1. Voidaan tarkastella kysynnän ja tarjonnan mukaan.
2. Markkinoilla niille määräytyy hinta; työlle palkka, pääomalle tuotto, luonnonvaroille maanvuokra.
3. Työn kysyntä johdettua. riippuvainen hyödykemarkkinoista.
4. Työn kysyntä aiheutuu ylhäältä > tuotteiden menekistä ja työn rajatuottavuudesta ( työn merkityksestä)
5. Rajatuottavuuskäyrä muodostaa työn kysynnän perustan. rajatuottavuuden arvo = maksettu palkka.
6. lue s. 93. esimerkki > työn voitto kasvaa työpanosta lisättäessä kunnes rajatuottavuuden arvo vastaa palkkaa.
7. Työnpanoksen määrää supistaa, jos tasapainoa suuremmalla työn kysynnän tasolla.
8. Työn kysyntäkäyrä > saadaan kuvaajasta > kertomalla rajatuottavuus hyödykkeestä saatavalla hinnalla > tai rajatulolla.
9. Mitä alhaisempi palkkataso sitä suurempi työnkysyntä.
10. Siirtyminen käyrällä
> Työnkäytön kasvaessa > sen aleneva rajatuottavuus määrää muodon.
> Palkkataso määrää sen missä kohden käyrää ollaan.
> Kysyntäkäyrä siirtyy aina kun sen tuottaminen hyödykkeiden kysyntä muuttuu.
11. Työn tarjonta > kotitalouksien tekemä päätös >aika jakautuu työ ja vapaa-aikaan.
12. Saadaan korvausta työajasta. palkkaa
13. Sen vaihtoehtokustannus on menetetty vapaa-aika. (hyödyke)
14. Palkan muutos < siirrytään pitkin tarjontakäyrää.
15. Tarjontakäyrä siirtyy jos kulutuksen suhteen muuttuu vapaa-aika jne.
16. Palkan nousu vähentää > työn tarjontaa.
17. Periaatteessa työn tarjontakäyrä voi olla taaksepäin kääntyvä.
18. Vapaa-ajan vietosta tärkeämpi tarpeentyydytyksen väline kuin kuluttamisesta.
19. Markkinakysyntäkäyrä > kullakin palkkatasolla eri yrityksien kysymät määrät työpanosta.
20. markkinatarjontakäyrä > kotitalouksien tarjoamasta työn määristä.
= Kilpailullisen työmarkkinoiden malli > yksittäisten taloudenpitäjien päätökset >kysyntä ja tarjonta > määrää työllisyyden että palkkatason.
21. Palkka sopeutuu tasolle > wE jolla kaikki halukkaat saavat töitä.
22. Työn kysyntä ja tarjonta ovat tasolla LE
23. Kilpailullisilla markkinoilla ei ole yrityskohtaisia palkkaeroja.
24. Erot syntyy A) työvoiman laadusta > koulutuksella B) Työolosuhteet
25. Lue esimerkki s. 96 ammattitaitoisen ja ammattitaidottoman palkkaamisesta.
26. Maiden vaihtelu
> rikkaat maat > paljon pääomaa työntekijää kohtaan, työvoiman rajatuottavuus korkeaa
> köyhät maat > pääomasta pulaa, mutta paljon työvoimaa > suuret palkkaerot. > työvoiman kv liikkuvuus tasoittaisi > maahanmuuton rajoitteet rajoittavat.
RAHOITUSMARKKINAT s. 98
27. Pääoman kiertokulku kaavioissa ei huomioida yritysten väliset taloustoimet.
28. Suuri osa pääomasta yrityksillä. kotitaloudet omistajat osakkeiden haltioina.
29. Pääomahyödykkeet > pitkäaikaista käyttöä varten.
30. Käytön pitkäaikaisuudesta seuraa laskennallinen vaikeus.
>Eri periodeihin sattuvat tulot yhdenmukaistetaan diskonttaamalla. > lasketaan niiden nykyarvo!
31. OPETTELE s. 98 diskontaus!
32. Tulevaisuuden kasautuvan tuoton nykyarvo on sitä vähäisempi mitä korkeampion korko i ja mitä kauemmas tuotto lankeaa.
33. Mitä korkeampi on korkokanta sitä alhaisempi on varallisuusesineiden hinta. R0 = R/i
34. Taloudentila määrätyy tulevaisuutta koskevien odotusten perusteella.
> investointipäätökset > tulevat tuotot > kannattavaa jos tuottojen nykyarvo ylittää hankintakustannukset.
35. Lue esimerkki investoinnin korosta > s. 99
36. Rahoituksen välittyminen >
kotitaloudet >investoivat asuntoihin ja kestohyödykkesiin ja yritykset > lisätäkseen pääoman määrää.
37. Rahoitetaan säästämällä !
38. Säästämällä investoinnin rahoittaminen tehotonta >lainaamalla hankkia rahotusta tehokasta.
39. > Jotkut rahoitusylijäämäisiä ja toiset rahoitusalijäämäisiä. (säästöt ylittävät tarpeet ja toisilla ei)
TALOUSTIETEEN PERUSPERIAATE
Kannattaa luoda markkinat, jotka välittävät rahoitusta ylijäämäisiltä alijäämäisille.
> rahoitusmarkkinoiden tehtävä kansantaloudessa.
40. Rahoituksen muodot; pankkirahoitus, obligaatiot, osakkeet.
41. Rahoitusmarkkinat jaetaan suoraan rahoitukseen (arvopaperimarkkinoihin) ja välitettyyn rahoitukseen ( erityyppisten rahoituslaitosten rooli rahoituksen välittäjänä.)
42. Yhdet rahoitusmarkkinat > rahoituksen hintana korko > tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan.
43. Rahoituksen kysyjät = eli investoijat > investoivat saadakseen suuremman tulon tulevaisuudessa.
44. Säästäjät = rahoituksen tarjoajat, kuluttavat enemmän tulevaisuudessa.
45. Rahoituksen kysyntä lisääntyy koron laskiessa. > investoinnin nykyarvon ja korkokannan käänteinen riippuvuus. + pääoman aleneva rajatuotto ?
46. Rahoitus halpaa >useimmat investointihankkeet kannattavia.
47. Korot ylhäällä > investoidaan > jossa rajatuottavuus suuri >kannattavia.
48. Koron noustessa rahoituksen tarjonta lisääntyy.
49. Rahoitusmarkkinoiden tasapaino > korko sopeutuu tasolle > jolloin rahoituksen kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret.
50. Pankkien luottamuksen ylläpitämiseksi > rahoitusmarkkinoita säädellään ja valvotaan.
MIKSI ON PANKKEJA s. 101
51. Suomessa 325 pankkia 2009.
52. Olennaisia tehtäviä maksuliikenteen hoitamisessa, luotot.
53. Pankkitalletus on riskittömämpi > kuin arvopaperit.
54. Asiantuntijuutta pankissa. > valtiot kannustaneet säästämiseen > takaamalla pankkitalletukset.
55. Riskineutraali käyttäytyminen - ihan sama
56. Riskinkaihtaja - ei riskejä varma tulo
57. Riskinrakastaja - epävärmaa ja suurempaa
FINANSSI- ELI RAHOITUSKRIISI s. 102
58. Luottamus pankkeja kohtaan voi romahtaa.
59. Bank run = talletuspako, nostavat yhtäkkiä talletuksensa. >maksukyvyttömyyden takia.
60. Pankilla on vain 10 % kassavaroina > loput sijoittaa (antaa lainaksi)
62. Pankin yksinkertainen tase.
63. Herää epäilys pankin maksuvalmiudesta, luotto-ja sijoitustappiooiden vuoksi, tallettajat juoksevat pankkiin > nostaakseen rahansa >pankki voi joutua selvitystilaan.
64. Talletuspako voi levitä pankkien keskuudessa, tilanne jossa pankkijärjestelmä ei enää toimi > pankkikriisi. > Myy omia arvopapereita > maksuvalmiuden kohentamiseksi. > heikentää muidenkin tasetta.
65. Esimerkki finassikriisistä > tilanne, rahoitusmarkkinoiden toimintahäiriö > jonka rahoitus ei kanavoidu tuottavimpiin investointiin.
66. USA 1930-luvulla, Suomessa 1990-luvulla > vahvistaa maksuvalmiutta > vahvistamalla kassavirtoja >leikkasivat luontonantoa > supistettava investointeja > työttömyyttä > pankkien luottotappiot kasvoivat ja asema heikkeni.
67. Pankkeja konkkaan ja valtio tuli apuun tukemalla pankkeja, kuuluu keskuspankin tehtäviin.
68. Pankeille eripituista rahoitusta maksuvalmiuden turvaamiseksi. > sitä vakavaraisempi mitä enemmän oman pääoman osuus taseen loppusummasta.
69. Uusi kriisi 2008 > syntyi >pankkien välisellä markkinoilla. > ei ole talletusuojaa.
70. Rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiutta, ne joilla ylimääräistä > lainaavat niille joilla kassavirroissa pulaa.
71. Euribor = Euro interbank offered rate
72. Eonia = Euro over night index average
73. Ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoavat vakuudettomia lainaamaan rahaa toiselle. Ne lasketaan päivittäin 50 suurimman pankkine noteerauksien pohjalta. > eripituisille lainaajoille 1-3vko tai 1-12 kk.
74. Eonia = on lyhyiden yön yli luottojen totetunut painotettu keskikorko.
75. Vakuudelliset ja vakuuttomat luotot = Eurepo-korot vakuudellisia lainojen korkoja. vakuudeksi valtion joukkolainoja.
76. Vaikea ennustaa kriisiä näistä!
77. Eurepo ja euribor korkojen välinen ero korostaa sitä paremmin. s. 104.
78. Lue pankkikriisi 2008 > s. 104-105!
79. Rahoitusmarkkinat eivät toimi hyvin ilman sääntelyä.
80. Jos pankit pitävät suuren osan käteisenä > riskit pienenee ja luottojen anto pienenee.
81. Ei ole hyvä pelastaa aina > lisää "moral harard" eli moraalikatoa. ei toimita niin fiksusti kun pitäisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti