2. Elintaso kasvanut vasta viimeisen 200v. aikana.
3. Työttömyys suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia!
4. Sen lievittäminen > taloudelliset ja sosiaaliset syyt.
5. Tuotannollisten voimavarojen vajaa käyttöä.
6. Rahan arvon muutokset > pysyi vakaana, kunnes 1930-l, kunnes, kunnes 1970-l, sen jälkeen inflaatio maltillisempaa ja puhutaan jopa deflaatiosta. (hinttatason lasku)
7. Kehitys > 1930-l heilahteluja ja työttömyyttä, 1950-60-l, tasaista, 1970-l häiriöitä, 1980-l. vakaata, 1990-l. lama, kasvoi vuoteen 2009 saakka, jolloin pankkikriisi.
8. Suhdannevaihteluiden ongelmia myös kysymys, miten ulkomaankaupan tasapaino liittyy talouden kasvun ja suhdannekehitkseen.
KANSANTALOUDEN TILINPITO s. 127
9. Kehitetty talouden kehityksen ja muutosten mittaamiseen.
10. Tilastojärjestelmä > kuvaa kansantaloudessa toimivien yksiköiden taloudellista toimintaa.
11. Suurimpia saavutuksia > työ alkoi jo 1600-l. J. M. Keynes ajatuksista 1883-1946 >oppilaansa R. Stone palkittiin Nobelilla.
12. Markkinoilla vaihdetun hyödykearvon mittaaminen 3 tapaa. A) laskemalla tuotetun arvon (määrä x hinta) B) laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot C) kuluttajien käyttämät menot
13. Kansantalouden tilinpidon lähtökohta >
Kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö suljetussa kansantaloudessa.
14. Tällöin saadaan kolme mittaria samalle asialle >
A) Bruttokansantuote = tuotannon arvoa
B) Bruttokansantulo = tuotannossa syntyviä kokonaiskustannuksia
C) Bruttokansantuotteen käyttö = tuotannon kysyntää > mihin hyödykettä käytetään.
15. Avoin talous > huomioitava ulkomaankauppa >saadut ja maksetut.
16. Tilinpidossa kansantalous määritellään kotimaisten talousyksiköiden avulla.
17. Suomessa tuottaa tilastokeskus, EU:n yhteinen > EKT, (ESA), sen perusta SNA
BRUTTOKANSANTUOTE JA NETTOKANSANTUOTE s. 129
18. Kansantalouden kokonaistuotannon mitta > on BKT
19. Vuoden kuluessa tuottamien loputuotteiden rahamääräinen summa.
20. Lopputuote = kaikki tavarat ja palvelut > jotka ei ole välituotteita.
21. On virtasuure. > ajanjakson kertymä. / tuotannon määrä ja tulot
22. On varantosuure > varallisuus lasketaan määrähetkellä.
23. Hyödykkeet lasketaan yhteen niiden hintojen arvoisina.
24. Ostajanhintainen suure / markkinahintainen suure < markkinoilla todella maksettu hinta.
25. BKT ilmoitetaan juuri markkinahintaisena
26. Hyödykeverot kohottavat hintoja. < tuoteverot.
markkinahinta = perushinta + tuoteverot - tuotetukipalkkiot.
27. Markkinahintainen BKT:
Bruttokansantuote markkinahintaan = bruttokansatuote perushintaan + tuoteverot - tuotekilpailupalkkiot.
28. BKT:hen lasketaan vaan lopputuotteet.
29. Hyödykkeet; investointi-ja kulutushyödyke
30. Pääoman bruttomuodostus =
lasketaan pääomatavarat /kiinteät bruttomuodostus+ hyödykevarastojen muutos.
31. Lopputuotteisiin lasketaan myös vienti ulkomaille.
32. BKT ei kata kaikkea tuotantoa > kotityöt, rikollisuus, harmaa talous, kauppa kuiteitta, veroton palkka.
33. Sivun 130 ala kappale >yrityksen kontribuutio !???
34. Perushintainen BKT saadaan laskemalla kaikkien yritsten arvonlisäykset yhteen.
35. Arvonlisäysmenetelmä
Bruttokansantuote perushintaan = kokonaistuotos - välituotekäyttö = tuotannon arvonlisäysten summa.
36. Lasketaan toimialoittain. jotka jaoteltu osiin:
3% ALKUTUOTANTO = Kalatalous, maa-metsä ja riistatalous
28% JALOSTUS = Mineraalinen kaivu, teollisuus, sähkö, vesi, kaasuhuolto, rakentaminen
69% PALVELUALAT = Kauppa, majoitus ravitsemus, kuljetus, tieliikenne, varastointi, rahoitus, kiin teistö, liike-elämä, hallinto, koulutus, terveydenhoito , muut yhteiskunnalliset palvelut, kotitalouspalvelut.
JULKISET PALVELUT hallinto, koulutus, terveydenhoito
37. kiinteä pääoma kuluu käytössä. > arvo vähenee.
38. Siitä tehdään poistoja > riippuu pääomahyödykkeen kestosta.
39. Rakennukset vs. atk ohjelmat
40. Vain osa hankituista hyödykkeistä laajentaa pääomakantaa.
41. nettoinvestoinnit = bruttoinvestoinnit - poistot
42. Nettokansantuote =
Nettokansantuote = bruttokansantuote - kiinteä pääoman kuluminen eli poistot
43. BKT käytetään enemmän, johtuu koska poistojen osuutta vaikea määritellä.
BRUTTOKANSANTUOTTEEN ARVO, MÄÄRÄ JA HINTA s. 133
44. Hinnat muuttuva mittari, rahan arvo kasvaa 2 syytä; tuotettujen palveluiden ja tuotteiden määrä kasvaa ja tuotteista maksetava hinta kohoaa.
45. Hintojen muutos inflaation vaikutus poistetaan;
A) mittaamalla bruttokansantuote perusvuodeksi valitun vuoden hinnoilla. > Nimellinen eli käypähintainen suure esitetään realisena eli kiinteähintaisena. > kuvaa volyymin muutosta. > kulutetut määrät tärkeitä.
B) Reaalinen BKT
C) bruttokansantuotteen hintaindeksi > käytetään hintatason ja sen muutosten kuvaamiseen. > kutsutaan suureen deflatoinniksi > BKT-deflaattoriksi.
KANSANTULO JA BRUTTOKANSANTULO s. 135
46. BKT mittaa tuotannon suuruutta.
47. Toinen tapa > kuinka paljon on syntynyt tuotanontekijätuloa eli ensituloa. > kutsutaan tulomenetelmäksi > työntekijälle maksetut palkat, korot, vuokrat osingot, itselle jäävä yrittäjän tulo.
48. Näihin lisätään maksetut välilliset verot ja vähennetty tukipalkkiot >kun tarkastellaan markkinahintaisena.
49. Vuoden aikana kotimaisten yksiköiden saama ensitulo + välilliset nettoverot = kansantulo
50. JOS kansantulo, kansantalous olisi suljettu > se olisi yhtä suuri kuin nettokansantuote.
51. Kansantuloa kutsutaan > nettokansantuotteeksi.
52. Avoin talous > ensituloa myös ulkomailta. > sisältyy kansantuloon, ei nettokansantuotteeseen.
Bruttokansantulo markkinahintaan
= bruttokansantuote markkinahintaan + ensitulo ulkomailta - ulkomaille maksettu ensitulo.
53. Bruttokansantulon ja-tuotteen ero suomessa vähäinen.
54. Bruttokansantulo sisältää poistot >> siten nettomääräinen.
> nettokansantulo ( nettokansantulo = bruttokansantulo - poistot)
55. Kansantulo > tilinpäätöksessä neljään ryhmään.
A) Palkat
B) Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut
C) Pääoman omistajille maksettu omaisuustulo (korot, osingot...)
D) Julkisyhteisöjen saamat tuotannon verot - niiden maksamat tukipalkkiot.
56. Palkkojen osuus vaihtelee suhdanteittain.
57. Osa kansantulosta siirtyy ulkomaille > vastikettomina >maksut EU:lle ja kehitysapu
58. Kansantalouden käytettävissä oleva tulo saadaan ottamalla nämä huomioon.
( katso taulukko s. 137-138)
59. Säästäminen = kuluttamatta jättetyksi tuloksi
60. Rahoitusmarkkinoiden tehtävä > ohjata säästöt investoinneiksi.
KOKONAISKYSYNTÄ JA KOKONAISTARJONTA s. 138
61. Huoltotase = kansantalouden tilinpidossa tase.
62. Loppukäyttömenetelmä = bruttokansantuotteen laskeminen lopputuotteiden kysynnän kautta.
63. SIVU 139 LOPPUTUOTTEIDEN KOKONAISKYSYNTÄ ! anssi!
MAKSUTASE s. 140
64. = kansantalouden tilinpitojärjestelmän keskuspankista ylläpidetty osa.
65. Se jäsentelee tarkemmin ulkomaankauppaa, + muut ulkomaiset liiketoimet >tulot, menot ja pääomaliikkeet.
66. Pääoma = lainoja ja sijoituksia, ulkomaisiin arvopapereihin, kiinteistöihin jne.
67. Maksutaseesta vastaa Suomen pankki.
68. Masutaseisiin kirjataan kaikki liiketoimet > jotka liittyvät hyödykeiden kauppaan, tulonsiirtoihin tai pääoman liikkeisiin.
69. Tileissä > + puolelle valuuttaa maahan tuovat ja - sitä vievät liiketoimet.
70. Maksutase koostuu
A) vaihtotaseesta: 1 vuoden kuluessa kansantaloudessa juokseviin ulkomaisiin liiketoimiin
(Esim. ulkomaankauppa)
koostuu; kauppatase + palvelutase + tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tase s. 141
> kirjaa kaikki ulkomaisiin juokseviin liiketoimiin liittyvät tulo-ja menovirrat.
B) pääoma-eli rahoitustaseesta.
> Miten ulkomaisten velkojen ja saatavien eri erät muuttuvat.
> Kirjaa maan ja ulkomaiden väliset pääomaliikkeet.
71. Positiivinen ja negatiivinen vaihtotase.
72. Näihin kahteen kirjataan maan kaikki tavat viedä ja tuoda ulkomaan valuuttaa.
73. Maksutasetileistä ilmenee >ulkomaisten saatavien ja velkojen kannat sekä niiden erotus, maan ulkoinen nettovelka.
SÄÄSTÄMINEN, INVESTOINNIT JA VAIHTOTASE s. 142
74. Tämä osio käy läpi vihkon kanssa ja laske esimerkki. s.142.
ELINTASO JA HYVINVOINTI s. 143
75. BKT asukasta kohti > käytetään usein kuvaamaan hyvinvoinnin kehitystä.
76. Soveltuu jos hyvinvointi riippuu tuotetusta määrästä.
77. Ongelmia > kun hyvinvointiin vaikuttaa muut tekijät. tuloerot. vapaa-aika. ympäristön tila.
78. Ei kerrä näistä mitään.
79. Yleisin maailman laajuinen mittari. Helppo ja hyvin saatavilla.
80. Elintasovertailuun > ongelma > hintatasot eri maissa eri. > korjataan >tekemällä vertailu ostovoimaparametreihin. (Purchasing power parity, PPP)
81. Lasketaan saman hyödykkeen hinta eri maissa ja muutetaan se yhteiseksi valuutaksi. > Big Mac >puutteellinen mittari >käytännössä tapahtuu vertailemalla tuhansia tuotteita.
82. BKT korreloi hyvin muiden mittareiden kanssa > työttömyys, koulutustason ja terveyden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti