tiistai 7. kesäkuuta 2011

4. Tutkimus, opit ja työkalut

t1. Oppiaineena ollut 1960-1970-luvuilta lähtien keskeinen osa liiketaloustieteitä.
2. Vaikutteita muista tieteenaloista.
3. Yliopistoilla tärkeä tehtävä >itsenäinen ja riipumaton toimija > tutkijat voivat työskennellä.
4. Puhutaan liiketoimintaosaamisesta > ainutlaatuista ja räätälöityö osaamista.
5. Tutkijat ja opettajat eivät ole yksittäisten yritysten neuvonantajia.
6. tutkijat ( tuottavat tietoa ilmiöistä)  vs. konsultit ( kehittämällä ja soveltamalla erilaisia analyysejä)
7. Ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita on vaikea pukea kaavoiksi> tutkijat tekevät yhteistyötä.
8. Joht & org. teemat eivät syntyneet sattumalta. > kysymys on myös ajasta ja paikasta. liittyy aikaansa ja paikkaansa mikä keskeistä.
9. Tutkimus on lähtöisin USAsta ja Briteistä > se heijastelee vielä keskeisesti muihinkin maihin ja niiden tutkimuksiin ja käsityksiin.

TUTKIMUKSELLISIA KESKUSTELUITA  s. 78

10. Puhutaan keskusteluista kun viitataan tutkimukselliseen kokonaisuuteen. seuraavat ovat ne keskeisimmät:

A) BYROKRATIA

- Miten organisaatiot toimivat ja miksi niin kuin toimivat?
- Miksi tiettyjä asemia muodostuu?

- Sosiologi MAX WEBER liikkeenjohdon ja organisaatiotutkimuksen kehittymisessä keskeinen hahmo
- "Byrokraattinen organisaatio" > länsimaisen protestanttisen uskon ja kapitalismin taloudellisia saavutuksia korostavan krhityksen ilmentymä.
- byrokratian muodostumisessa olennaista auktroriteetin suominen > rationalis-laillinen.
- perustuu byrokratian sääntöjen järjestelmään. > sen pohjana auktoriteetin perustuvat asemat tulee määritetyksi.

- Rationalisuus on byrokration ominaispiirre ja on instrumenttaalista > päämäärän saavuttamiseen tähtäävää.
- Tämän pohjalta byrokratiassa muodostuu eri asemiin ja tehtäviin perustuva työnjako.
- Ja päätöksenteon hierarkia > toiminta ennustettavaksi
. weberin rautahäkki >tiettyyn rationalisuuteen nojautuva kehitys
- saanut negatiivisen ilmeen. Vaikka on oma eettinen pohjansa ja perustuu kestävään toimintaan.

- Sen pimeä puoli >ihanne >ihmiset etenisivät ansioidensa ja kokemustensa avulla.
- Kanter ja homososiaalisuus > valitaan ihmisia joiden kanssa tullaan toimeen.
- valkoisen miehen valtaa selittävä!
- Riski on siinä että toiminnasta tulee itsessään tärkeämpää kuin päämäärästä sinänsä. 
- Natsi-saksa esimerkki järkystä tehokkaasta byrokratiasta.

- Byrokratian toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tarkoituksettomuus sekä virallinen ja epävirallinen. ( voidaan tehdä asioita, joita alunperin ei oltu ajateltu tapahtuvan ja ajetaan yhteenliittymän etua, jossa oma ja yrityksen etu ovat vastakkain)

 - UUSINSTITUTIONAALINEN  ORGANISAATIOTEORIA = miksi organisaatiot samankaltaistuvat aikaan myöten? pakottavat voimat + normatiiviset voimat + matkiminen > ympäristö asettaa niille paineita.

 - Burns ja stalker erottivat mekanistisen ( hierarkinen ja ennustettava) ja orgaaniset organisaatiot toisistaan. > vakaissa oloissa meka >toimii, muuttuvat ympäristöt vaativat orgaanisten joustavaa muuntautumiskykyä organisaatiossa.
 -Kontingenssiteoria >org. muoto, rakenne ja koko > org. liittyvien eri tekijöiden vaikutus.
 > liian yleistävä
 - Byrokratioa saattaa estää yhteistyön muotoja
 -mcdonaldisoituminen s. 83

B) TAYLORISMI

- Miten organisaation toiminta voidaan virittää mahdollisimman tehokkaaksi?

- Organisaatioiden ymmärtäminenn taustalla, F. W. Taylor
- Taylorismi = työmenetelmien tehostamiseen tähtääviin johtamisen oppeihin ja työkaluihin.
 - > Tieteellinen liikkeenjohto

> organisaatiossa käytetään aikaa hukkaan. > kun ei oteta uusia menetelmiä käyttöön.  
- työntekijöiden tulisi saada mös rahallista etua > uusista menetelmistä. > paras kannustin
- Johtaminen tieteellisen taidon avulla tärkeässä roolissa.
 - tehokkaat menetelmät, soveltaminen ja mittaaminen!!
 NELJÄ PERIAATETTA > s. 84 OPETTELE

 - Tieteellisyys kovassa roolissa.
 - <fordismi >henry ford!  >> mahdollisti massatoutannon ja vähensi aikaa ja lisäsi tehokkuutta.
- Taylorismin pimeä puoli >> K. Marx > kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä sortaa  työntekijöitä ja ohjaa lisäarvon omistajille.
- tehokkuuden optimipyrkimykset > riskin siitä > työoloista epäinhimilliset, merkityksetöntä työstä.
- Yirtysjohtajat oikeuttavat toimiaan korostamalla rationalisointi-ja tehokkuus vaikutuksia.
>>>jatkuva kustannustehokkuus ja  ennustettavuus sekä tasainen laatu.

Tämä ajatusmalli elää teknologisoituneessa globaalissa taloudessa. > Liiketoimintaprosessien uudistamisen oppi (BPR) > puretaan toiminnot osiin ja katsotaan tehokkuutta. > rajuja toimia irtisanomisia yms. "puhtaalta pöydältä aloittaminen".

C) IHMISSUHTEET


- Miten ihmisten erilaiset tarpeet ja ihmissuhteet vaikuttavat organisaatioiden toimintaan?

- M. P. Follet uran uurtaja.
- Työsuorituksen perusta on työyhteisöt ja niiden vuorovaikutussuhteet.
- Kiinnostunut ristiriitojen ratkaisuista.
- Ristiriidat organisaation toiminnan rakentavia voimia, mahdollisuuksina.

- Johtajien tehtävä saada työntekijät näkemään asiat monelta puolelta.
- Ihmissuhteiden koulukunta > Mayonin ryhmä > ihmisten suoritukseen vaikuttavat sosiaaliset tarpeet < vs. taylorismi. > Hawthorne tehdas > muutettiin työoloja ja tutkittiin > kaunisteltu historiassa.
 - Psygologian vaikutusvahvaa johtamisen tutkimuksessa.

- A. Maslow - tarvehierarkia > selittää motivaationsa lähteitä.
- Ensin tyydytetään alemmantason tarpeita >ennen kun siirrytään ylemmälle tasolle.
- fysiologiset > turvallisuuden tarve > yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarve > arvostuksen tarve > itsensä toteuttamisen tarve.

- kyseenalaistettu > vallanpitäjät voivat hyödyntää tätä omien tarpeiden tyydyyttämiseksi >inhimillisyyden hyödyntäminen > korostunut palvelun lisäännyttyä.
- Sensemaking, tolkun tekeminen > K. Weick > ihmisten ja niiden muodostamien ryhmien toimitaa. > kriisitilanteita.
- Ihmissuhteiden koulukunta on ollut hyvin miehinen.


D) LIIKKEENJOHTO

- Mitä on johtaminen ja mitä johtajat tekevät?

- Keskeinen osa yhteiskunnan järjestksen ja yhteistyön rakenteita ja prosesseja.
- Sen tutkiminen varsin tuore ilmiö >

- Uran uurtaja oli P. Drucker < tavoitejohtaminen > management by objectives > johdon keskeinen tehtävä on määritellä yrityksen tavoitteet ja tehdä ne työntekijöille ymmärrettäväksi ja muokata heidän roolinsa > että ne palvelevat tavoitteiden saavuttamista.
- liikkeenjohdon tutkimuksessa on ollut voimakas pyrkimys oikeuttaa liikkeenjohdon merkitys vakavasti otettavana yhteiskunnallisena ilmiönä ja tutkimuksen kohteena.

- H. Fayol > kaivosmiesinsinööri > fayolismi > liikkeenjohdon 5 tehtävää>> suunnittelu, organisointi, käskeminen, koordinointi ja valvonta.

- C. Barnard > organisaatioiden inhimillisen toiminnan muodostamina yhteistyön järjestelmänä.
- > korkeantason liikkeenjohdon 3 tehtävää: kommunikaatiojärjestelmän luominen, keskeisten palvelluiden varmistaminen, tavoitteiden ja tarkoituksen asettaminen.

- H. Simon ja J. March > päätöksentekoa koskevaa tutkimusta
>simo tarkasteli epävarmuutta ja epätäydellisen informaation vaikutuksia > rajoitettu rationalisuus >auttaa ymmärtämään päätöksentekijää näissä. > tiedon käsittelemisen kyvyn rajallisuuden ja organisaation historian vaikutuksen päätöksentekoon. > päätöksentekijät sidottuja aikasempiin päätöksiin, muuttuviin olosuhteisiin ja valtarakenteisiin.
> markku > roskapönttöteoria >organisaation ratkaisut etsivät niihin sopivia ongelmia kuin päinvastoin. Epävarmoissa tilanteissa päätöksentekijät voivat tehdä ratkaisuja, jotka jälkikäteen näyttäisivät epärationaalisilta. 

- Yrityksen omistajien ja johtajien väliset suhteet. > A. Berle ja G. Means.< omistuksen määräysvallan eritymistä.
> Omistajaohjaus >kuinka omistajien ja yritysjohdon välinen suhde on eri aikoina on saanut eri muotoja.

>Omistuksen hajautuminen < 1970-luvulla > johtajat kasvattivat suhteettomasti omaa valtaansa omistajien kustannuksella.
> Shareholder  value = omistaja-arvon kasvattaminen oppi 1980 > suosittu. vasta isku johtajien asemaa korostaneelle.

Kriittisen johdon tutkimus (CMS) >ymmärtää johtamista erilaisten paineiden alla.
< Johtamisen työtä tekevät jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin
> Päätökset joita tehdään saattaa tuntua välillä arveluttavilta.
< Johtajilla omia ura ja polittisia pyrkimyksiä
> CMS kiinnostunut johtamisen ja org. ongelmallisista muodoista ja kielteisistä seurauksista.
> heikomman puolelle asettuminen

> Taylorismiin ja tiimityöhön > molempiin sisältyvät miehinen näkökulma  ihanteellisesta työntekijästä > aina käytettävissä ja tukee miesten uran nousua.


E) KULTTUURIT

- Miten ja miksi organisaatioissa kehittyy erilaisia yhteisesti jaettuja toimintatapoja ja käsityksiä.


- Uudenlaisia tapoja ymmärtää ihmisten välisiä vuorovaikutuksia > 1970-l-
- Johtamista käsittelevät ajatukset ja teoriat heijastavat omaa aikaansa.
- T. Peters ja R. Waterman > menestyvillä yrityksillä on ainutlaatuinen toimintatapansa > toimeliaisuuden korostaminen, asiakaslähtöisyys, yrittäjyyshenki, työntekijöiden arvostus ja fokusointi.


- C. Geertz tutkimukset symboleista ja niiden merkitys ihmiselle ja toiminnalle. mahdollistavat tietynlaisen tavan toimia.
- Organisaatiokulttuuri >onko jollakin org. tietty yhteinen  kulttuuri < joka kertoisi menestymisen tai epäonnistumisen. > voidaanko kulttuureja johtaa.

- E. Schein > org.kulttuurin kolmetasoinen ilmiö 
> perususkomukset ( yrityksen ytimessä), arvot ( julkituotuja)  ja artefaktit ( astein havaittavia)

- J. Martin 3 tutkimuksellista eri tapaa ymmärtää org.kulttuureita. > yhtenäisyys, erilaistaminen, sirpaloituminen.

- G. Kunda > johtajat vaikuttavat org.kult. tekijöihin ominen päämäärien saavuttamiseksi.
< ihmisten kouluttaminen ilman että he huomaavat sitä.

- Kansallinen kulttuuri > kv. liiketoimen tutkijoille hyvä. > G. Hofstede
 >Keräsi laajan aineiston 1960-l lopussa. > kulttuuri  on mielen ohjelmointia.
 > Kansalliset kult. erovat toisistaan 5 tavalla ja nämä vaikuttavat meidän ajattelumalleihin.
LUE NE SIVULTA 95-96! SIINÄ ON MÖS SEN KRITIIKKI !

- L. Smircich > Kaksi tapaa ymmärtää kulttuurin käsite organisaatiossa.
1. organisaatiolla on kulttuuri = muuttuja ajattelu, samanlainen osasyy kuin teknologia > voi hallita ja mitata.
2. Organisaatio on kulttuuri = Juurimetofora-ajattelu, kulttuuri on monimerkityksellistä jatkuvasti liikkessä. sisältyy kaikkeen toimintaan.

- Kulttuuri tarjoaa välineitä ymmärtää org. toimintaa.
- Kysymys kulttuureista kertoo antropologian  vaikutteista johtamisen ja org. tutkimuksessa.
- Kulttuuriset käänteet. Ihmisellä voimakas tarve kuulua johonkin > kansallinen kulttuuri tarjoaa tähän apua. > näkyy: kielen käytössä: me suomalaiset, symbolien kautta: sibelius, sauna,
- B. Anderson - kansakunta voidaan ymmärtää kuvitelluksi yhteisöksi.
- Tunnetaan kuuluvamme yhteisöön, jolla tiettyjä yhdistäviä tekijöitä. > kulttuuri osaksi vasta kun kielellisiä ja symbolisia toistetaan arjessa tiedostamattomasti.


F) JÄLKIBYROKRATIA 

 - Miten tarkastella organisaatioiden epävakaata ja jatkuvasti elävää luonnetta?

- Maailman monimutkaisuus, monimerkityksellisyys, monitulkinnallisuus askarruttanut.
- Tämä tila on jälkibyrokratia, jälkifordismi, postmoderni aika.
- Maailma sinänsä ei ole muuttunut aina ollut monimutkainen, mutta sen eri ilmiöt ja muodot ovat.
- Jälkibyrokratia > lähestmistapoja joilla globaalia taloutta ja sen toimintaa pyritään tutkimuksellisesti ymmärtämään.

 - D. Boje organisaatiosta kielikuvaa "Tamara" >esitys, jossa jokainen sai omanlaisensa kuvan esityksestä > sen mukaan ketä roolihahmoa seurasi, > tapahtuu koko ajan arjessa.

- Jälkibyrokraattista tutkimusta kuvaa epäily suuria tarinoita kohtaan, Siinä hylätään moderni usko tieteen edistykseen ja tiedon kasautumiseen ja yksiin ainoisiin totuuksiin. > maailmasta ja ilmiöistä. 
- Mitä vaikutusta on org. hierarkioiden madaltumisella, joustavuuden lisääntymisellä, työnkuvan jatkuvalla muutoksella.
< Miten muutokset vaikuttavat luottamukseen, vastuullisuuteen, sitoutumiseen.

- Puhekäytäntöjä eli diskursseja > johtamis- ja org. tutkimuksen kielellisestä käänteestä.
- Diskurssit merkitysjärjestelmiä < koostuvat kielenkäytöstä tai muista smboleista.

- Usein selvät asiat ja käsitykset voidaan osoittaa vallankäytöksi. > M. Foucault > omaperäist tutkimusta > Kyseenalaisti käsitksen vallasta yksilön omaisuutena ja pakottamisen välineenä.
> Kyseenalaisti siis > vallan voimavaroina < jota johto tai työntekijät kättävät toisiaan vastaan.

- Kielen kanssa muu kehollinen toiminta > 2000-l > käytöntökäänteenä >katsotaan että asiat teot ja toimijuus rakentuu osana käytäntöjä >> muodostuneet ajan kuluessa vakiintuneiksi tavoiksi. > kuten johtamisen käytäntöjä > jolloin uusia tapoja ei katsota johtajuudeksi.

- Kaikkia johtamiseen ja org. liittyviä ilmiöitä voidaan tutkia kielen ja käytäntöjen avulla.
Ihmisellä on tarjolla erilaisia disursseissa ja käytännöissä rakentuvia toimijuuksia ja identiteettejä.

- Valta toimii < tuottaa normaaliutta ja samaistutaan  tiettyihin käsityksiin ja toimintaan.
- Miten itse osallistutaan omaan alistumiseen ja miten synnytetään vastarintaa.

- S. Riad tutki miten on käytetty kulttuurin käsitettä fuusioitumisessa. tutkijoiden käyttämä kieli rajoittaa heidän toimintaansa >kulttuuri normalisoitunut yleiskäsitteeksi.

M. Holmer-Nadesan tutki siivoojien identiteetin rakentumista. johto asemoi ne vähempiarvoisiksi ja siivoojat itsensä muista huolta pitäviksi. vastustaminen voi olla osa identiteetin rakentumisprosessia sekä neuvottelua ja kamppailia merkityksistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti