2. Vaikka markkinat tehokkaat > tuotannontekijämarkkinoilla voi olla tulonjako epäoikeudenmukainen.
TALOUSTIETEEN PERUSPERIAATE
Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa sillon, kun ne toimivat tehottomasti, tai johtavat epäoikeudenmukaiseen tulonjakoon.
3.Yhteiskunnalla oikeus pakottaa verojen maksuun. sillä valtuutus kansalta.
4. Talouspolittiset päätökset tekee keskusvalta, valtio. > mitä kuuluu siihen >polittinen kiista.
5. Kansantalouden kokonaisveroaste >mittaa julkisen vallan keräämien verojen ja veronalaisten maksujen suhdetta kokonaistuotannon arvoon. suomi 43, ruotsi 50 OECD keskarvo 36 %.
- OMISTUSOIKEUDET ja niiden määritteleminen tärkempiä instituutioita. > ei vaihdantaa ilman sitä.
INSTITUUTIOT s. 106
6. Valtiolla on tehtävä yhteiskunnan instituutioiden kehittämisessä
7. Instituutiot ovat pelisääntöjä.
8. Osa viralllisia ( rakenteet ja kirjoitetut säännöt, lainsäädäntö) ja osa epävirallisia ( kulttuuri, peristeet ja luottamus..)
9. Molemmat tärkeitä talouden sujuvuudelle.
> toimijat voivat luottaa toisiinsa ja taloustoimikustannukset ovat alhaiset > talous kehittyy hyvin. = sosiaalinen yhteiskunnallinen pääoma. (epävirallisten inst. toimivuus yhtä tärkeää kuin investoinnit ja henkinen pääoma)
REILU JAKO? s. 107
10. A ja B annetaan molemmille 100e yhteensä, saavat jos A hyväksyy B:n tarjouksen. Muuten kumpikaan ei saa mitään. Eli A hyväksyy sillon 0,05 euroa, koska pienin positiivinen summa.
11. Ultimatum game = toistettu satoja kertoja > leisin jako 40/60. 15 % hylännyt tarjouksen.
12. Selitys, kohtele muita kuin itseäsi haluat kohdeltavan.
13. Lapset itsekkäämpiä
MARKKINOIDEN TOIMIMATTOMUUS s. 108
10. Valtion taloudellinen rooli, siksi markkinoiden toimivuuden paraneminen.
11. Täykkärissä markkinat kilpailutasapainossa.
12. Markkinat toimivat tehottomasti > jos jokin yhtälöstä ei päde.
YHTEISKUNNAN RAJAHYÖTY = KULUTTAJAN RAJAHYÖTY = HINTA = YRITYKSEN RAJAKUSTANNUS = YHTEISKUNNAN RAJAKUSTANNUS
13. Viisi keskeistä syytä:
A. Epätäydellinen kilpailu
> Hinta ei kuvaa tuotannnosta koituvia rajakustannuksia oikealla talavva, hintaan vaikuttaa monopolin hinnoitteluvoima.
> Monopoli tuottaa liian vähän yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. > siksi halutaan estää
< Valtio voi puuttua lisätä kilpailua lopettamalla hallinnolliset monopolit.
> määrää kilpailupolitiikasta ja valvoo sitä. Valvoo myös kv. kaupan vapautta ja lisää tuontikilpailua.
B. Verotus
> Menot katettava verotulojen avulla.
> Voi olla velkaa, mutta lopulta maksettava.
> Ongelma > verotus vaikuttaa voimavarojen kohdistamiseen. (esmes hyödykevero)
> Hinta nousee ja vaihdettu määrä vähenee. > asettaa niille jolla kysyntä joustamaton. (bensa)
> Alussa yhden tuotteen ostamiseen käytetään OAEB (hinta x määrä) > asetetaan vero DF
> Valtio kerää veroja niin että markkinoiden toiminta vääristyy mahd. vähän. ( joustamaton)
> Verotulojen määrää molemmissa > verotulo = kulutusmeno - mitä myyjät saavat. (DCFG)
> Verotuksen kohtaanto > kuka veron maksaa > riippuu kysynnän hintajoustavuudesta.
> CB verran myynti laski.
C. Ulkoisvaikutukset
> Tilanne, jossa osa hyödystä tai kustannuksista jää ottamattahuomioon päätöksenteossa.
> On negatiivista ja positiivista. ( lannoitteet ympäristölle) ja (opiskelu hyödyttää )
> Jos se on nega > yhteiskunnan rajakustannus on yksityistä suurempi.
> Positiivinen > hyödykkeen tuotanto jää liian vähäiseksi. > investoidaan liian vähän tutkimustyöhön.
> Tupakointi, puhelin...
> Osa ulkoisvaikutuksesta voidaan korjata markkinaehtoisesti. verot ja maksut, saastutuslupia. ( EU kasvihuonepäästökauppa) markkinoiden toimintaa korjaava veroa = Pigou veroksi
D. Julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit
> Ulkoisvaikutuksen äärimuoto
> Julkishyödykettä kaikki kuluttavat yhtä aikaa.
> Ketään ei mahdollista sulkea pois ja kisäkuluttajasta ei aiheudu lisäkustannuksia.
> Toimittaminen ei onnistu markkinoiden kautta > vapaamatkustaminen ongelmana.
> Yhteiset resurssit ovat tavallisia hyödykkeitä, joiden piiristä ei voida sulkea pois ketään.
> ilmakehä, avomerikalastus...
> Joku käyttää > ei ota huomioon omista toimista syntyviä kustannuksia. >siksi säädellään resursseja.
MUSIIKIN KOPIOIMINEN s. 116
> digituotteen valmistajalle kiinteät kustannukset suuret
> Rajakustannukset pienet > monistaminen halpaa.
> monistaa netissä > rajakustannukset = 0.
> Kilpailutasapaino ei ole tehokas ex ante tilanteessa > ennen tuotteen valmistusta.
> Yhteiskunnan kannalta tehokkaan ratkaisun löytämiseksi > verrata ex ante ja ex post tehokkuutta keskenään.
E. Epäsymmetrinen informaatio
> Yksi markkinaosapuoli tietää asioita enemmän kuin toinen.
> Myyjä tietää laadusta enemmän kuin ostaja. ( myyjä saattaa liiotella ja ostaja peitellä)
> autokauppa ja asunnon myynti
> Monesti markkinat hoitavat tilanteen itse. "parasta ennen"
> Lama 2008 oli epäsymmetristä infoa siitä, kuinka paljon riskejä eri pankkien taseissa oli.
TULONJAKO s. 118
14. Markkinoiden tehokkuus sokea muodostuvalle tulon ja hvinvoinnin jakautumiselle.
15. Vähintään toinen hyötyy vaihdannassa.
16. Rikkailla mahdollisuus ostaa enemmän kuin köyhillä.
17. Markkinoilla muodostuva hyvinvoinnin jakauma > liian epätasainen. > valtion halutaan tasoittavan tuloeroja.
18. Mitataan jakamalla kaikki tulot kymmeneen osaan. rikkaat 5,8 x enemmän kuin köyhät.
19. Tuloerot kasvaneet koko ajan > pienet muuhun maailmaan verrattuna.
20. Tasoittaa > A. vaikuttamalla voimavarojen jakautumiseen ( köyhissä maa on tärkein tuotannontekijä rikkaissa henkinen pääoma.
B. Perintöverotus > onko oikeudenm. että toiset syntyvät rikkaaseen perheeseen.
C. Valtio voi muuttaa tulonjakoa vaikuttamalla hintoihin. > Progressiivinen, tulotason nousun koventunut verotus.
D. Minimipalkkalainsäädäntö > parantaa matalapalkkaisten asemaa.
21. Tasapainoa alhaisempi hinta > markkinoilla liikakysyntää.
22. Säännösteltu hinta pitää olla tasapainohintaa alempi. Hintasäännöstely johtaa laadun heikkenemiseen.
23. Missä tilaneessa säännöstely on suotavaa? sodan kaltaisissa oloissa.
JULKISEN VALLAN EPÄONNISTUMINEN s. 120
24. Markkinoiden epäonnistuminen > saattaa olla vain pieni poikkeama parhaasta mahdollisesta.
25. Markkinat monessa suhteessa epätäydelliset > ei saa olettaa että polittiset päätökset välttämättä olisivat täydellisiä.
26. Yritys korjata markkinoiden epäonnistuminen > saattaa aiheuttaa politiikan epäonnistumiseen.
27. Politiikka voi epäonnistua;
a) toimenpiteiden tekniseen perustaan. - analyysit ja tilastot antavat vain vähän tietoa.
b) polittisen päätöksenteon luonne - tarkoituksenmukainen polittinen kompromissi.
c) kansalaisten ja politikkojen suhde sekä virkamiesten ja politikkojen. - omaa etuaan tavoittelevat kuin tavoitteiden ajaminen.
JULKINEN OMISTUS JA TUOTANTO s. 121
28. Julkisessa omistuksessa tapahtuva tuotanto > selkein tapa puuttua talouden kulkuun.
29. Täysin mahdollista jättää > yksityiselle > vapaamatkustaja-ongelman takia > tärkeää että tehdään julkisesti ja verorahoin.
30. Julkinen sektori ostaa yksityiseltä puolelta tarvikkaita, mutta myös tuottaa niitä itse.
( luonnollinen monopoli)
31. Vaihtoehto yksityisen tukeminen ja valvominen, myynti hinnoitella rajakustannusten mukaan.
32. Kustannusten valvominen ilman omistajan asemaa on vaikeaa.
33. Valtionomistukset > historiallisesti perusteltuja > aluepolitiikkaan, tavoiteltuun rakennemuutokseen, omavaraisuuteen (fortum), uskoon yksityisen riittämättömyydestä.
34. Suhtautuminen yksitistämiseen > muuttunut, ideologinen muutos + taloudelliset perustelut teknologian kehitys > YLE, rahoitusmarkkinoiden kehitys, valtionomaisuuden mynti on tapa kattaa budjetin menoja. yksitistäminen luo aidosti uutta tuloa. > kilpailun syntyminen + tekee päätöksiä poliittisin perustein - yritys joka tekee tappiota on itse vähän myös vastuussa siitä < pehmeä budjettirajoite.
35. valvonta tärkeä kysymys.
VEROPOLITIIKKA s. 123
36. tarvitaan julkishyödykkeiden tuottamiseen. + tulon uudelleen jakautumiseen. puuttuu hyödyke ja tuotannontekijämarkkinoiden hinnanmuodostukseen.
37. Vähentää halua mennä töihin ja ostaa hyödykkeitä.
38. Kyse on nettoverojen, maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen erotuksen suunnittelusta.
39. Kansalaiset eivät näe välillisiä tulonsiirtoja.
40. Helpoin tapa kerätä olisi ottaa jokaiselta könttäsumma. > vääristäisi taloudellista päätöksentekoa jne.
41. Verotuksen halutaan perustuvan maksukyvyn periaatteeseen.
42. Kaksi oikeudenmukaisuus periaatetta:
1. Samassa asemassa olevat maksavat yhtä paljon.
> horisonttaalinen ( vero tietty % osuus tuloista) > proportionaalinen tuloverojärjestelmä > viro.
2. parempiosainen maksaa enemmän. > vertikaalinen
> Halutaan mennä pidemmälle > henkilö jolla enemmän omaisuutta maksaa enemmän, suurempi
%-osuus. > Progressiivinen verotus. > huono tehokkuuden kannalta.
3. Ajatellaan myös > veroja tulee maksaa ne > jotka hyötyvät julkisista palveluista.
43. Kansainväliset sopimukset tärkeitä verotuksen suunnittelussa > kuten ympäristöverotus.
44. Suurin osa veroista maksetaan tulojen pohjalta. > ongelma > kaikki ei rahallista tuloa.
45. Yksinkertaisuus > tärkeä verotuksen periaate.
46. Halpa kerätä > mutta usein monimutkaisia pitkän historian takia.
47. Köyhysloukku > verotus, sosiaaliturva ja tulonsiirtojen yhteisvaikutuksesta. > kannustin ja loukku-ongelma > johtavat verouudistuksiin. >
48. Mietitty kansanpalkka- ajatusta. taattaisiin vähimmäistulo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti