2. Inflaation mittaaminen.
3. Kuluttajahintaindeksi > mittaa kuluttajahintojen muutosta.
4. hyödykekorin vertaamista > markkinahintoja suhteessa johonkin tiettyyn vuoteen.
5. Hyödykeryhmän nousua verrataan painolla, joka vastaa sen keskimääräistä kulutusta kotitalouksissa.
6. Hintataso no noussut Suomessa nopeammin kuin muissa.
7. Katso hintaindeksin laskeminen s. 176. Ei ole vaikeaa!
8. Saatetaan laskea eri maissa eri tavoin. > vaikea vertailla1
9. EU:n yhteiset kuluttajahintaindeksit. > käytetään inflaation mittarina.< <euroalueen vuotuinen inflaatio on n. 2%.
10. Suomen kuluttajahintaindeksi perustuu paljolti KV:seen, mutta suppeampi > korot ja omistusasumisen kustannukset puuttuvat.
INFLAATION KUSTANNUKSET s. 177
11. Sen seuraukset on ongelma > Jos hinnat noususivat koko ajan samalla vauhdilla ja se ei vaikuttaisi päätöksentekoon > tulojen ostovoima ei muuttuisi ja eivät suhteelliset hinnat. > ongelma jos inflaatiolla tälläisiä reaalisia vaikutuksia.
12. Hyperinflaatio > raha menettää nopeasti arvonsa. > paljon aikaa vaihtoehtoisen arvon säilyttämisen etsimiseen > pois tuotannosta. > tuotanto alenee. > yli 50 % hintojen nousua kuussa. > sodan jälkeen esmes.
13. Julkisen vallan budjettirajoite
14. Julkisen menojen kasvattaminen > yksittäisen sektorin käytettäväksi jää vähemmän tavaroita ja palveluita. > verotetaan.
15. Superinflaatiolla realisia seuraamuksia > 3 tapaa syntyä
1. > jatkuvasti päivittämään hintoja >menu kustannuksia.
2. > Hintataso nousee > tulkitaan tuotteen kysynnän kasvuksi > siksi lisää tuotantoa.
3. Tulojen ja varallisuuden jaon muuttuminen > säästäminen ja sen arvo heikkenee.
RAHA s. 179.
16. Raha mikä tahansa vaihdon väline. Yhteiskunnallinen sopimus rahasta. < maksuvälineen avo pitää olla suhteellisen vakaa.
17. Raha toimii myös arvon säilyttäjänä. Yksi varallisuuden sijoituskohde.
18. Sen reaalisointi helppoa. sanotaan Likvidiksi riskkitömyys ja alhaiset liikekustannukset.
19. Kehittynein rahavaihdon malli > jalometalllit, metallin hinta säätetee myös rahan arvoa.
20. Nykyisin rahalta puuttuu vaihtoehtoiseen käyttömuotoon perustuva arvo. perustuu luottamukseen.
21. Sekit ennen tilisiirtoja ekat luottokortit 1920-l-
22. Rahavaranto = suppea raha = yleisön hallussa olevat maksuvälineet.
> setelit ja kolikot + pankkitalletukset
PANKKIJÄRJESTELMÄ s. 181.
23. Rahapolitiikka > toimet >joilla keskuspankki säätelee rahan määrää taloudessa.
24. Kuuluu keskuspankki ja talletuspankit
25. keskuspankit hoitaa 3 tehtävää
1. Setelipankki > yksinoikeus
2. Pankkien pankki > pankit tasaavat sen kautta maksuvalmiutta, ja saavat lyhyt aikaisia luottoja > takuumiehen rooli.
3. Valtion pankki myös valtion rahoitustarpeiden turvaaja.
26. Otettu käyttöön kansainvälisen järjestelypankin ( Bank for international settlements, BIS) vakavaraisuusvaatimukset. omaa pääomaa vähintään 8 % riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä.
LUOTONLAAJENNUS s. 183.
27. Luotot ja talletukset muuttuvat siten rinnakkain. Kassavarantomäärä jää pankin reserviksi.
28. kutsutaan luotonlaajennukseksi < kerrannaisvaikutus.
29. Kassavarantosuhteen R = 0,1 käänteisluku on 1/R = 10
30. Pankki lainaa > saa 100, pitää 10 eteenpäin 90 > saa sen 90 pitää 9 lainaa 81...
RAHAPOLITIIKKA s. 185
31. Keskuspankin harjoittama rahapolitiikka yksinkertaista. Toimii epäsuorasti pankkijärjestelmän välityksellä.
32. Rahapolitiikan väylät > pankkien maskuvalmiuteen kohdistuvat toimet.
> säätelee omia velkojaan, setelien määrään.
33. Kolme välinettä rahapolitiikan hoitamisessa > 1. kassavarantomääräykset ( korottamalla sitä suhdetta, se kiristää luotonantoa ja supistaa rahan määrää) 2. Avomarkkinaoperaatiot (kauppaa jota keskuspankki käy lyhyillä rahoitusvaateilla.) 3. Keskuspankin ohauskorko (pankeille tarjottavan lyhytaikaisen vakuudellisen luoton korko.
34. Keskuspankkkirahoitus toimii rahamarkkinoilla hankittavan rahoituksen vaihtoehtona >jossa ohjauskorko vaikuttaa markkinoilla määräytviin korkoihin.
35. Katso kuvio s. 186 >
36. Ohjauskorko vaikuttaa rahan määrään pankkien luottopäätösten myötä.
37. Ohjauskorko laskee > pankit lisäävät luotonantoaan asiakkaille. >koska keskuspankkirahoitus silloin halpaa. > jos joudutaan turvaamaan.
38. Suomi euromaa jolla yhteinen rahapolitiikka. Euroopan keskuspankki >EKP > sen tehtävän on ylläpitää hintavakautta. ja suunnitella ja toteuttaa rahapolitiikkaa. > rahapolittiset päätöksen tekee EKP neuvosto, EKP raportoi toiminnastaan valtiovarainministerille EU:n neuvostossa. > itsenäisyys asettaa vaatimuksia toiminnalle ja sen läpinäkyvyydelle.
KVANTITEETTITEORIA s. 188
39. Inflaation kvantiteettiteoria >leisä tarvitsee tai kysyy rahaa ainostaan liiketoimiensa suorittamiseen.
M x V = P x Y
M = rahan määrä
V= kiertonopeus
P = yleinen hintataso
Y = Bruttokansantuotteen määrä kansantaloudessa vuotta kohden.
40. Kiertonopeus ilmoittaa > montako kertaa rahavarainnolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana.
41. (P x Y) kertoo bruttokansantuotteen arvon, mittaa vuodessa suoritettujen liiketoiminen arvoa > kuinka paljon rahaa tarvitaan.
42. Kvantiteettiteoria tekee kolmen oletuksen avulla kausaalisuhteen. 1. Y on pitkällä aikavälillä luonnollisella tasolla. 2. rahan kiertonopeus on vakio V 3. keskuspankki voi säädellä rahavarantoa M
>>> yhtälöä tulkitaan siten rahan määrää määrittelee kansantalouden hintataso P > jolloin rahan määrän kasvu määrää hintatason nousun eli inflaation. !!!!
43. Kvantiteettiteorian mukaan rahan määrän tuplaantuminen johtaa kintatason kaksinkertaistumiseen.
44. Reaaliset ja rahataloudelliset tekijät määräytvät täysin toisistaan riippumatta > rahan sanotaan olevan neutraali. ( inflaatio johtuisi sen mukaan kevytkenkäisestä rahapolitiikasta)
45. Adam Smith ja David Ricardon ajatuksia > kvantiteettiteoria
TALOUSTIETEEN PERUSPERIAATE
Rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti