olla hyvin pysyvää ja tahatonta.

24. Moderni teoria: molempia ajatuksia mukana. Pitkällä aikavälillä hakeutuu tasapainoon (eka kuva)
25. esiintyy aina jonkin verran työttömyyttä.
26. Ammattiliitot vaikuttavat työn tarjontaan.  Palkat silloin korkeammalla.
27. Lyhyellä aikavälillä se on tahatonta. Altis suhdanteille.
28. Palkat sovitaan kiinteäksi > jotta ne eivät joustaisi työn kysynnän heiketessä. 

 TYÖN VEROTUKSEN VAIKUTUS s. 172

29. Työn verotus luo kiilan ostajan maksaman hinnan ja myyjän saaman hinnan väliin. > vähentää markkinoilla vaihdettua määrää.
30. Käteen jäävä palkka kertaantuu tönantajalle helposti 2x.
31. Työn tarjontapäätös perustuu käteen jäävän palkan vertailuun, aina ei kannata ottaa työtä vastaan
32. Köyhyysloukku tulojen kasvu alentaa etuuksia.
33. Verokiila kasvattaa tasapaino työttömyyttä
34. Verotus aiheuttaa yhteiskunnalle tehokkuustappion.  > työn määrä vähenee.


TALOUSKASVU JA TYÖTTÖMYYS s. 173

35. Talouskasvun ja työttömyden voi yhdistää tuotantofunktioon. Y = A F ( K, H, L)

>Työvoima N, on yhtä suuri kuin töikäisen väestön määrä ja on vakio = Jos työttömyyttä ei olisi N=L
> Täystyöllisyyttä ei koskaan saavuteta

> joten tasapaino tila työttömyys  luonnollisella tasolla N - LN
> jolloin  YN = A F ( K, H,  LN) < YMAX

 36. tasapainotyöttömyyteen vaikuttaa bruttokansantuotteen määrään ja siten elintasoon.

9. Talouskasvu

1. Talouskasvu = a) BKT määrän kasvua b) elintason eli BKT asukasta kohdin kasvua.
2. Kasvuteoria, selittää kasvun syntyä ja elintason eriarvoiseen jakautumiseen maailmassa.
3. 1800-l. kaikki yhtä köyhiä. Ero rikkaiden ja köyhien välillä oli 2x nyt 30x.

KANSANTALOUDEN TUOTANTOFUNKTIO s. 147

4. Talouskasvun teoria selittää kasvun. Jätetään syrjään lyhytaikaiset vaihtelut > tarkastellaan pitkällä aikavälillä. vähintään 5v. Juuri nämä lyhytaikaiset ovat suhdanneteorian ongelma.
5. Kasvuteoreettisen ajattelun perusväline.
6. Kokonaistaloudellisessa tuotantofunktiossa ei ole mukana välituotteita.
7. Panoksia ovat päoma ja työ. ( Kiinteät pääomat, koneet, laitteet jne + Henkinen pääoma.)
8. Luonnonvaroja voi pitää myös tuotannontekijöinä.

 9. Tuotantofunktiota käytetään apuna, kun pelkistetään talouskasvun lähteitä koskevaa tietoa.
10. Kuten tuotantoa ei synny ilman tuotannontekijöitä...


TALOUSKASVUN LÄHTEET s. 148

 11. Selitys taloudelliselle kasvulle > tuotannontekijöiden määrän lisääntyminen.
 12. BKT määrä Y on sitä suurempi > mitä enemmän tehdään töitä L ja mitä enemmän siellä on K, H:ta
 13. Teknologian kehitys  A vaikeammin ymmärrettävissä.
 14. Se on tietoa ja ideoita > miten tuotannontekijöistä saadaan lopputuotteita.
 15. Tietoa ovat H ja A. H on sitoutunut ihmiseen mutta A on tietovaranto.
 16. Talouskasvu ei ole pelkästään määrällistä kasvua.
 17. Uudet parempi laatuiset tuotteet korvanneet vanhat.
 18. Tuotteiden laadun kasvua.
 19. jos hinta kuvastaa laatua on talouskasvu laadun kasvua.

 Elintaso jaetaan kahteen.

 20. 1. KUVAA TYÖN TUOTTAVUUTTA JA 2. TYÖN MÄÄRÄÄ
 21.  Työpanosta mitataan työntekijöiden lkm tai tehtyjen tuntien määrällä.
 22. Elintason kasvu perustuu työn tuottavuuteen, koska työntekijöitä on rajallisesti.
 23. Katso sivun 150 kuvio ja lue sen yläpuolelta selitys!  
 24. Elintaso syntyy tehdystä työstä, mutta sen kasvu tulee työn tuottavuuden kasvusta.
(josta palkkojen nousu johtuu)
 25. Eurooppalaiset tekevät vähemmän töitä vs. USA (pitkien vuosilomien takia)
 26. Elintasokuilua kasvattaa 1. alhaisempi tuottavuus 2. pienempi työpanos.
 27. Elintasoa ei välttämättä nosta työn määrä > vapaa-aika on keskeinen osatekijä.
 28. Elintason kasvu > pitää tietää > mistä työn tuottavuuden kasvu johtuu.
 29. Skaalaedut ovat vakiot koko kansatalouden tasolla > Jos > H K L kaksinkertaistuu niin BKT kaksinkertaistuu myös.

30. Ilmaistaan >

kY = A F ( kK, kH, kL) 

> k on positiivinen vakio.

  Valitaan k = 1/L on;

 Y/L = A F ( K/L,  H/L,   1 )

 31. Työn tuottavuus Y/L on kolme lähdettä;
1. teknologian kehitys A
2. pääomaintensiteetin K/L kasvu
3. työvoiman koulutustason H/L nousu

32. Investoinnit kiinteisiin, koneisiin, laitteisiin yms ovat työn tuottavuuden kasvun toinen lähde.
33. Koulutus on kolmas lähde. 
34. Teknologia on kasvutekijöistä tärkein. Investoinnit tehottomia ellei teknologia kehity.
35. Alenevan rajatuottavuuden laki >

 TALOUSTIETEEN PERUSPERIAATE 

Elintason kasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, jonka lähteistä teknologinen kehitys on kaikkein tärkein.


 KASVUN MERKITYS s. 151

 > Kauppias > palkkio > asetetaan  yksi riisinjyvä shakkilaudan ekalle ruudulle > kaksi toiselle jne.
 > palkkioksi sen määrän riisiä mitä on viimeisellä ruudulla. > vaihdetaan riisinjyvä sentiksi
 kauppias saisi 0,01 x 2 potenssiin 63 = 92 233 720 miljardia euroa.
 > tärkeintä on tietää kuinka nopeasti jokin tuplaantuu > ihmiset huonoja arvioimaan kartaantuneisuutta.
 > talouskasvu siksi aliarvotettua yhteiskunnassa. 

KASVUVAUHDIN LASKEMINEN s. 153

TÄMÄ OSIO LUE HYVIN JA LASKE s. 153-154.



TEKNOLOGIAN MERKITYS s. 154

 36. Teknologia on valmistusohje. Ideoiden lukumäärän kasvua.
 37. Ideoiden lukumäärä on rajaton.
 38. Alkuaineita on 117, niitä yhdistää toisiinsa on 2 potenssiin 117. Eli huikea määrä.
 39. Innovaatiot = yhteiskunnallisesti tai kaupallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa tai osaamista.
 40. Teknologian kehitystä on monenlaista > kaikki innovaatiot ei vaikuta yhtä paljon.
 41. Merkittävä = yleiskäyttöinen teknologia = general purpose technolgy
 42. Vaikutus kotitalouksiin, yrityksiin, yhteisöihin. > kehittyy koko ajan ja halpenee > uusia toimintamalleja. > höyryvoima, sähkövoima, ITC
 43. Talouskasvu lähti liikkeelle (1) höyryvoimasta (2)  teollinen vallankumous = sähkö (3) on tieto -ja viestintäteknologian kehitys.
 44. Suomen kasvu perustui malmi- ja metsäteollisuuden hyödyntämiseen > työn tuottavuus on korkeaa monella alalla.
 45. Rakennemuutos talouskasvun lähteenä - tuotantorakenteen muutosta - nyt teollisesta palvelualalle.
 46. Tietoteknillinen vallankumos luo uusia ammatteja ja toimintatapoja. Sähkö samassa asemassa 100v sitte.
 47. Yleiskäyttöinen teknologia lisää tuottavuutta 3 x = a) Nostaa tuottavuutta uusilla tuotteilla ja valmistuksella. b) Tuottavuus kasvaa kun niitä uusia tuotteita hyödynnetään toimialoilla yms. c) Yritys muuttaa toimintatapaansa uuden keksinnön myötä > ulkoistaa osan internetissä.


 ELINTASOEROJEN SYYT s. 158

48. Tuotannontekijöiden määrien erot selittävät elintasoeroista puolet. Toinen osa on teknologian hyödntämisessä.
49. Koulutus ei selitä maiden tuloeroja hyvin.
 50. Peruskoulutuksella on suuri vaikutus  talouskasvuun.
 51. Tärkeämmäksi noussut > mihin ammattiin ja millaiseen alaan koulutus valmistaa.
 52. Teknologia on hyödyke, jota kaikki voivat käyttää muiden kärsimättä.
 53. Kehitysmaat voivat siirtyä yhden teollisen vaiheen ylitse.
 54. Talouskasvu voi vähentää eriarvoisuuttaseuraavan 200v ajan. > tasa-arvon toteutuminen > kaikki tulevaisuudessa rikkaita.

 TALOUSKASVUN TEORIA s. 160

 55. Eri teoriat jaetaan kahteen ryhmään: sen mukaan miten ne käsittelevät teknologian kehitystä.
 A)  Eksogeenisen kasvun teoria: olettaa sen talouden ulkopuolelta annetuksi. > Solow`n kasvuteoriaksi
 B)  Endogeenisen kasvun teoria > tietoisen tutkimus-kehitstoiminnan tulosta.

 KÄY LÄPI MITEN MUODOSTUU NOI KAAVAT JA LUE SIVUT 160-162!

 TALOUSKASVU JA KESTÄVÄ KEHITYS s. 163

 56. Tulojen noustessa valintamahdollisuudet lisääntyyvät.
 57. Elintason nousu kestämätöntä? luonnonvarojen tuhlaamiseen ja ympäristön pilaamiseen.
 58. Kasvuteorialla voidaan selittää kaava kestävälle kehitkselle niin, että pyritään turvaamaan tulevalle sukupolvelle vähintään yhtä hyvät olot kuin nyt meillä. >

 59. Talouskasvu on kestävää, jos kansantalouden varallisuuden arvo ei vähene ajan kuluessa.
 60. Öljyä käyttävä maa voi käyttää sen loppuun, kun sijoittaa siitä kertyviä omaisuuksia muihin varallisuutta kasvattavaan, kuten aineellisen ja henkisen pääoman lisäämiseen.
 61. Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa jo kestämätöntä ja Suomessa kestävää.

8. Mikrosta makroon

1. Makrossa keskitytään talouden kasvuun, työttömyyteen, inflaatioon, suhdannevaihtelujen kysymyksiin.
2. Elintaso kasvanut vasta viimeisen 200v. aikana.
3. Työttömyys suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia!
4. Sen lievittäminen > taloudelliset ja sosiaaliset syyt.
5. Tuotannollisten voimavarojen vajaa käyttöä.
6. Rahan arvon muutokset > pysyi vakaana, kunnes 1930-l, kunnes, kunnes 1970-l, sen jälkeen inflaatio maltillisempaa ja puhutaan jopa deflaatiosta. (hinttatason lasku)
7. Kehitys > 1930-l heilahteluja ja työttömyyttä, 1950-60-l, tasaista, 1970-l häiriöitä,  1980-l. vakaata, 1990-l. lama, kasvoi vuoteen 2009 saakka, jolloin pankkikriisi.
8. Suhdannevaihteluiden ongelmia myös kysymys, miten ulkomaankaupan tasapaino liittyy talouden kasvun ja suhdannekehitkseen.

KANSANTALOUDEN TILINPITO s. 127

9. Kehitetty talouden kehityksen ja muutosten mittaamiseen.
10. Tilastojärjestelmä > kuvaa kansantaloudessa toimivien yksiköiden taloudellista toimintaa.
11. Suurimpia saavutuksia > työ alkoi jo 1600-l. J. M. Keynes ajatuksista 1883-1946 >oppilaansa R. Stone palkittiin Nobelilla.
12. Markkinoilla vaihdetun hyödykearvon mittaaminen 3 tapaa. A) laskemalla tuotetun arvon (määrä x hinta) B) laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot C) kuluttajien käyttämät menot

13. Kansantalouden tilinpidon lähtökohta >
Kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö suljetussa kansantaloudessa.

14. Tällöin saadaan kolme mittaria samalle asialle >
A) Bruttokansantuote = tuotannon arvoa
B) Bruttokansantulo = tuotannossa syntyviä kokonaiskustannuksia
C) Bruttokansantuotteen käyttö = tuotannon kysyntää > mihin hyödykettä käytetään.

15. Avoin talous > huomioitava ulkomaankauppa >saadut ja maksetut.
16. Tilinpidossa kansantalous määritellään kotimaisten talousyksiköiden avulla.
17. Suomessa tuottaa tilastokeskus, EU:n yhteinen > EKT,  (ESA), sen perusta SNA

BRUTTOKANSANTUOTE JA NETTOKANSANTUOTE s. 129

18. Kansantalouden kokonaistuotannon mitta > on BKT
19. Vuoden kuluessa tuottamien loputuotteiden rahamääräinen summa.
20. Lopputuote = kaikki tavarat ja palvelut > jotka ei ole välituotteita.
21. On virtasuure. > ajanjakson kertymä. / tuotannon määrä ja tulot
22. On varantosuure > varallisuus  lasketaan määrähetkellä.
23. Hyödykkeet lasketaan yhteen niiden hintojen arvoisina.
24. Ostajanhintainen suure / markkinahintainen suure < markkinoilla todella maksettu hinta.
25. BKT ilmoitetaan juuri markkinahintaisena
26. Hyödykeverot kohottavat hintoja. < tuoteverot.

markkinahinta = perushinta + tuoteverot - tuotetukipalkkiot.

27. Markkinahintainen BKT:


Bruttokansantuote markkinahintaan = bruttokansatuote perushintaan + tuoteverot - tuotekilpailupalkkiot.

28. BKT:hen lasketaan vaan lopputuotteet.
29. Hyödykkeet; investointi-ja kulutushyödyke
30. Pääoman bruttomuodostus =
lasketaan pääomatavarat /kiinteät bruttomuodostus+ hyödykevarastojen muutos.
31. Lopputuotteisiin lasketaan myös vienti ulkomaille.
32. BKT ei kata kaikkea tuotantoa > kotityöt, rikollisuus, harmaa talous, kauppa kuiteitta, veroton palkka.
33. Sivun 130 ala kappale >yrityksen kontribuutio !???
34. Perushintainen BKT saadaan laskemalla kaikkien yritsten arvonlisäykset yhteen.

35. Arvonlisäysmenetelmä

 Bruttokansantuote perushintaan = kokonaistuotos - välituotekäyttö = tuotannon arvonlisäysten summa.

36. Lasketaan toimialoittain. jotka jaoteltu osiin:

3%    ALKUTUOTANTO = Kalatalous, maa-metsä ja riistatalous
28%  JALOSTUS = Mineraalinen kaivu, teollisuus, sähkö, vesi, kaasuhuolto, rakentaminen
69%  PALVELUALAT = Kauppa, majoitus ravitsemus, kuljetus, tieliikenne, varastointi, rahoitus, kiin teistö, liike-elämä, hallinto, koulutus, terveydenhoito , muut yhteiskunnalliset palvelut, kotitalouspalvelut.

JULKISET PALVELUT hallinto, koulutus, terveydenhoito


37. kiinteä pääoma kuluu käytössä. > arvo vähenee. 
38. Siitä tehdään poistoja > riippuu pääomahyödykkeen kestosta.
39. Rakennukset vs. atk ohjelmat
40. Vain osa hankituista hyödykkeistä laajentaa pääomakantaa. 
41. nettoinvestoinnit = bruttoinvestoinnit - poistot

42. Nettokansantuote =

Nettokansantuote = bruttokansantuote - kiinteä pääoman kuluminen eli poistot

43. BKT käytetään enemmän, johtuu koska poistojen osuutta vaikea määritellä.

BRUTTOKANSANTUOTTEEN ARVO, MÄÄRÄ JA HINTA s. 133

44. Hinnat muuttuva mittari, rahan arvo kasvaa 2 syytä; tuotettujen palveluiden ja tuotteiden määrä kasvaa ja tuotteista maksetava hinta kohoaa.

45. Hintojen muutos inflaation vaikutus poistetaan;
A) mittaamalla bruttokansantuote perusvuodeksi valitun vuoden hinnoilla.  > Nimellinen eli käypähintainen suure esitetään realisena eli kiinteähintaisena. > kuvaa volyymin muutosta. > kulutetut määrät tärkeitä.
B) Reaalinen BKT
C) bruttokansantuotteen hintaindeksi > käytetään hintatason ja sen muutosten kuvaamiseen.  > kutsutaan suureen deflatoinniksi > BKT-deflaattoriksi.

KANSANTULO JA BRUTTOKANSANTULO s. 135

46. BKT mittaa tuotannon suuruutta.
47. Toinen tapa > kuinka paljon on syntynyt tuotanontekijätuloa eli ensituloa.  > kutsutaan tulomenetelmäksi > työntekijälle maksetut palkat, korot, vuokrat osingot, itselle jäävä yrittäjän tulo.
48. Näihin lisätään maksetut välilliset verot  ja vähennetty tukipalkkiot >kun tarkastellaan markkinahintaisena.
49. Vuoden aikana kotimaisten yksiköiden saama ensitulo + välilliset nettoverot = kansantulo
50. JOS kansantulo, kansantalous olisi suljettu > se olisi yhtä suuri kuin nettokansantuote.
51. Kansantuloa kutsutaan > nettokansantuotteeksi.
52. Avoin talous > ensituloa myös ulkomailta. > sisältyy kansantuloon, ei nettokansantuotteeseen.


Bruttokansantulo markkinahintaan
= bruttokansantuote markkinahintaan + ensitulo ulkomailta - ulkomaille maksettu ensitulo.

53. Bruttokansantulon ja-tuotteen ero suomessa vähäinen.
54. Bruttokansantulo sisältää poistot >> siten nettomääräinen.

> nettokansantulo ( nettokansantulo = bruttokansantulo - poistot)

55. Kansantulo > tilinpäätöksessä neljään ryhmään. 

A) Palkat
B) Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut
C) Pääoman omistajille maksettu omaisuustulo (korot, osingot...)
D) Julkisyhteisöjen saamat tuotannon verot - niiden maksamat tukipalkkiot.

56. Palkkojen osuus vaihtelee suhdanteittain.
57. Osa kansantulosta siirtyy ulkomaille > vastikettomina >maksut EU:lle ja kehitysapu
58. Kansantalouden käytettävissä oleva tulo saadaan ottamalla nämä huomioon.
( katso taulukko s. 137-138)

59. Säästäminen = kuluttamatta jättetyksi tuloksi
60. Rahoitusmarkkinoiden tehtävä > ohjata säästöt investoinneiksi.

KOKONAISKYSYNTÄ JA KOKONAISTARJONTA s. 138

61. Huoltotase = kansantalouden tilinpidossa tase.
62. Loppukäyttömenetelmä = bruttokansantuotteen laskeminen lopputuotteiden kysynnän kautta.
63. SIVU 139 LOPPUTUOTTEIDEN KOKONAISKYSYNTÄ ! anssi!


MAKSUTASE s. 140

64. = kansantalouden tilinpitojärjestelmän keskuspankista ylläpidetty osa.
65.  Se jäsentelee tarkemmin ulkomaankauppaa, + muut ulkomaiset liiketoimet >tulot, menot ja pääomaliikkeet.
66. Pääoma = lainoja ja sijoituksia, ulkomaisiin arvopapereihin, kiinteistöihin jne.
67. Maksutaseesta vastaa Suomen pankki.
68. Masutaseisiin kirjataan kaikki liiketoimet  > jotka liittyvät hyödykeiden kauppaan, tulonsiirtoihin tai pääoman liikkeisiin.
69. Tileissä > + puolelle valuuttaa maahan tuovat ja - sitä vievät liiketoimet.

70. Maksutase koostuu 
A) vaihtotaseesta: 1 vuoden kuluessa kansantaloudessa juokseviin ulkomaisiin liiketoimiin
(Esim. ulkomaankauppa)
koostuu; kauppatase + palvelutase + tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase s. 141
 > kirjaa kaikki ulkomaisiin juokseviin liiketoimiin liittyvät tulo-ja menovirrat.

B) pääoma-eli rahoitustaseesta. 
> Miten ulkomaisten velkojen ja saatavien eri erät muuttuvat.
> Kirjaa maan ja ulkomaiden väliset pääomaliikkeet.

71. Positiivinen ja negatiivinen vaihtotase. 
72. Näihin kahteen kirjataan maan kaikki tavat viedä ja tuoda ulkomaan valuuttaa.
73. Maksutasetileistä ilmenee >ulkomaisten saatavien ja velkojen kannat sekä niiden erotus, maan ulkoinen nettovelka.


SÄÄSTÄMINEN, INVESTOINNIT JA VAIHTOTASE s. 142

74. Tämä osio käy läpi vihkon kanssa ja laske esimerkki. s.142.

ELINTASO JA HYVINVOINTI s. 143

75. BKT asukasta kohti > käytetään usein kuvaamaan hyvinvoinnin kehitystä.
76. Soveltuu jos hyvinvointi riippuu tuotetusta määrästä.
77. Ongelmia > kun hyvinvointiin vaikuttaa muut tekijät. tuloerot. vapaa-aika. ympäristön tila.
78. Ei kerrä näistä mitään.
79. Yleisin maailman laajuinen mittari.  Helppo ja hyvin saatavilla.
80. Elintasovertailuun > ongelma > hintatasot eri maissa eri. > korjataan >tekemällä vertailu ostovoimaparametreihin. (Purchasing power parity, PPP)
81. Lasketaan saman hyödykkeen hinta eri maissa ja muutetaan se yhteiseksi valuutaksi. > Big Mac >puutteellinen mittari >käytännössä tapahtuu vertailemalla tuhansia tuotteita.
82. BKT korreloi hyvin muiden mittareiden kanssa > työttömyys, koulutustason ja terveyden kanssa.

7. Julkistalous

1. Markkinat hyvä tapa järjestää talouden toiminta < ei aina toimi > tarvitaan julkista valtaa tehokkuuden tehostamiseksi.
2. Vaikka markkinat tehokkaat > tuotannontekijämarkkinoilla voi olla tulonjako epäoikeudenmukainen.

TALOUSTIETEEN PERUSPERIAATE 

 Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa sillon, kun ne toimivat tehottomasti, tai johtavat epäoikeudenmukaiseen tulonjakoon.

3.Yhteiskunnalla oikeus pakottaa verojen maksuun.  sillä valtuutus kansalta.
4. Talouspolittiset päätökset tekee keskusvalta, valtio. > mitä kuuluu siihen >polittinen kiista.
5. Kansantalouden kokonaisveroaste >mittaa julkisen vallan keräämien verojen ja veronalaisten maksujen suhdetta kokonaistuotannon arvoon. suomi 43, ruotsi 50 OECD keskarvo 36 %.
- OMISTUSOIKEUDET ja niiden määritteleminen tärkempiä instituutioita. > ei vaihdantaa ilman sitä. 

INSTITUUTIOT s. 106

6. Valtiolla on tehtävä yhteiskunnan instituutioiden kehittämisessä
7. Instituutiot ovat pelisääntöjä.
8. Osa viralllisia ( rakenteet ja kirjoitetut säännöt, lainsäädäntö) ja osa epävirallisia ( kulttuuri, peristeet ja luottamus..)
9. Molemmat tärkeitä talouden sujuvuudelle.
> toimijat voivat luottaa toisiinsa ja taloustoimikustannukset ovat alhaiset > talous kehittyy hyvin. = sosiaalinen yhteiskunnallinen pääoma. (epävirallisten inst. toimivuus yhtä tärkeää kuin investoinnit ja henkinen pääoma)

REILU JAKO? s. 107

10. A ja B annetaan molemmille 100e yhteensä, saavat jos A hyväksyy B:n tarjouksen. Muuten kumpikaan ei saa mitään. Eli A hyväksyy sillon 0,05 euroa, koska pienin positiivinen summa.
11. Ultimatum game = toistettu satoja kertoja > leisin jako 40/60. 15 % hylännyt tarjouksen.
12. Selitys, kohtele muita kuin itseäsi haluat kohdeltavan.
13. Lapset itsekkäämpiä


MARKKINOIDEN TOIMIMATTOMUUS s. 108

10. Valtion taloudellinen rooli, siksi markkinoiden toimivuuden paraneminen.
11. Täykkärissä markkinat kilpailutasapainossa. 
12. Markkinat toimivat tehottomasti > jos jokin yhtälöstä ei päde.

 YHTEISKUNNAN RAJAHYÖTY = KULUTTAJAN RAJAHYÖTY = HINTA = YRITYKSEN RAJAKUSTANNUS = YHTEISKUNNAN RAJAKUSTANNUS

13. Viisi keskeistä syytä: 

A. Epätäydellinen kilpailu 

 > Hinta ei kuvaa tuotannnosta koituvia rajakustannuksia  oikealla talavva, hintaan vaikuttaa monopolin hinnoitteluvoima.
> Monopoli tuottaa liian vähän yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. > siksi halutaan estää
< Valtio voi puuttua lisätä kilpailua lopettamalla hallinnolliset monopolit.
 > määrää kilpailupolitiikasta ja valvoo sitä. Valvoo myös kv. kaupan vapautta ja lisää tuontikilpailua.

B. Verotus

> Menot katettava verotulojen avulla.
> Voi olla velkaa, mutta lopulta maksettava.
> Ongelma > verotus vaikuttaa  voimavarojen kohdistamiseen. (esmes hyödykevero)
> Hinta nousee ja vaihdettu määrä vähenee. > asettaa niille jolla kysyntä joustamaton. (bensa)
> Alussa yhden tuotteen ostamiseen käytetään OAEB   (hinta  x määrä) > asetetaan vero DF
 > Valtio kerää veroja niin että markkinoiden toiminta vääristyy mahd. vähän. ( joustamaton)
 > Verotulojen määrää molemmissa > verotulo = kulutusmeno - mitä myyjät saavat. (DCFG)
 > Verotuksen kohtaanto > kuka veron maksaa > riippuu kysynnän hintajoustavuudesta.
> CB verran myynti laski.

C. Ulkoisvaikutukset  

> Tilanne, jossa osa hyödystä tai kustannuksista jää ottamattahuomioon päätöksenteossa.
> On negatiivista ja positiivista.  ( lannoitteet ympäristölle) ja (opiskelu hyödyttää )
> Jos se on nega > yhteiskunnan rajakustannus on yksityistä suurempi.
> Positiivinen > hyödykkeen tuotanto jää liian vähäiseksi. > investoidaan liian vähän tutkimustyöhön.
>  Tupakointi, puhelin...

> Osa ulkoisvaikutuksesta voidaan korjata markkinaehtoisesti. verot ja maksut, saastutuslupia. ( EU kasvihuonepäästökauppa) markkinoiden toimintaa korjaava veroa = Pigou veroksi

D. Julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit 

> Ulkoisvaikutuksen äärimuoto
> Julkishyödykettä kaikki kuluttavat yhtä aikaa.
> Ketään ei mahdollista sulkea pois ja kisäkuluttajasta ei aiheudu lisäkustannuksia.
> Toimittaminen ei onnistu markkinoiden kautta > vapaamatkustaminen ongelmana.
> Yhteiset resurssit ovat tavallisia hyödykkeitä, joiden piiristä ei voida sulkea pois ketään.
> ilmakehä, avomerikalastus...
> Joku käyttää > ei ota huomioon omista toimista syntyviä kustannuksia.  >siksi  säädellään resursseja.

MUSIIKIN KOPIOIMINEN s. 116
>  digituotteen valmistajalle kiinteät kustannukset suuret
> Rajakustannukset pienet > monistaminen halpaa.
> monistaa netissä > rajakustannukset = 0.
> Kilpailutasapaino ei ole tehokas ex ante tilanteessa > ennen tuotteen valmistusta.
> Yhteiskunnan kannalta tehokkaan ratkaisun löytämiseksi > verrata ex ante ja ex post tehokkuutta keskenään.

E. Epäsymmetrinen informaatio

> Yksi markkinaosapuoli tietää asioita enemmän kuin toinen.
> Myyjä tietää laadusta enemmän kuin ostaja. ( myyjä saattaa liiotella ja ostaja peitellä)
> autokauppa ja asunnon myynti
> Monesti markkinat hoitavat tilanteen itse. "parasta ennen"
> Lama 2008 oli epäsymmetristä infoa siitä,  kuinka paljon riskejä eri pankkien taseissa oli.


TULONJAKO s. 118

14. Markkinoiden tehokkuus sokea muodostuvalle tulon ja hvinvoinnin jakautumiselle.
15. Vähintään toinen hyötyy vaihdannassa.
16. Rikkailla mahdollisuus ostaa enemmän kuin köyhillä.
17. Markkinoilla muodostuva hyvinvoinnin jakauma > liian epätasainen.  > valtion halutaan tasoittavan tuloeroja.
18. Mitataan jakamalla kaikki tulot kymmeneen osaan. rikkaat 5,8 x enemmän kuin köyhät.
19. Tuloerot kasvaneet koko ajan > pienet muuhun maailmaan verrattuna.
20. Tasoittaa > A. vaikuttamalla voimavarojen jakautumiseen ( köyhissä maa on tärkein tuotannontekijä rikkaissa henkinen pääoma.
B. Perintöverotus > onko oikeudenm. että toiset syntyvät rikkaaseen perheeseen.
C. Valtio voi muuttaa tulonjakoa vaikuttamalla hintoihin. > Progressiivinen, tulotason nousun koventunut verotus.
D. Minimipalkkalainsäädäntö > parantaa matalapalkkaisten asemaa.

21. Tasapainoa alhaisempi hinta > markkinoilla liikakysyntää.
22. Säännösteltu hinta pitää olla tasapainohintaa alempi. Hintasäännöstely johtaa laadun heikkenemiseen.
23. Missä tilaneessa säännöstely on suotavaa? sodan kaltaisissa oloissa.


JULKISEN VALLAN EPÄONNISTUMINEN s. 120

24. Markkinoiden epäonnistuminen > saattaa olla vain pieni  poikkeama parhaasta mahdollisesta.
25. Markkinat monessa suhteessa epätäydelliset > ei saa olettaa että polittiset päätökset välttämättä olisivat täydellisiä.
26. Yritys korjata markkinoiden epäonnistuminen > saattaa aiheuttaa politiikan epäonnistumiseen.
27. Politiikka voi epäonnistua;
a)  toimenpiteiden tekniseen perustaan. - analyysit ja tilastot antavat vain vähän tietoa.
b) polittisen päätöksenteon luonne - tarkoituksenmukainen polittinen kompromissi.
c) kansalaisten ja politikkojen suhde sekä virkamiesten ja politikkojen. - omaa etuaan tavoittelevat kuin tavoitteiden ajaminen.


 JULKINEN OMISTUS JA TUOTANTO s. 121

28.   Julkisessa omistuksessa tapahtuva tuotanto > selkein tapa puuttua talouden kulkuun.
29.  Täysin mahdollista jättää > yksityiselle > vapaamatkustaja-ongelman takia > tärkeää että tehdään julkisesti ja verorahoin.
30. Julkinen sektori ostaa yksityiseltä puolelta tarvikkaita, mutta myös tuottaa niitä itse.
( luonnollinen monopoli)
31. Vaihtoehto yksityisen tukeminen ja valvominen, myynti hinnoitella rajakustannusten mukaan.
32. Kustannusten valvominen ilman omistajan asemaa on vaikeaa.
33. Valtionomistukset > historiallisesti perusteltuja > aluepolitiikkaan, tavoiteltuun rakennemuutokseen, omavaraisuuteen (fortum), uskoon yksityisen riittämättömyydestä.
34. Suhtautuminen yksitistämiseen > muuttunut, ideologinen muutos + taloudelliset perustelut teknologian kehitys  > YLE, rahoitusmarkkinoiden kehitys, valtionomaisuuden mynti on tapa kattaa budjetin menoja. yksitistäminen luo aidosti uutta tuloa. > kilpailun syntyminen + tekee päätöksiä poliittisin perustein - yritys joka tekee tappiota on itse vähän myös vastuussa siitä < pehmeä budjettirajoite.
35. valvonta tärkeä kysymys. 

VEROPOLITIIKKA s. 123

 36. tarvitaan julkishyödykkeiden tuottamiseen. + tulon uudelleen jakautumiseen. puuttuu hyödyke ja tuotannontekijämarkkinoiden hinnanmuodostukseen.
 37. Vähentää halua mennä töihin ja ostaa hyödykkeitä.
 38. Kyse on nettoverojen, maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen erotuksen suunnittelusta.
 39. Kansalaiset eivät näe välillisiä tulonsiirtoja.
 40. Helpoin tapa kerätä olisi ottaa jokaiselta könttäsumma. > vääristäisi taloudellista päätöksentekoa jne.
 41. Verotuksen halutaan perustuvan maksukyvyn periaatteeseen.
 42. Kaksi oikeudenmukaisuus periaatetta:

1. Samassa asemassa olevat maksavat yhtä paljon.
> horisonttaalinen ( vero tietty % osuus tuloista) > proportionaalinen tuloverojärjestelmä > viro.

2. parempiosainen maksaa enemmän. > vertikaalinen
> Halutaan mennä pidemmälle > henkilö jolla enemmän omaisuutta maksaa enemmän, suurempi
%-osuus. > Progressiivinen verotus. > huono tehokkuuden kannalta.

3.  Ajatellaan myös > veroja tulee maksaa ne > jotka hyötyvät julkisista palveluista.

43. Kansainväliset sopimukset tärkeitä verotuksen suunnittelussa > kuten ympäristöverotus. 
44. Suurin osa veroista maksetaan tulojen pohjalta. > ongelma > kaikki ei rahallista tuloa. 
45. Yksinkertaisuus > tärkeä verotuksen periaate.
46. Halpa kerätä > mutta usein monimutkaisia pitkän historian takia. 
47. Köyhysloukku > verotus, sosiaaliturva ja tulonsiirtojen yhteisvaikutuksesta.  > kannustin ja loukku-ongelma > johtavat verouudistuksiin. >
48. Mietitty kansanpalkka- ajatusta. taattaisiin vähimmäistulo.

6. Tuotannontekijä markkinat

 TYÖMARKKINAT s. 93

1. Voidaan tarkastella kysynnän ja tarjonnan mukaan.
2. Markkinoilla niille määräytyy hinta; työlle palkka, pääomalle tuotto, luonnonvaroille maanvuokra.
3. Työn kysyntä johdettua. riippuvainen hyödykemarkkinoista.
4. Työn kysyntä aiheutuu ylhäältä > tuotteiden menekistä ja työn rajatuottavuudesta ( työn merkityksestä)

5. Rajatuottavuuskäyrä muodostaa työn kysynnän perustan. rajatuottavuuden arvo = maksettu palkka.
6. lue s. 93. esimerkki > työn voitto kasvaa työpanosta lisättäessä kunnes rajatuottavuuden arvo vastaa palkkaa.

7. Työnpanoksen määrää supistaa, jos  tasapainoa suuremmalla työn kysynnän tasolla.
8. Työn kysyntäkäyrä > saadaan kuvaajasta > kertomalla rajatuottavuus hyödykkeestä saatavalla hinnalla > tai rajatulolla.

9. Mitä alhaisempi palkkataso sitä suurempi työnkysyntä.
10. Siirtyminen käyrällä
> Työnkäytön kasvaessa > sen aleneva rajatuottavuus määrää muodon.
> Palkkataso määrää sen missä kohden käyrää ollaan.
> Kysyntäkäyrä siirtyy aina kun sen tuottaminen hyödykkeiden kysyntä muuttuu.

11. Työn tarjonta > kotitalouksien tekemä päätös >aika jakautuu työ ja vapaa-aikaan.
12. Saadaan korvausta työajasta. palkkaa
13. Sen vaihtoehtokustannus on menetetty vapaa-aika. (hyödyke)
14. Palkan muutos < siirrytään pitkin tarjontakäyrää.
15. Tarjontakäyrä siirtyy jos kulutuksen suhteen muuttuu vapaa-aika jne.
16. Palkan nousu vähentää > työn tarjontaa.
17. Periaatteessa työn tarjontakäyrä voi olla taaksepäin kääntyvä.
18. Vapaa-ajan vietosta tärkeämpi tarpeentyydytyksen väline kuin kuluttamisesta.
19. Markkinakysyntäkäyrä > kullakin palkkatasolla eri yrityksien kysymät määrät työpanosta.
20. markkinatarjontakäyrä > kotitalouksien tarjoamasta työn määristä.
= Kilpailullisen työmarkkinoiden malli > yksittäisten taloudenpitäjien päätökset >kysyntä ja tarjonta > määrää työllisyyden että palkkatason.
21. Palkka sopeutuu tasolle > wE jolla kaikki halukkaat saavat töitä.
22. Työn kysyntä ja tarjonta ovat tasolla LE
23. Kilpailullisilla markkinoilla ei ole yrityskohtaisia palkkaeroja.
24. Erot syntyy A) työvoiman laadusta  > koulutuksella B) Työolosuhteet
25. Lue esimerkki s. 96 ammattitaitoisen ja ammattitaidottoman palkkaamisesta.

 26. Maiden vaihtelu
> rikkaat maat > paljon pääomaa työntekijää kohtaan, työvoiman rajatuottavuus korkeaa
> köyhät maat > pääomasta pulaa, mutta paljon työvoimaa > suuret palkkaerot. > työvoiman kv liikkuvuus tasoittaisi > maahanmuuton rajoitteet rajoittavat.

RAHOITUSMARKKINAT s. 98

 27. Pääoman kiertokulku kaavioissa ei huomioida yritysten väliset taloustoimet.
 28. Suuri osa pääomasta yrityksillä. kotitaloudet omistajat osakkeiden haltioina.
 29. Pääomahyödykkeet > pitkäaikaista käyttöä varten.
 30. Käytön pitkäaikaisuudesta seuraa laskennallinen vaikeus.
 >Eri periodeihin sattuvat tulot yhdenmukaistetaan diskonttaamalla. > lasketaan niiden nykyarvo!
 31. OPETTELE s. 98 diskontaus!
 32. Tulevaisuuden kasautuvan tuoton nykyarvo on sitä vähäisempi mitä korkeampion korko i ja mitä kauemmas tuotto lankeaa.
33. Mitä korkeampi on korkokanta sitä alhaisempi on varallisuusesineiden hinta. R0 = R/i
34. Taloudentila määrätyy tulevaisuutta koskevien odotusten perusteella.
> investointipäätökset > tulevat tuotot > kannattavaa jos tuottojen nykyarvo ylittää hankintakustannukset.
35. Lue esimerkki investoinnin korosta > s. 99
36. Rahoituksen välittyminen >
kotitaloudet >investoivat asuntoihin ja kestohyödykkesiin ja yritykset > lisätäkseen pääoman määrää.
37. Rahoitetaan säästämällä !
38. Säästämällä investoinnin rahoittaminen tehotonta >lainaamalla hankkia rahotusta tehokasta.
39. > Jotkut rahoitusylijäämäisiä ja toiset rahoitusalijäämäisiä.  (säästöt ylittävät tarpeet ja toisilla ei)


TALOUSTIETEEN PERUSPERIAATE

 Kannattaa luoda markkinat, jotka välittävät rahoitusta ylijäämäisiltä alijäämäisille.  
 > rahoitusmarkkinoiden tehtävä kansantaloudessa.

40. Rahoituksen muodot; pankkirahoitus, obligaatiot, osakkeet.
41. Rahoitusmarkkinat jaetaan suoraan rahoitukseen (arvopaperimarkkinoihin) ja välitettyyn rahoitukseen (  erityyppisten rahoituslaitosten rooli rahoituksen välittäjänä.)
42. Yhdet rahoitusmarkkinat > rahoituksen hintana korko > tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan.
43. Rahoituksen kysyjät  = eli investoijat > investoivat saadakseen suuremman tulon tulevaisuudessa. 
44. Säästäjät = rahoituksen tarjoajat, kuluttavat enemmän tulevaisuudessa.
45. Rahoituksen kysyntä lisääntyy koron laskiessa. > investoinnin nykyarvon ja korkokannan käänteinen riippuvuus. + pääoman aleneva rajatuotto ?

46. Rahoitus halpaa >useimmat investointihankkeet kannattavia.
47. Korot ylhäällä > investoidaan > jossa rajatuottavuus suuri >kannattavia.
48. Koron noustessa rahoituksen tarjonta lisääntyy.
49. Rahoitusmarkkinoiden tasapaino > korko sopeutuu tasolle > jolloin rahoituksen kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret.
50. Pankkien luottamuksen ylläpitämiseksi > rahoitusmarkkinoita säädellään ja valvotaan.

MIKSI ON PANKKEJA s. 101

51. Suomessa 325 pankkia 2009.
52. Olennaisia tehtäviä maksuliikenteen hoitamisessa, luotot.
53. Pankkitalletus on riskittömämpi > kuin arvopaperit.
54. Asiantuntijuutta pankissa.  > valtiot kannustaneet säästämiseen > takaamalla pankkitalletukset.
55. Riskineutraali käyttäytyminen - ihan sama
56. Riskinkaihtaja - ei riskejä varma tulo
57. Riskinrakastaja - epävärmaa ja suurempaa

FINANSSI- ELI RAHOITUSKRIISI s. 102

58. Luottamus pankkeja kohtaan voi romahtaa.
59. Bank run = talletuspako, nostavat yhtäkkiä talletuksensa.  >maksukyvyttömyyden takia.
60. Pankilla on vain 10 % kassavaroina > loput sijoittaa (antaa lainaksi)

62. Pankin yksinkertainen tase.

63. Herää epäilys pankin maksuvalmiudesta, luotto-ja sijoitustappiooiden vuoksi, tallettajat juoksevat pankkiin > nostaakseen rahansa >pankki voi joutua selvitystilaan.
64. Talletuspako voi levitä pankkien keskuudessa, tilanne jossa pankkijärjestelmä ei enää toimi > pankkikriisi. > Myy omia arvopapereita > maksuvalmiuden kohentamiseksi. > heikentää muidenkin tasetta.
65. Esimerkki finassikriisistä > tilanne,  rahoitusmarkkinoiden toimintahäiriö > jonka rahoitus ei kanavoidu tuottavimpiin investointiin.
66. USA 1930-luvulla, Suomessa 1990-luvulla > vahvistaa maksuvalmiutta > vahvistamalla kassavirtoja >leikkasivat luontonantoa > supistettava investointeja > työttömyyttä > pankkien luottotappiot kasvoivat  ja asema heikkeni.
67. Pankkeja konkkaan ja valtio tuli apuun tukemalla pankkeja, kuuluu keskuspankin tehtäviin.
68. Pankeille eripituista rahoitusta maksuvalmiuden turvaamiseksi. > sitä vakavaraisempi mitä enemmän oman pääoman osuus taseen loppusummasta.
69. Uusi kriisi 2008 > syntyi >pankkien välisellä markkinoilla. > ei ole talletusuojaa.
70. Rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiutta,  ne joilla ylimääräistä > lainaavat niille joilla kassavirroissa pulaa.
71. Euribor = Euro interbank offered rate
72. Eonia = Euro  over night index average
73. Ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoavat vakuudettomia lainaamaan rahaa toiselle. Ne lasketaan päivittäin 50 suurimman pankkine noteerauksien pohjalta. > eripituisille lainaajoille 1-3vko tai 1-12 kk.
74. Eonia = on lyhyiden yön yli luottojen totetunut painotettu keskikorko.
75. Vakuudelliset ja vakuuttomat luotot = Eurepo-korot vakuudellisia lainojen korkoja. vakuudeksi valtion joukkolainoja.
76. Vaikea ennustaa kriisiä näistä!
77. Eurepo ja euribor korkojen välinen ero korostaa sitä paremmin.  s. 104. 
78. Lue pankkikriisi 2008 > s. 104-105!
79. Rahoitusmarkkinat eivät toimi hyvin ilman sääntelyä.
80. Jos pankit pitävät suuren osan käteisenä > riskit pienenee ja luottojen anto pienenee.
81. Ei ole hyvä pelastaa aina > lisää "moral harard" eli moraalikatoa. ei toimita niin fiksusti kun pitäisi.

5. Yrityksen teoria

1. Kansantaloudessa > tuotonta tapahtuu hierarkkiseen määräyssuhteeseen perustuvassa yrityksessä.
2. Talon rakentaminen.
3. Joku perustaa yrityksen, kantaa riskit ja maksaa palkat > usein tehokkain tapa.
4. Perustuu myös taloustoimikustannusiin > sopimusten luonteet ( kahden vs. monen keskeinen ja lyhyt vs. pitkä sopimus)
5. Asettuminen toisen määräysvaltaan.
6. Työsopimuksen luonne > riskien kahtaminen työntekijällä, kiinteä palkka, varmuus tärkeää.
> Yrittäjä voittonsa >jäännöserö, vaihtelulle altis.
7. Voittoon sisältyviä riskejä voidaan hallita, omistus jakautuu OY, jakaa varat useaan omistuskohteisiin.


8. Asetelma
Työntekijä: yritys on työpaikka, toimeentulon lähde
Omistajan; varallisuuskohde, arvo oltava mahdollisimman suuri, ( OY:n tavoite on tuottaa voittoa omistajilleen.)
9. Suuret yrityksen > OY:tä, omistus hajautettu, palkatut yritysjohtajat eivät omistajat, päättävät yritysten asioista.
10. Valvonta ja luottamus ongelma. > päämies-ja toimeenpanija-ongelma.
11. Toimeenpanijan työnlaatu > osa ongelmista tästä.
12. Tarkka seuranta monesti mahdotonta. > ei aikaa tai asiantuntijuutta.
13. Ratkaisu > palkkajohtajien työmarkkinoiden olemassaolo.  > huijaaminen vie uran.
14. Mitä toimintoja yritksen kannattaa tehdä itse ja mitä hankkia muualta. miten kannustaa liikkeenjohtoa, työntekijöitä > yritksen teoria.

15.Yritys on taloudenpitäjä, joka muuttaa tuotantopanokset hyödykkeiksi soveltaen tiedossa olevaa tuotantoteknologiaa.
16. Mitä ovat välituotteet?
17. Tieto miten valmistaminen tapahtuu ja mitä siihen tarvitaan = tuotantoteknologiaa.

TUOTANTO s. 68.

18. Tuotantofunktio >panosten ja tuotosten suhde

Q = hyödyke, jota valmistetaan
L = työtä
K= pääomaa
M = välituotetta panoksina


Q = F ( L, K, M )

19. Funktio F, missä suhteessa ja kuinka paljon panoksia on käytettävä, jotta saadaan määrä Q.
20. Valmistusprosessin yksityiskohtainen kuvaus
21. > Keskeinen tieto tuotantoprosessista.
22. Ilman panoksia ei saa tuotoksia.
23. Panoksen määrän kasvaessa tuotos kasvaa, mutta alenevalla vauhdilla.
24. Lue s. 68 esimerkki yrityksestä XYZ.
25. Työn keskimääräinen tuottavuus > keskimääräinen tuotos (Q/L)
26. Rajatuottavuus = rajatuotos = kuinka paljon tuotos muuttuu ( delta Q) ja kuinka paljon muutetaan yhden ksikön verran ( Delta L) ( eli miten paljon on väliä tuotannon määrien välillä, kun tulee uusi tekijä).
27. Taulukko ja kuvaaja s.69. Kuvaaja lähtee origosta, koska = 0 työntekijää >< ei tuotosta.
28. Työpanoksen kasvaessa tuotos kasvaa > hitaasti > rajatuottavuus on alenevaa > kutsutaan vähenevän rajatuottavuuden laiksi! > muut vakiona > yhden panoksen määrä kasvaa 1 > tuotos kasvaa, mutta ei enää yhtä nopeasti kuin aiemmin.

TUOTTAVUUS s. 70

29. Yrityksen ja tuotantokyvyn mittari
30. Tuottavuus mittaa kuinka hyvin yritys muuttaa panokset hyödykkeiksi.
31. Lasketaan kullekkin panokselle erikseen,.
32. Työn tuottavuus = tuotoksen määrää työpanosta kohden > työn keskimääräistä tuottavuutta
33. Työpanosta mitataan a)  työtuntien b) työntekijöiden lukumäärän avulla
34. Pääoman tuottavuus = tuotos käytettyä pääomapanosta kohden
35. Kokonaistuottavuus = mitataan, jollakin sovitulla tavoin, yhteenlaskettua työ-japääomapanosta kohden ?
36. Tehokkuus = tuotannon arvo / tehtyjen työtuntien määrällä tiettynä periodina
 ( arvo = hinta kertaa tuotannon määrä)
37. Sopii yksiköiden kesken, kun tuotteiden hinnat ovat kaikissa samat ( vähittäiskaupat)
38. Tuottavuus = tunnusluku, jolla kuvataan tuotantoteknologiaa
39. keskimääräisen tuottavuuden lisäksi työn tuottavuutta voidaan mitata rajatuottavuudella.
40. Rajatuottavuuden perusteella > määritellään montako palkataan.
41. Keskimääräinen tuottavuus ja rajatuottavuus > luetaan tuotantofunktiosta.
42. Katso kuvaaja s.71
43. Rajatuottavuus on keskimääräistä tuottavuutta alempi jokaisella työpanoksen määrällä. 
44. Työn tuottavuus alenee kun työpanoksen määrää lisätään.
45. Tasoon vaikuttavat kaikki muut tekijät? 2 konetta yhden sijaan.
46. Teknologian taso = vaikuttaa tuottavuuteen > nopea kone vrt hitaaseen > tuottavuus paranee
47. > kunki työntekijän tuottavuus nousee.
48. Pääomaintensiteetin nostaminen > pääoman määrän lisääminen työpanosta kohden, teknologian kehitys > työn tuottavuuden kasvun lähteitä.
49. kirjoituskone > tietokone.

 VOITON MAKSIMOINTI s. 72

50. Rajakustannukset kasvavia tuotannon määrän suhteen.
51. Voitto selville =vähentämällä myyntituloista sen tuotannosta syntyvät kokonaiskustannukset
52. Kokonaiskustannukset = kaikki kustannukset = palkat, välituoteiden ostoista syntyvät kulut, vuokrat. + koneiden ja laitteiden vaihtoehtokustannukset > laittaa vuokralle jos ei itse käytä

53. Toiminta kannattavaa, jos myynnistä saatavat tulot kattavat valmistuksesta aiheutuvat kustannukset.
54. PQ > = wL + rK + sM
55. > Hyödykkeen hinta kattaa tuotannon yksikkökustannukset.
56.  Lasketaan > P > = ( wL + rK + sM)/ Q
57. Kun hinnat annettu, valitaan tuotannon määrä ja panosten määrän, että voitto maksimoituu
58. Tuotannon määrää kasvatetaan kasvaa kok.kust.
59. Mitä suurempi on rajatuottavuus sitä pienemmät ovat rajakustannukset
60. Lue esimerkki s. 72 alalaidasta alkaen!

61. Rajakustannukset ovat kasvavia tuotannon määrän suhteen > koska työn rajatuottavuus on alenevaa työn määrän suhteen !!
62. Katso taulukko s. 73, esimerkki jatkuu aikasemmasta.
63. Palkkakustannukset ovat muuttuvia. ( riippuu vrt. johtaja)

64. KUVA Tuotantokusatnnukset, tulot ja menot
> PQ käyrän kulmakertoimen määrää hinta
> Kun tuotantoa vähän kasvaa kustannukset tuloja hitaammin

65. Tarjontakäyrä > on kustannukset laskettava tuotettua yksikkö kohden.
66. Yksikkökustannukset = Kokonaiskustannuset/ tuotannon määrällä
67. Rajakustannukset lasketaan tuotannon määrän suhteen.
68.  Lue esimerkki s. 74
69. Yrityksen  tuotanto sitä kannattavampaa mitä pienempi on työntekijäin palkka ja mitä korkeampi on sen keskimääräinen tuottavuus.
70. Tuotannon rajakustannukset nousvat määrän noustessa > johtuu alenevan rajatuottavuuden laista.
71. Katso taulukko s. 76 
72. Rajakustannuskäyrä kuvaa siten hyödykkeen hinna ja tarjonnan välisen yhteyden > on tarjontakäyrä
73. Tuotantopanosten suhteelliset hinnat vaikuttavat yrityksen tekemiin valintoihin.
( työn hinta nousee, korvataan sitä pääomalla)

74. Markkinoilla toimiva yritys >sopeutuva tianteeseen jossa markkinakysyntä voimistuu >
a) Lyhyellä aikavälillä > palkkaa lisää työntekijöitä > siten että voiton maksimoivan ehto pätee. >>>>>> on siten kiinteitä tuotannontekijöitä ja niistä johtuvia kiinteitä kustannuksia.
> Tässä riittää, että tuotannon mukana muuttuvat kustannukset > kiinteät maksettava vaikka ei tuottaisi mitään.
>>> tappio > tilapäinen tappio >ei ole riittävä peruste tuotannon lopettamiseen


b) Pitkällä aikavälillä >sopeuttaa niiden tuotannontekijöiden määrää joita lyhyellä ei voi muuttaa >rakennukset yms.. > vie aikaa ja vaatii kustannuksia.
>>>>>> kaikkien tuottannontekijöiden määriä voidaan sopeuttaa. > vain muuttuvia!
 > Ei ole kiinteitä kustannuksia > vuokrasopimuksetkin voidaan purkaa
>>>tappio > tuotanto lopetetaan

75. Lue s. 77 esimerkki PQ- wL -rK - sM = ( PQ -wL - sM) -rK > vaikka yritys ei tuota lyhyellä aikavälillä mitään sen  on katettava kiinteät kustannukset rK. > se on tappiota.
76. Kysynnän voimistuminen kasvattaa hintaa ja nostaa tilapäisesti voittoja.

 MONOPOLI s. 77

77. Täydellinen kilpailu on teoreettinen malli > lähtökohtana hintamekanismille. 
78. Todellisuudessa epätäydelliset kilpailun muodot. > syynä > suurtuotannon edut, suurilla yrityksillä on kilpailu etu johtaa keskittymiseen.
79. Ääritapauksessa jäljelle jää yksi tarjoaja - monopoli
80. Suurtuotannon kustannuseduista syntyvää > luonnollinen monopoli > taloudellinen tehokkuus puoltaa tälläisen sallimista. Sähköverkon ja rataverkon ylläpito
81. Ennen oli radiotoiminta ja postin jakelu myös.
82. Tekninen kehitys ja ajattelutapojen muutos < johtaneet kilpailuun näilläkin aloilla.
83. Luonnollisessa monopolissa > yksikkökustannukset >laskevat tuotannon laajetessa ( norm. nousevat) > tuotannon keskittäminen edullista.
84. Yritys voi saada yksinoikeuden patentin turvin - lakisääteisiä, ALKO.
85. Monia polittisilla päätöksillä luotuja monopoleja purettu viime aikana.
86. Patentoitu teknologia ei tee vielä monopolia.
87. Monopolin määrittely riippuu > millainen maantieteellinen laajuus > kylässä ruokakauppa.
88. Monopoleja rajoittaa > avaamalla markkinoita maantieteellisesti.
89. Ulkomaankauppa lisännyt kilpailua.
90. Selvät monopolit, postiliikenne, kunnan palveluita, kaukolämmitys.
91. Yksi tarjoaja > määrittää itse hinnan tuntee oman tuotteensa kysyntäkäyrän.
92. Ei voi valita sitä mielivaltaisesti. > markkinoiden kysyntä rajoittaa sen mahdollisuuksia.
93. Monopoli kohtaa koko markkinoiden oikealle laskevan kysyntäkäyrän.
94. Monopoli maksimoi voittonsa samalla lailla kun täydellisessä kilpailussa.
95. Monopolilla on rajatulo myyntihintaa pienempi ?
96. Rajatulo >mittaa > miten myynnista saadut kokonaistulot muuttuvat kun tuotanto muuttuu yhden yksikön.
97. Se kohtaa oikealle laskevan kysyntäkäyrän > myydä enemmän > laskea hintaa.
98. Lue esimerkki suklaamonopolista s. 80. 



99. Rajatulon lauseke voidaan laskea myös matemaattisesti.  UTOPIAA ! s. 81 Anssi!
100. Tuotoksen määrä selville > rajatulon ja rajakustannusten välisestä yhtälöstä >ovat yhtä suuria kun tuotetaan 6 kpl. > voi myydä 2 e / kpl. > Korkeampi kuin rajakustannus 1 euro. 
101. Monopolin mittarina >hinnan ja rajakustannusten eroa.
102. Monopolin hinta > rajatulo = rajakustannukset, täykkärin hinta Kysyntä = rajakustannukset
103. Monopolivoitto = kokonaistulot - kokonaiskustannukset
104. Rajakustannukset positiiviset > tuottaa se markkinoilla vähemmän määrän >jolla sen saamat kokonaistulot olisivat maksimissaan. (?)
105. Kysyntä on hinnan suhteen joustavaa.
106. Monopoli hyödyttää omistajia > voitto kasvaa, kuluttajat kärsivät > markkinahinta nousee ja kulutettava määrä vähenee.

107. Yhteiskunta häviää tästä nettomääräisesti. Se rikkoo markkinoiden tehokkuusajattelun seuraavalla tavalla: Monopoli tuottaa liian vähän yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

Yhteiskunnan rajahyöty = kuluttajan rajahyöty = hinta > yrityksen rajakustannus = yhteiskunnan rajakustannus

108. Kilpailuvirasto valvoo tätä!

HINTADISKRIMINOINTI s. 83.

109. Kuluttajien mahdollisuudet keskenään kaupantekoon < tekee tyhjäksi monopolin mahdollisuuden hintadiskriminointiin.
110. Tarkoittaa > tuotteen myyntiä eri hintaan eri asiakkaille.
111. mahdollista vain, jos on segmentoidut markkinat. > ettei halvemmalla saavat voi välittää tuotteita eteenpäin.
112. Täydellinen hintadiskriminointi > monopoli perisi asiakkaalta juuri sen hinnan > jonka enimmillään voi maksaa.
113. Ratkaisu < valmistaa markkinoille erilaisia tuotteita ja hinnoitella ne erilailla. (kännykät)
114. Eri asiakasryhmille voidaan myydä eri hintaan ( opiskelija, eläkeläinen, jns) >joukkoliikenne.


 KARTELLIN HOUKUTUS s. 84

 115. Kartelli > keskenään kilpailleet tuottajat sopivat tuotannon määrästä. Aikaisempaa vähäisemmäksi > hinta nousee.
 116. Monopoli voittaa ja yhteiskunta häviää!
 117. Kiellettyjä, silti laillisessa ja laittomassa toiminnassa.
 118. OPEC > öljymaiden tuottajat > nostivat öljynhinnan 1970-l !
 119. Uusien tuottajien tulo markkinoille > norja ja Britit > eivät sittemmin liittyneet.
 120. Sisäinen kuri >hinta saatu korkealle > yhdellä houkutus myydä halvemmalla. > ovat epävakaita.
 121. Romahtavat usein kiistoihin.

 122. Monopolin tuottama jako > aiheuttaa hyvinvointitappiota > pientä 1. lasketaan usein staattisesti, ei ota huomioon kaikkia yhteiskuntaan aiheutuvia kustannuksia. > 2. koska, tuottajan kannattaa jättää osa monopolivoiman käytöstä käyttämättä. > potenttiaalisen kilpailun teoria >Kovin suuret voitit >houkuttelevat alalle uusia.

 123. Monopolin suurimmat kustannukset usein dynaamisia.
 124. Usein toiminta myös pysähtynyttä ilman kilpailua tai vaaraa alas ajoon. > kustannukset paisuvat eikä palvella asiakasta!
125. pienissä kansantalouksissa perustellaan sitä tuotannon keskittymisellä.
126. Kakis tapaa ehkäistä > 1. tuotanon ja hinnoittelupäätösten valvonta 2. Kaupan avaaminen kilpailulle (kv-kauppa)

127. Monopolivoitto = merkittävä tulonlähde
128. Talouksissa jossa vierastetaan kilpailullisia markkinoita > ylijäämän tavoitteleva > rent seeking > käyttäytyminen >liittyy usein lahjontaa, rikollisuutta... (lue tämä kappale s. 85 !)

OLIGOPOLI s. 85

129. useilla markkinoilla > muutama suuri yritys > jotka kilpailevat keskenään.
130. > Niillä huomattavasti markkinavaltaa.
132. oligopolit ei ole siirtymävaihe täykkäristä monoon.
133. Markkinoiden keskittymisaste ?
134. Ovat varsin vakaa markkinamuoto.
135. Oligopolin muodostavat eivät pysy aina samoina.
136. Jotkut nousevat suuryrityksiksi > toiset poistuvat.
137. Syynä suurtuottannon edut > tilaa vaan yhdelle.
138. tuotedifferointi vähentää keskittymistä.  ( mitkä samoja ja mitkä eri tuotteita.)
139. erikoistuminen ja alihankinta > auttavat pieniä yrityksiä selviämään.
140. Oligopoli >vaikea määritellä >
1. useita erilaisia >ei yleistä teoriaa
2. riippuvuus kilpaillijoiden päätöksistä. > hinnan etsimistä > ottaa huomioon kilpailijoidensa reaktiot. > strategista
3. tehdään päätöksiä monista muuttujista > hinnasta, määrästä, jne...> peli siirtoja ja vastasiirtoja. > yritysten väliset sopimukset.

141. Peliteoria > tälläisten tilanteiden analysointia varten >markkinakäyttäytyminen
142. Duopoli > kaksi tarjoajaa >kaksi hinta vaihtoehtoa > korkea/alhainen > valinta samanaikaisesti ja toisistaan riippumatta. > kannattaa laittaa hinta alhaiseksi > voittaa enemmän. > Nash- tasapaino (kumpikaan ei hyödy strategian vaihtamisesta)

143. Ilman osapuolia sopivaa sopimusta < on kartellia vaikea pitää yllä.
144. Monopolistinen kilpailu > lukuisiä yrityksiä > pääsy ja lähteminen vapaata. differoituja >raflat
145. Kysyntä puolen kilpailun epätäydellisyys. >
        1. Monopsoni > yhden ostajan tapaus
        2. oligpsoni < ostajia muutama
146. Bilateraalinen monopoli >ostajia ja myyjiä 1. > työnantaja ja ammattiliittto.

KILPAILUKYKY s. 88

147. Yrityksen kannattavuus >hinta korkea ja kustannuset alhaiset
148. Kustannukset >niihin vaikuttaa panokset ja tuotantoteknologia.
149. kilpailukyky > toiminnan kannattavuutta > mitataan voitoilla
150. Toimialan tuotannon arvoa mitataan arvonlisäyksellä.
152. Lasketaan

Tuotoksen arvo - tuotannossa käytettyjen välituotteiden arvo. (PQ - sM)

Voitto =    PQ  - wL- rK - sM

PQ - sM = wL + rK + voitto 

( Koko toimialan arvonlisäys > laskemalla kaikkien yritysten luvut yhteen. )


153. Työvoimakustannukset > keskeinen hintakilpailukykyyn vaikuttava tekijä
>yksikkötyökustannukset sen yksinkertainen mittari.

Yksikkötyökustannukset = wL / Q
  
w/ (Q/L) = Palkkataso / työn keskimääräinen tuottavuus

154. Hintakilpailukyky > parempi > mitä pienempi on palkkataso > mitä korkeampi on työn tuottavuus.
155. Yksikkötyökustannuksia käytetään maiden välillä >mittaa kilpailijamaita samoilla toimialoilla.
156. Hintakilpailukykyyn vaikuttaa palkkatason ja tuottavuuden ohella valuuttakurssit.
157. Kilpailullisilla markkinoilla toimiva yritys ei vaikuta markkinahintaan > kysyntä/tarjonta
158. Kansainvälinen yhteistö > ulottuu kilpailupolitiikkaan > estämään kv.monopolit.
159. Uusien tuotteiden monopoliasema >ei kilpailijoita > tarpeet rajattomat
160. Uusien tuotteiden suoja >patentit (20v.) ja tekijänoikeudet ( voim. 70 kuolemisesta)
161. Tekijänoikeus > henkistäluomistyötä > ei suojaa aihetta, ideaa, periaatetta, metodia, juonta...
162. Tutkimustyötä tuetaan usein valtion varoin.
163. ulkoistaminen > teollinen ja tietointensiivinen työ.

LIUKUHIHNATYÖ VS. AUTOMATISOINTI s. 93

164. Henry Ford 1913 ensin käyttöön.
165. > tuottavuuden kasvu nousi huomattavasti > automatioi teollisen työn
166. > Standartointi > mahd. autonosien teko ympärimaailmaa. samoin tietotekniikassa.
167. Valmistetaan siellä missä kustannukset ovat alhaiset.
168. Ulkoistaminen kotimaassa > domestic outsourcing  ja ulkomaille > offshore outsourcing.