3. Tapaus - Suomi

GLOBAALI JA KANSALLINEN s. 42.

1. Muutos Suomessa lähti liikkeelle 1980-luvun alussa.
2. 1990-luvun alussa Suomi integroitui  rajun laman myötä globaaliin talouteen. 
3. Monet erityispiirteet vielä säilyneet.

TEKNOLOGISOITUMINEN - KOHTI TIETOYHTEISKUNTAA s. 43

 4. Tärkeässä roolissa Suomen talouden ja yhteiskunnan muutoksessa.
 5. Keskeiset:

 a) teollisen rakenteen muutos

 b) siirtymä tietoyhteiskuntaan

 c) innovointi ja innovaatiot

6. Teollisen rakenteen muutos
7. teollistumisen eka aalto jo 1800-l.
8. Luonnonvarat > metsä  > metsäteollisuus eka teollisuus
9. Tehtaiden ympärille > teollisuusyhteisöt > yrityksen tuli auttaa arjessa > syntyi kaupunkeja.
10. Patruunat > johtajat
11. Metsäteollisuus > merkittävin viennin ala pitkään.
12. Pääomaintensiivistä ja investointilähtöistä
13. Liiketoiminnan syklit pitkiä ja investoinnit suuria.

14. Tuotantolähtöistä > teknologian kehittyminen määritti logiikan >linjat uusittiin väliajoin,                   verkostomaisesti tietoa toisille sahoille jne.
 15. II ms jälkeen koordinoitu markkinatalouden malli.
 16. mahdollisti > talouden keskitetyn ohjaamisen ja hajautetun päätöksenteon ja innovointityön.
 17. Ei tullut jäykkää keskusjohtaista taloudesta kuten NL:ssa, eikä markkinaliberaali kuten USA:ssa.
 18. Suomen malli syntyi olosuhteiden pakosta keinutteluna idän ja lännen välissä.
 19. > Valtiolla keskeinen rooli ohjaamisessa ja yritysten välistä yhteistyötä
 20. Suomen valtio > omisti keskeisimpiä yrityksiä, ohjasi ulkomaankauppaa, tuontiin ja vientiin (rajoituksia), purki myös esteitä kaupan rajottamiselle > 1961 vapaakauppajärjestö EFTA:taan ja 1973 vapaakauppasopimus

 21. Metsäyritysten kilpailukyvyn turvaaminen > 1990-l asti tärkeää.
 22. Vetoapua saatiin hädässä > suomen pankki ja valtio apuun > devalvoivat markan.
 23. II MS jälkeen mallia paljon ruotsista. Hyvinvointivaltio, vahva julkinen sektori, kansalaisten elämän turvaamiseksi, vaikuttaa tuloeroihin. ajatteluun kytkeytyi myös kansallinen teollinen ajattelu.
24. II MS jälkeen kehittymistä väritti suhde NL:toon.
> valtion hallinnoima idän kauppa > monille tärkeä liiketoiminnan alue.
> Metalli, konepaja, vaatetus ja jalkineteollisuus >merkittävän kasvun lähde.

26. NL > raakaöljyä > riippuvaiseksi vuoden 1973 jälkeen !
27. NL hajoaa! lama iski! > teollisen rakenteen muutos suomessa!
28. NL nojautuvat yritykset vaikeuksissa, toiset muuntautuivat
29. Länsimarkinoille >metsäteolliset yritykset > hitaasti liikkeelle. > 2000-l. sopuetuneet hyvin.
30. Teollisen rakenteen muutokseen > perustuotantoa siirretty muualle.
31. Keskeisiä tekijöitä on ollut fokusointi > keskittyminen sekä massatuotteiden valmistuksen vähentäminen.

32. Suomalaiset yritykset pyrkineet ylöspäin arvoketjussa
> prosessissa > jossa hyödyke valmistuu tuotteeksi. 
33. Korostetaan sitä
> arvon luominen tapahtuu > eri toimijoiden välisissä verkostoissa kuin jalostusketjun osassa.
34. ICT alojen määrä on voimakkaasti kasvanut > informaatio ja kommunikaatio teknologia.
35. Toiminta > korkeaan osaamiseen.
36. tuotteiden sijasta palveluihin > palveluketjutoiminnasta tullut merkittävä osa suomen taloutta.

38. Siirtymä tietohteiskuntaan
39. Teknologisoituminen > innoitti >tietoyhteiskunta
> maailmanluokan osaaminen tekniikassa + tasa-arvoinen hyvinvointivaltio
40. Suomi > onnistui II MS jälkeen yhdistämään taloudellisen menestyksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.
41. Tietoyhteiskunta =  yhteiskunta > teknologian kehittymisen myötä > mahdollisti uusia toimintatapoja > suuri merkitys
42. Siirtymisessä siihen > teollisen talouden jälkeisestä ajasta kyse ! > infon tuottaminen, jakelu, jalostaminen tiedoksi. 
43. > jälkiteollinen ja jälkibyrokraattinen yhteiskunta
44. Puhutaan myös palveluyhteiskunta
45. Yhteiskunnan teollinen pohja muuttuu > palvelujen osuus lisääntyy suhteessa teollisuuteen
46. Suomi hyötyi NOKIAn menestyksestä ja oli keskeinen toimija > sen muodon muutos ja menestys > tärkein tapahtumaketju Suomen kytkeytymisessä glob. talouteen. 
( 1992 vaikeuksissa > toimitusjohtajaksi jorma ollila > oma johtoryhmä > valitsi uuden strategisen suunnan tietotekniikasta >keskityttiin matkapuhelinten suunnitteluun ja kehittämiseen. > ajoitus kohdallaan! > tuotekehittely eteni luovassa ympäristössä > yhteistyötä valtiot koulut ja yritykset!

ESIMERKKI

> Teknologian hengessä kehittyi > 1988 Data Fellows > f-secure >listautui pörssiin 1999. 

Omalla alallaan markittävä toimija > virustentorjuntayritys.

47. Nokia vetoisuuden takia > monet pienet ja keskisuuret yritykset >kiinnittivät glob. talouteen.
48. Monikansalliset yritysten muuttuvat haasteet aiheuttivat suomalaisille alihankkijoille haasteita.
49. Volyymibisnes > vaihtoehto alihankkijoille > tuottaa osia
50. Monet menettivät kilpailuvoimansa hinnoilla ja uuden tekniikan kehits meni liian nopeasti eteenpäin  >  alihankkijasota > söi nämä yritykset.
50. Vaihtoehto B > suunnittelu ja innovaatiotyötä suuremmille yrityksille > työ muuttuu tarpeiden myötä.
51. Uuden globaalin talouden pimeä puoli > 2003  Salcomp > toiminta kiinaan ja Perlos > taiwanilaiseen omistukseen.
52. Kustannustehokkuus ja kehittämiskyvyn uusiutuminen ei onnistunut enää > halvempiin maihin.

53. Suomi hyvin teknologistunut maa > Diplomi-insinöörit keskeisissä asemissa > innovaatioita pidetään vielä teknisinä > miehinen maailma < asiantuntijat!
54. Teknologia alan naishenkilöt jatkuvasti kamppailevat stereotypioita vastaan > "puutteellinen osaaminen"


55.  Innovointi ja innovaatiot
56. tavoitteellista toimintaa > olemassa olevia asioita yhdistetään uusilla tavoilla.
57. Liittyvät ihmisten arkeen > uudet toimintatavat tekniikan vuoksi > vaatineet yhteiskunnan ja eri toimijoiden yhteistyötä > haasteita. > suomi pieni ja vahvasti verkostoitunut.
58. Koordinoidun markkinatalouden malli > perintö elää vielä

ESIMERKKI

> OULU > korkean teknologian keskus > 1990-luvulla menestystarinoita > nokian tuotekehitysyksikkö > yhteistyötä yliopiston kanssa >verkosto > houkutteli rahoittajia > lisää liiketoimintaa > OULU imi työvoimaa > moottori pohjoiseen  suomeen!

59. Teknologiaklusteri >erityiset liiketoimintaklusterit > keskeisessä asemassa maiden taloudellisessa kehityksessä.
60. Voi rakentua > seltorin, toimialan, maantieteelliselle alueelle > verkosto
61. Klusterin tuottavuus > kasvaa yhteistyön myötä
62. Suomessa teknologiaklusterin painoarvo kasvoi 1990-l. BKT:ssa ja viennissä.
63. Kansallinen innovaatiojärjestelmä >> keskeisen osan teknologiaklusteri ritykset muodostivat 
64. Sillä viitataan > teknologian kehittämiseen, hyödntämistä, edistävään kansalliseen instituutioiden järjestelmään!

65. Yritykset, yliopistot, rahoittajat... Tekes, SITRA, Suomen akatemia > koordinoivat parempaan suuntaan. VTT >yhdistää eri alojen osaamista ja tuottaa teknologia- ja tutkimuspalveluja asiakkailleen yksityisellä ja julkisella sektorilla.
66. Aalto-yliopisto > madaltaa tieteenalojen välisiä rajoja > auttaa innovaatioiden kehittämisessä.
67. Teknillinen KK + taideteollinen KK + kauppa KK > aalto
68. Suomessa menestys perustuu eri toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen + yhteistyöhön.
69. Nykyaikainen innovaatiotoiminta > hajautunutta ja verkottunutta.
70. Avoin innovointi = yritykset ja muut yhteisöt > aktiivisesti ideoivat > teknologioita rajojensa ulkopuolelta > tekevät yhteistyötä.

71. Uusia tapoja tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi > arvon kasvattamiseksi.
72. Mitä tietoa tulee julkistaa ja mitä itse hyödyntää > osallistutaan pienestä niin suuriin yrityksiin.
73. Nopea tiedonkulku > toimijoiden välillä >edellyttää > luottamusta pitkäjänteistä rakentamista.
74. Linux-käyttöjärjestelmä > helsingin yliopistolta > julkinen innovaatio > luotu vapaaehtoisin voimin markkinasuhteiden ulkopuolella.
75. Sosiaaliset innovaatiot > yksilön, ryhmän, yhteisön, verkoston luovan toiminnan tuloksia.
> parantaa hyvinvointia.
76. Haasteeseen/ongelmaan tarttumista > katsomista uusin tavoin.
77. Käyttäjälähtöinen innovaatio >kuluttajat > tuotteista kiinnostuneet > houkutellaan mukaan innovoimaan.
78. Menestys perustuu räätälöinnillä kilpailuetua ja menestymistä.

ESIMERKKI 

> Suunto > työntekijöiden urheilu harrastukset voimakkaita > toivat hiljaista tietoa omista kokemuksista > ( hobbyist knowing) >Käyttäjälähtöisyys vaatii organisaatioiden rajojen ylittämistä !

79. Tekniset innovaatiot aina sosiaalisia >työn tuloksia > yhteistyötä jns.
80. Kansalaislähtöiset kehityshankkeet > paikallinen toiminta on osa tekniikan muokkausta >
81. Markkinatalouden malli muuttui mutta yhteistyömalli säilyi.


FINANSSIVETOISTUMINEN - SIJOITTAJIEN VALTA

 a) pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän murtuminen

 b) omistusrakenteen muutos

 c) julkisen sektorin yritysmäistyminen


82. Se on radikaalisesti muuttanut talouden toimintaa Suomessa >

85. Pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän murtuminen

86.  Edellinen vapaan globaalin talouden aikakausi päättyi I MS.
87. 1930-l laman myötä < valtiot pyrkivät sääntelemään liiketoimintaa
88. Suojelivat omia talouksia > tullimuurit ja muut rrajoitukset...

89. Suomen talous säädeltyä 1980-luvulle > pankkikeskeinen > II MS jälkeen alettiin purkaa sääntelyä > loi paineita (deregulaatiolle) > 1. uudistaminskohde >pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä > pankkien antolainaus oli säänneltyä > luotoksessa myyjän markkinat !

90. Niukan rahan aika korostui 1970-l. lopussa. > tarvittiin maksuvalmiuden turvaamiseksi lyhtaikaista vierasta pääomaa > ( suuret yritykset kassaylijäämää toisilleen) > harmaan rahan markkinat > Suomen pankki lievensi sääntelyä > markkinaehtoiseen varainhankintaan > ulkomaista valuuttaa suomeen > luottoja paljon liikenteeseen kilpailun takia.

91. Kilpailu ja kuluttaja korostuivat päätöksenteossa > vapaan kilpailun rajoitukset > 1988 laki siitä > EU:n myötä muuttui.

92. Kansalainen kuluttajana ja sen oikeudet > kuluttajasuojalaki 1978 >laadusta ja tiedon määrästä
93. Sääntelyn purkautumisen kuluttamisen ja kilpailun eka kausi päättyi lamaan 1990-luvulla.
94. Suomen valtio otti vaikeuksiin joutuneen säästöpankkiryhmän haltuunsa 1991 ja jakoi ja myi sen.
95. Muut pankit heikkenivät jakoivat omistuksiaan.

ESIMERKKI 

> Globaali talous muuttaa yritysten toiminnan perustan ja toimialojen rakenteita

> Kansallis-osake-pankki (KOP) > 1990 lama > 1995 yhdistyi yhdyspankin kanssa > tuli osa merita panllia > 1997 yhdistyi Nordeaan.

96. Pankkirakenteen muutos > yhdentymiskehitykseen EU:ssa. >sitouduttu
97. 1993 viimeiset rajoitukset poistettiin.


98. Omistusrakenteen muutos
99. Suuria omistusrakenteen muutoksia suomessa 1990-2010
100. 1980-l kotimaisessa omistuksessa suurin osa, 1990-l paljon ulkomaalaista omistusta.
101. Ajoitus täydellinen > suomalaiset osakkeet edullisia laman vuoksi > suomalaiset yritykset hakeutuivat sijoittajien vaikutuspiiriin > Aktivoitua > listautua pörssiin.

102. > Nokia >
tuotekehitykselle pääomaa > New Yorkin pörssiin 1994 >lisäarvoa > houkuttelevuutta
> 1999 >yhtiökokous päätti luovuttaa K-osakkeet  >2002 > 90 % ulkomaan sijoittajilla.

103. Ulkomaiset sijoittajat toivat pääomaa Suomelle laman aikana. > + periaatteita ja johtamistyylejä.
104. > keskittyminen suurituottoisiin bisneksiin + pääoman tuoton seuraaminen lyhellä välillä.
105. Miten vaativia, aktiivisia sijoittajat/ omistajat olivat > suuri vaikutus > toiminta muuttui
106. Lama opetti > keskitytään aloille joita parhaiten osataan ja josta suurimmat voitot.

107. Suomessa suku ja perhe perinteet omistuksessa.  ( perheyrityksen kvartaali 25v.)

108.  ETLAN tutkimuksen mukaan sukuyritykset kannattavat paremmin kuin ulkomaiset tytäryritykset.
 > pitkäjänteisempi toiminta > riskinä ei vaihtoehtojen näkeminen.

109. Osuustoiminnallinen muoto > vahva suomalainen omistajuus >menestyneet arkipäivän aloilla > tukku-vähittäiskauppa jns. > tuottaa etua jäsenilleen > osuuskunnilla ei ole jälkimarkkinoita  > ei voi ostaa tai kaapata. > menestys kykyyn tyydyttää jäsenensä. > sosiaalinen ja psykologinen asia.
> saa etua tapahtuvan ylijäämän jaon kautta.
110. Tuotanto-osuuskunta > meijerit... > pitkä historia >uudet tuotanto-osuuskunta toiminta voi kehittyä glob. taloud. oloissa.
111. Paremilla kauppaehdoilla > tuotteiden edullismpi hinta < parempi laatu < saatavuus < ostohyvitystä (bonusta).

JULKISEN SEKTORIN YRITYISTÄMINEN s. 57

112. Julkinen sektori muutos 1990-l. lähtien. talouden ohjaamisesta taustalle seuraamaan kilpailua.
113. Uusi julkisjohtaminen = NPM = kansalaiset valtion asiakkaita ja palvelun kuluttajia. > lähtökohtana kilpailu.
114. Valtionyhtiöiden yksityistäminen > tärkeä osa uutta politiikkaa.
115. organisoinut omistajuuttaan uudellen ja myynyt omistuksiaan yksityisille.
116. Valtion laitokset >
a. markkinaehtoisesti toimivat, vahva sijoittaja intressi > tieliikennelaitos ja strategisia intressejä > itella
b. Erityisyhtiö = valtiolla sääntelyyn ja viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi. ALKO.
117. Näennäismarkkinoiden luonti = tilaaja ja tuottaja erotettu toisistaan, kunta ja palvelu. > tehokkuuden kasvu.

MONIKULTTUURISTUMINEN  - AVOIMUUS s. 60

- kansainvälistyminen

- kahdenlainen maahanmuutto

- muuttuva tasa-arvo

119. kansainvälistyminen
120. 1990-l asti ulospäin avoin sisään sulkeutuva.
121. Aivovuodon pelko > korkeasti koulutetut ulkomaille. > suuret ikäluokat eläkkeelle.
122. monikulttuuriset ilmentyvät kauempana kaksikielisyys ja vanhat vähemmistöt saamelaisuus.
123. YK jäsenenä pitkään velvoitettu ottamaan pakolaisia vastaan.
124. Pakolainen ja kiintiöpakolainen s. 61
125. Turvapaikanhakijöiden määrä kasvanut ja konfliktialuiden yksittäiset pakolaiset.

126. kahdenlainen maahanmuutto 
127. Toivotetaan korkeakoulutetut ulkomaalaiset tervetulleeksi ja almpi luokkaiset ovat työttöminä.
128. Osa on pysyvästi ja osa komennuksella ( ekspatriaatteja)
129. Suomalaisuus ulkopuolisin silmin: KV:stä on se että matkustetaan ulkomaille, kun ulkomaalainen tulee suomeen hänen tulee sopeutua.
130. Moni pakolaisista päätyy likaisiin töihin. > siivoomaan, varastoimaan.. heidän työttömyys korkeampaa.
131. Yrittäjyys ollut keinona Suomessa. Helsingin kiinalaiset ravintolat vs NY chinatown. muodostuu aina peilaavaan kulttuuriin.
132. Paljon kielteisiä asioita noussut mediassa esiin. eri maahanmuuttajiin reakoidaan eri tavoin > suhtanteiden mukaan, paikkakuntien mukaan ja kansallisuuden mukaan.
133. Kotoutuminen > osallistuminen yhteiskuntaan. > kielen opiskelua, työnhakua.

134. Muuttuva tasa-arvo
135. Mitä normia vasten työntekijöitä arvioidaan?
136. suomalaiseksi vaikea tulla.
137. Moninaisuutta voi ja tulee johtaa. < moninaisuuden johtaminen = rotu, ikä, seksuaalinen suuntautuneisuus...
138. Tasa-arvotyö suomessa tarkoittanut kauan sukupuolten välisiä asioita.
139. Laissa tasa-arvolainsäädäntö + monessa muussa asiassa, kuten rekrytoinnissa >syrjinnästä rangaistuksia.
140. Moninaisuuden johtaminen tulee aina sopeuttaa rityksen henkilöstörakenteeseen ja sen toimialan perusteisiin.
141. Sukupuolen jälkeen ikä noussut aiheeksi. ikääntminen katsottu negatiiviseksi.

MEDIASOITUMINEN - KULUTTAJIEN VIIHDYTTÄMINEN


- Viihteellistyminen

- Mediaomistuksen keskittyminen

- talouden äänen korostuminen


141. Viihteellistyminen
142. Media osallistuu omana toimijana yhteiskunnan toiminataan, ei pelkästääm heijasta sitä.
143. Käyttävät valtaa ja pyrkivät vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan julkisuuden avulla.
144. Neljäs valtiomahti.
145. Suomenkieliset lehdet nousivat nopeasti tärkeään asemaan aikaisen kirjoitus ja lukutaidon ansioista.
146. Sanomalehti levikit laajoja suhteessa kansaan.
147. .Sähköinen media oli tarkan julkisen sääntelyn alaisena > hoiti OY Yleisradio AB > määräävä asema laissa määritetty.
148. Yleissivistyksen kehittämisessä koulun kanssa tärkeä rooli.
149.Nyt median toimijat toimivat kuin mitkä tahansa yritkset. > viihde myy! tosi-tv on kustannustehokasta. uusinnat ja ulkomaiset sarjat on  myös tapa täyttää aikaa.
150. Triviaalit = vähäpätöiset asiat saavat huomiota. > "Tukiainen hakee 50 x avioeroa "


151. Mediaomistuksen keskittyminen
152. paikallisisten toimijoiden ja omistamien sanomalehdet > tuli sijoituskohteita. > edullista vallan käyttöä > mediakentän omistajuus keskittyi.
153. Radio ja tv toiminnan sääntely purettiin vauhditti uusien syntymistä YLE:n kustannuksella.


154. Talouden äänen korostuminen
155. Talouteen erikoistuneet toimittajat ja taloudellisten ja yritysten toimintaan liittyviä infon tuottajia enemmän.

156. Talousjournalismi kehitti vasta IIMS jälkeen ja paremmin 1970-l. jälkeen.
157. ritsjohtajien asenne vaihtui pahasta > hyödyntämiseen.
158. Sijoitusviestintä pörssiyrityksissä noussut vahvasti.
159. Tämän kautta uusia ammatteja ja työtehtäviä on tullut, sekä analyytikkojen merkits kasvanut.
160. Suomalaiset yritykset muuttaneet toimintansa erityisesti omistaja - sijoittajakeskeiseksi.
161. > tehdään päätöksiä jotka miellyttävät sijoittajia. 

 EKOLOGISOITUMINEN - UUDET KÄSITKSET VASTUUSTA s. 70

- siirtymä paikallisesta globaaleihin haasteisiin

- kuluttajien ympäristötietoisuus

- erilaiset käsitykset yritysten yhteiskuntavastuusta.

162.  Siirtymä paikallisesta globaaleihin haasteisiin.
163. globaali ulottuvuus ennen rajallisia ja paikallisia.
164. tehtaiden päästöt. > vesistön pilaantuminen >ennen 1970-1980 ei kiinnitetty niin paljon huomioita ihmiset kyllä reakoivat.
165. Ympäristötietoisuus vaikuttaa loppukäyttäjien päätöksentekoon.
166. Enso ja greenpeace s. 71
167. Siirtyminen ulkomaisiin metsiin ja vähäisempään lainsäädäntöön > silti painostus tietyiltä tahoilta saa toimintatapoja muutettua > Kv. ympäristöliikkeet.


168. Kuluttajien ympäristötietoisuus
169. globaalin talouden ekologisoituminen saanut monet suomalaiset hämmentymään. > eri infoa ilmastonmuutoksesta.
170. Kulutus tottumuksien vaihtaminen hidasta. kuluttaminen talouskasvun edellytys, taas globaalien haasteiden selviytyminen edellyttää sen karsimista.
171. "Suomalaisen kuluttajan velvollisuus kuluttaa > kansantalouden tasapainotilan takia " > ajatus noussut tärkeäksi 1990-l.
172. Vihreä kuluttaminen = yksilöiden ympäristötietoisesta kuluttamisesta. > normalisoitumassa
173. Epäpolittisuus = kuluttajuuden yhteydessä > keskustella muiden kuin yksilöiden vastuusta.


174. Yrityksen yhteiskuntavastuu
175. yhteiskunnallinen vastuu riippuu eri sidosryhmien heille kohdistamista paineista.
176. Yritystoiminnan seuraukset voivat kohdistua ympäristöön, lähiyhteisöön, koko yhteiskuntaan.
177. valistunut itsekkyyaa huomioon yleisen edun. 
 178. Ekolokisesti kestävään liiketoimintaan ei päästä ilman paikallisia, kansallisia, ja kv.siä radekaaleja ymp.polittisia toimia.
 179. Moraalinen työnjako > miten vastuu ja valta yhteiskunnassa jakautuu > ja miten se järjestetään.
 180. Katso kuvio s. 74!
 181. Minimoidaan kolmeen moraalinen työnjako
1. patruunatalouden vaihe >laaja vastuu hteisöstään.
2. Kansallinen vaihe > ritys taka-alalle ja yhteiskunta otti vastuun
3. Globaalin talouden vaihe > Yhteiskunta arvioi roolinsa uudelleen. epäselvää kuka kantaa vastuuta.

4. Hyödykemarkkinat

HYÖDYKKEIDEN KYSYNTÄ s. 39

1. Kuluttaja tekee päätökset niukkuuden vallitessa.
2. Budjettirajoite: tulot ja hinnat > mitä voi valita?
3. Kulutusmenot > eivät suuremmat kuin käytettävissä oleva raha.
4. Kokonaismenot > kaikki hyödykkeet tietyllä aikavälillä kertaa hinta > ei suurempi kuin varat.
5. Budjettirajoitteen täyttämiä vaihtoehtoja monia.
6. Valinta tarpeista ja itselleen tärkeänä.
7. Kuluttajan tarpeiden rakenne eli preferenssit > oletetaan taloustieteessä annetuiksi.
8. Kuluttajan valintateoria: kuluttaja tavoittelee mahdollisimman korkeaa tarpeentyydytystä.
9. Kuluttaja maksimoi tarpeentyydyksen astettaan eli hyötyään ( lyhenne tarpeentyydytykselle)
10. Tietyn hyödykkeen haluttuun kysyttyyn määrään vaikuttavat seuraavat tekijät:
a) kuluttajan tarpeiden rakenne
b) hyödykkeen oma hinta
c) muiden hyödykkeiden hinnat
d) kuluttajan tulot                      
11. Hyödykkeen oman hinnan ja sen kysynnän suhde:
 > Kysynnän määrä on sitä suurempi, mitä alhaisempi on hyödykkeen hinta.
 > Kysyntäkäyrä > laskee oikealle.

12. Kuluttaja tuntee sen tarpeentyydytyksen määrän eli hyödyn, jonka hyödykkeen kuluttaminen hänelle antaa.
13. Ensimmäinen  ostos ( suklaapatukka) antaa hyötyä paljon > toinen jo vähemmän.
14. Kulutuksen määrä lisääntyy > lisäkulutuksen hyöty >  eli hyödykkeen rajahyöty kulutuksen tasolla > vähenee.  = Alenevan rajahyödyn olettamus
15. Rajahyöty voi kääntyä negatiiviseksi.
16. Sitä ei voi mitata > siksi se havannollistetaan ajattelemalla se maksuhalukkuudeksi.
17. Ollaan valmiita maksamaan ekasta enemmän kuin toisesta.
18. Kuinka paljon valmis maksamaan ekana viikkona ja toisena >tulos > aleneva maksuhalukkuus.
19. Kuinka paljon hyödykettä kuluttaja haluaa? Kun hyödyke on niukka sillä on hinta.
20. Kuluttajan rationaalinen valinta = hyödyn maksimonti > perustuu hinnan ja rajahyödyn vertaamiseen.
21. Rajahyöty: ilmoittaa kuluttajan maksuhalun.
22. Kullakin kulutuksen tasolla > halutaan maksaa se hinta > joka on rahamääräisen hyödyn eli korkeintaan rajahyödyn suuruinen.
23. Ei maksa enempää mitä markkinoilla oleva hinta.

24. KUVA: kuluttaja lisää kysyntää kunnes maksuhalukkuus vastaa kysyntää ( eli rajahyöty hintaa)
25. Tämä määrää silloin kuluttajan valinnan. = kuluttajan tasapaino
26. Yksilöllinen kysyntäkäyrä = rajahyötykäyrä, joka kertoo kuluttajan maksuhalukkuuden.
27. Voi tarkistaa aina sen onko se paras vaihtoehto, vertaamalla toiseen pisteeseen. ( vrt. 2kpl ja 4kpl)
28. Periaatteet: a) kuluttaja tuntee kulutuksesta seuraavan hyödyn ja pystyy vertailemaan rahamääräiseen hintaan. b) Kuluttaja pyrkii rationaalisesti korkeimpaan tarpeentyydytyksen tasoon. ( Ihmiset usei rationaalisia).

MARKKINAKYSYNTÄKÄYRÄ s. 42

29. Johonkin markkinoilla kohdistuvan kysyntä > kullakin hinnalla yhteen jokaisen markkinoille tuoma kysyntä. > ( kaikkien kysyntäkäyrät) > jos suurin osa laskee oikealle > myös markkinakysyntäkäyrä.
30. Tähän vaikuttavat:
a) kuluttajien tarpeiden rakenne
b) hyödykkeen oma hinta
c) muiden hyödykkeiden hinnat
d) kuluttajien tulot.
31. Hyödykkeen markkinakysyntä saadaan > kullakin hinnalla kaikkien ostajien kysymät määrät yhteen.
32. Laske ja lue esimerkki s. 43-44 !
33. Kuluttajan kysyntäkäyrä vastaa maksuhalukkuutta eli rajahyötyä.

34. Markkinahinta on molemmille sama > rajahyödytkin samat >määrät ei samat > kuluttajan tarpeet.
35. Hyödykkeen markkinakysyntä kuvaa sen kuluttamisesta koko yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä.  
36. Markkinahinta määrää ostajat osatamaan sellaiset määrät > että viimeksi ostetun yksikön rajahyöty vastaa markkinahintaa.
37. Sama siksi kaikille kuluttajille = koko yhteiskunnalle.
38. Markkinakysyntäkäyrä kertoo koko yhteiskunnan tarpeista.
39. Yleensä riittää että tunnemme markkinakysyntäkäyrän.
40. Esim. alkoholiverotuksen määrittämisessä. 

HYÖDYKKEIDEN TARJONTA s.44

41. Tarjontakäyrä > hyödykkeen hinnan ja sen tarjotun määrän välisen suhteen
42. Muodostuu hyödykettä valmistavien yritysten päätöksistä. Minkä hinnan vähintään halutaan ja kuinka paljon mitäkin tuotetta ollaan valmiit myymään kullakin hinnalla.
43. Nousee oikealle. Hinnan kohotessa tarjottu määrä kasvaa. ( kun rajakustannukset ovat kasvavia.)
44. Yrittäjät pyrkivät voittojensa maksimointiin.
45. Myyntitulot: myyty määrä x hyödykkeen hinta.
46. Täydellinen kilpailu: yhden yrityksen myynnin määrä ei vaikuta markkinahintaan.
47. Tulon lisäys: yhden ksikön myynti, rajatulo, on hyödykkeen hinnan suuruinen.
48. Kustannuksen lisäys: yhdestä tuotetusta lisäyksiköstä aiheutuva, rajakustannus, on yhden tuotteen valmistuksen suuruinen.
49. Kokonaiskustannukset: lasketaan yhteen kaikki syntyvät kustannukset. ( palkat, laitteiden ja toimitilojen vuokrat, )
50. Toiminta kannattavaa: myynnistä saatavat tulot kattavat valmistuksesta aiheutuneet kustannukset.

51. Mahdollisemman suuri voitto: täydellisen kilpailun oloissa tuotettava määrä, jolla hinta ja rajakustannukset ovat yhtä suuret.
52. Rajakustannukset: miten kokonaiskustannukset muuttuvat, kun tuotanto  muuttuu yhden yksikön. 

53. Pystyakselilla mitatut rajakustannukset on oletettu tuotannon määrän myötä kasvaviksi.
54. Rajakustannuskäyrä muodostaa yrityksen tarkontakäyrän ja rajahyötykäyrä taas kuluttajan kysyntäkäyrän.
55. Se kertoo kuinka paljon voittoaan maksimoiva yritys valmistaa hyödykettä ja tarjoaa sitä markkinoille.
56. Tuotantoa kannattaa laajentaa, jos hinta toisi enemmän tuloa kuin tuotannonkustanukset veisivät. > voitto kasvaisi.
57. Tuotantoa kannattaa supistaa, kun kustannukset laskisivat enemmän kuin tulot > voitto kasvaisi.
58. Tuottajan tasapaino! :)

MARKKINATARJONTAKÄYRÄ s. 47

59. Markkinoiden tarjontakäyrä nousee oikealle, jos jos jokaisen jotakin hyödykettä tarjoavan yrityksen tarjontakäyrä nousee oikealle.
60. Saadaan: lasketaan yhteen kaikkien yksittäisten markkinoille tuoma tarjonta kullakin hinnalla.
61. Laske esimerkkitapaus s. 47-48.
62. Yritysten tarjontakäyrät kuvaavat niiden tuotannon rajakustannuksia. > maksimoi voittonsa > sopeuttavat tuotantonsa tasolle >>jolla rajakustannukset ovat yhtä suuret kuin markkinoilla vallitseva hinta.
63. Hyödykkeen markkinatarjonta kuvaa sen valmistamisesta koko yhteiskunnalle koituvia rajakustannuksia.
64. Markkinahinta: ohjaa yritystä valmistamaan määrän >> että rajakustannus vastaa markkinoilla vallitsevaa hintaa. (rajakustannukset samat kaikille yrityksille. ) Ulkoisvaikutukset ei lasketa rajakustannuksiin yhteiskunnalle.
65. Hinta välitää informaatiota kuluttajien tarpeista tuottajille.

RATIONAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN s. 48

66. Tarkastelua käyttätymisestä; tietty talousksikkö ( kuluttaja / yritys)
a) Talous rakentuu yksittäisistä päätöksistä.
b) oletetaan olevan johdonmukaiset käyttäytymissäännöt.
c) yritykset oletetaan pyrkivän suuriin voittoihin.
d) kuluttajat mahd. suuri hyöty.

67. Ilman johdonmukaista oletusta, ei voida muodostaa yhteiskunnallista teoriaa.
68. Talousyksikön saavuttamista - tarkastellaan edun ja haitan kautta.
etu - kuluttajalla rajahyöty ja yrityksellä rajatulo
haitta - hinta - rajakustannus
69. Molemmat pääsevät tasapainoon, jos saavutettava rajaetu on sama kuin rajahaitta.
70. >>>Kokonaisetu suurin.

TALOUSTIETEEN SEITSÄMÄS PERUSPERIAATE:

Rationaaliset taloudenpitäjät tekevät päätöksiään vertaamalla rajaetuja ja rajahaittoja.

71. Jokainen tekee joka päivä.
72. Markkinahinta kuvioissa on vaaka suora (1.5 e) koska oletetaan että markkinat ovat täydelliset.
73. "Kukaan ei pysty yksin vaikuttamaan hintaan, monia ostajia ja myyjiä."
74. Markkinoiden kukin toimija on hinnan ottaja jamäärän sepeuttaja. > määrätään yhdessä markkinahinta.

KYSYNNÄN JA TARJONNAN TASAPAINO s. 49

75. Kysyntä ja tarjontakäyrät saatettu yhteen.
76. Markkinoiden tasapaino on leikkauspisteessä (Kuluttajan tasapaino ja tuottajan tasapaino)

77. Tasapainossa markkinaosapuolten aikomukset ovat sopusoinnussa keskenään (kysytty ja tarjottu määrä yhtä suuret)
78. Näin molempien osapuolten suunnitelmat toteutuvat.
79. Markkinoilla tasapaino saavutetaan hinnan sopeutumisen tietä.
80. Tutustu ja laske esimerkki s. 49-51 lopusta liikatarjontaan ja liikakysyntään liittyen. 
81. Hinnanmuutos jatkuu, kunnes saavutetaan tasapainohinta.
82. Ellei tasapainoa ole se pyrkii syntymään. > vapaasti toimiva hintamekanismi perustuu tähän.

83. Todelliset markkinat mutkikkaammat.
84. Markkinoiden tilaan vaikutetaan mainonnalla.
85. sopeutetaan tuotantoa ja hintoja kun varasto kasvaa tai hupenee.
86. Kysynnän ja tarjonnan tasapainomalli - laske ja käy hyvin läpi! anssilta apua!! s.51-53

KYSYNNÄN JA TARJONNAN ANALYYSIÄ s. 53.

87. Puhutaan yleensä absoluuttisena suureena.  (kysyntä ja tarjonta)
88. Niukat hyödykkeet on hinta otettava huomioon.
89. Kysytty määrä on hinnasta riippuvainen.
90. Mitä korkeampi hinta > pienempi kysyntä > enemmän haluttaisi myydä. 

 KYSYNTÄ

 91. Hinta ei ole ainoa määräävä tekijä.
 92. Hinta muuttuu > siirrytään uuteen pisteeseen kysyntäkäyrällä.
 93. Muut kysyntään vaikuttavat tekijät siirtävät koko käyrää.
 94. Käyrää siirtävät
a) kuluttajan mieltymykset b) kuluttajan tulot c) muiden hinnat

 95. Hyödykkeet:
a) Normaali hyödykkeet (kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa)
b) inferioiriset hyödykkeet ( vähäarvoiset, tulot kasvaa kysyntä laskee > peruna, rainbow, xtra..)
96. Joidenkin hyödkkeiden hinnoilla vaikutusta toisten kysyntään.
 a) Toisiaan täydentäviä eli  komplementaarisia (> Bensa hinta nousee > autojen kysyntä laskee..)
 b) Kun yhden hinta nousee toisen siirtyy kysyntäkärä vasemmalle.
 97. Substituuteilla eli korvaavilla tuotteilla > toisen hinta nousee > toisen kysyntä nousee. ( voi ja margariini)
 98. Muoti vaikuttaa kysyntään. ( kukkakuosi, virtuaalilemmikki, rullaluistimet...)
 99. Tähän vaikutetaan mainonnalla.

TARJONTA

100. Maataloustuotteet > sää vaikuttaa.
101. Tuotannonteknologian kehittyminen vaikuttaa ( teknologisia uudistuksia )
102. Tuotannontekijöiden hinnat
> vaikuttavat tuotannon määrään. (palkkojen nousu, tuotetun yksikön rajakustannukset kasvavat)
103. Muiden hintojen muutokset. ( punajuuri ja porkkana)
>(toisen kysyntä heikkenee siirrytään tuottamaan toista > sen tarjonta kasvaa...)

104. Todellisuudessa ei näin yksinkertaista. > analysoinnin takia yksinkertaistetaan.
105. 2 kpl sääntöjä:
a) Huomioida yksi asia kerrallaan, ( muut pysyvät ennallaan) ceteris paribus
b) Hinnanmuutos > siirrytään pitkin käyrää ja muiden seikkojen muutokset käyrä siirtyy.
        

JOUSTOT s. 57 

Tämä on hankala osio, joten käy se lähempänä ja pyydä anssilta apua. ( s. 57-62) 

 MARKKINOIDEN TEHOKKUUS s. 62  / KERTAUS

106. Täydellinen kilpailu esimerkkinä muille > paras lopputulos kaikille.
107. Markkinatasapainossa hinta on tasolla, jolla markkinakysyntä on yhtä suuri kuin markkinatarjonta.
108. Kun hinnalla ei ole paineta nousta tai laskea > kilpailutasapaino
109. Selkeä:
Yhteiskunnan rajahyöty = kuluttajan rajahyöty = hinta = yrityksen rajakustannus = yhteiskunnan rajakustannus
110. Hyödykkeen markkinahinta = antaa tietoa yhteisk. tarpeista ( kysyntäkäyrä=maksuhalukkuutta)
111. Hinta = tietoa hyödykkeen tuotannosta yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista. (Tarjontakäyrä = milla hinnalla paljonko tuottamaan.)

TALOUSTIETEEN KAHDEKSAS PERUSPERIAATE
Markkinat hyvä tapa järjestää talouden toimintaa

112. Se mitä tuotetaan määräytyy hyödykemarkkinoilla.
113. Se kenelle tuotetaan on riippuvaista tulonmuodostuksesta

2. Uusi globaali talous

KOKONAISKUVA s. 13

1. Rakentuu keskenään kytkeytyvistä asioista.
2. Keskeisimmät tekijät Finansivetoistuminen, monikulttuuristuminen, ekologistuminen, mediasoituminen, teknologisoituminen.
3. Kokonaisuuden hahmottaminen auttaa hahmottamaan yksittäisen yrityksen ja muiden yhteisöjen toimintaa > + siihen liittyvät ilmiöt.
4. Glob. talous = globaali kapitalismi, superkapitalismi, digitaalinen vallankumous, tietotaous, luova talous, verkostotalous, huomiotalous ( T. H. Davenport ja J. C. Beck)
5. Eri nimityksiä käytetään siinä yhteydessä mistä ollaan kiinnostuneita.
6. Media ja konsultit käyttää omia termejään.
7. Kaikilla samat peruspilarit: teknologia, ihmiset, media, kulttuuri, kommunikaatio, fyysinen ympäristö, rahoitus ja pääoma.

TEKNOLOGISOITUMINEN s. 14.

 8. Teknologian kehitys > mahdollistanut uusia innovaatioita.
 9. Keskeistä on;

a) tuottavuuden kasvu

b) työn globaali uusjako

c) uudet tuotantotavat ja markkinat

10. Tuottavuuden kasvu:
- kasvu teknologian ansiosta.
- Pitäisi tapahtua vaiheittain.
- 1. lisää tuottavuutta 2. työn tuottavuus kasvaa, kun uutta teknologiaa hyödnnetään 3. yritys muuttaa teknologian myötä toimintatapojaan > tehostuminen.
11. Maailman laajuinen logistiikka > kytkeytyy eri teknologioiden kehittymiseen. > muuttanut toimintatapoja. 
12. Tuottavuuden kasvu on liiketoiminan muutoksen syy ( paine ottaa käyttöön, kilpailijalla myös)

ESIMERKKI 

- Vaate- ja jalkineteollisuus > 

a) teknologistumisesta,

b) tuottavuuden kasvusta,

c) kuljetuksen merkityksestä.

- Valmistus siirtynyt kehitys maihin > työ tehostuu>liiketoiminnal. ratkailuille avautunut uusia mahdol.

- Säilytetään oman toiminnan ydin (tuotemerkki ja omistus) itsellä ja valmistus toisiin tehtaisiin.


13. Työn globaali uusjako: 
= jokainen toiminan osa voidaan nykyisin arvioida.
14. Kustannus(odotukset) ja tuotto(-odotukset) mitata.
15. Monien analyysien kautta pohditaan mitkä on yrityksen ydinasioita. (ulkoistamiskysym.)
16. Globaalit järjestelmät yhä tehokkaampia, alihankkijaketjut keskeisiä, ulkoistetaan, uusia toimintoja markkinoille. > kasvuodotukset suurimpia.
17. Valtioiden väliset kustannustasoerot > siirretään tuottantoa > lyhyen aikavälin tulosta. (Asia, E-am.)
18. Tapahtuu > ulkoistetaan toiseen maahan alihankkijan tehtäväksi.
19.Vaikea valvoa!
20. Teknologian kehitykseen ja tuotannon kasvuun > ristiriitoja
21. Riskejä: tuotannon ja yksiköiden lakkauttamista, irtisanimisia, työpaikkojen menetyksiä.
22. Siirretään uusien kasvumahdollisuuksien toivossa.

ESIMERKKI

- Vaateteollisuus >tehokkaaseen massatuottantoon, volyymiin ja logistiikkaan >työn uusjako.

- Kuljetetaan aasiasta eurooppaan ja saapuvat juuri oikeeseen aikaan.

- Varastot olemattomia

- Ei sitoudu ylimääräsiä kustannuksia.

- Huokeita ja muodikkaita >kuten Hennes & Mauritz


23. Kustannustehokkuus rakentuu eri toimialoilla eri tavoin.
24. Tuotannon ja myynnin määrään perustuva > elinehto
25. uusiin ideoihin ja palveluihin perustuva > monimutkaisempi
26. Todellisia kustannussäästöjä vaikea ennakoida ulkoistamisessa.
27. "Sähläyskustannukset" = ennalta odottamattomia tilanteita halvoissa maissa > ratakisemiseksi uppoaa paljon aikaa ja rahaa.
28. Instituutionaaliset ja kulttuurisen erot. 
 
29. Uuden tuotantotavat ja markkinat:
30. Uudet tavat hahmottaa tuotannon tapoja ja tuottteita synnyttävät uusia markkinoita.
31. Sähköinen liiketoiminta > verkkokauppa > puhuttiin jo1990-l.  

ESIMERKKI

- Muodostui monille liiketoiminnan ydin.

- Muuttanut kirjakauppojen ja matkatoimistojen toimintaa.

- > rajujen haasteiden edessä.

- Lopputuotteet pysyivät samoina > toimintatapa muuttui. 

32. Digitalisoituminen: tekstin kuvan äänen realiaikaista sähkööistä siirtämistä.
33. Digitaalinen konvergenssi = eri teknologioiden ja sisältöjen yhdistämiseen. > uuden tuotteen luominen.
34. Kuten kameran ja puhelimen sekä soittimen yhdistelmä.
35. Kommunikaation muodot ja sisällöt muuttuneet > yhteismitalliseksi.
36. Samoja kanavia kaikille tiedostotyypeille. > mahdollisuus ratkaisujen standartointiin ja mittakaavaetuja sen tuottajalle.  = Skaalautuvuudeksi
37. Digi tietoa on kallista kehittaa halpaa kopioida.
38. Yritys tuottajat nopeasti levittämään tietoa ja suojelemaan tekijänoikeuksia.
39. Digitaalistumisen myötä myös vanhastaan korkeaa osaamista vaativia töitä on ulkoistettu. 
40.Konsultointiyritykset > koodaus >intiaan
41. Länsimaiden ulkopuolella on >monilla aloilla >valmiuksia itse kehittää kilpailevia, korkeaa osaamista vaativia tuotteita.
42. Jorma Ollila; Luova Aasia. > uusia tuotekonsepteja, liiketoimintamalleja... 
43. Euroopan ja USA:n tulevaisuus haasteellinen > teknologian hyödyntämisen kolmas vaihe vielä kokematta. >työn tuottavuuden kasvuaalto > työn ja tuotannon uudet muodot > tekniikan mahdollistamana.

ESIMERKKI

- Teknologisoituminen > globaalisti > arkisten ongelmien ratkaisijana.

- Virtuaaliset lääkäripalvelut > kustannustehokkaita.

- Voisi pienentää globaaleja eroja >saatavuus > lääkäripalveluja kehitysmaihin länsimaista.

44. Ihmiset eli kuluttajat kesyttävät teknologian.
45. Toiveet halut rutiinit määrittävät millaista teknol. halutaan.
46. Tarpeet muuntuvat käyttäjien myötä > tv > sohvaperunoita enemmän.
47. Suurin osa uutuuksista häviää kokeilujakson jälkeen.
48. Teknologia kehittyy myös ihmisten päätösten kautta.
49. Tuotantoa syntyy vasta kun tarpeeksi moni käyttää. > teknologian verkostovaikutus
50. Tavarat ja palvelut liikkuvat joustavammin rajojen yli fyysisesti ja digitaalisesti.
> monimutkainen ilmiö

FINANSSIVETOISTUMINEN s. 19

51. Globaali talous  > maailman laajuinen ja 24h markkinat.
52. Osake ja pääomamarkkinat on purettu sääntelystä. > yhdentyneet
53. keskeiset teemat:

a) pääoman ja tuotannon eriytyminen

b) pääoman muuttuminen kasvottomaksi

c) Taloudelliset valtakeskittymät

54. Pääoman ja tuotannon erityminen; 
55. Tekniikan avulla > siirretään omistuksia, ilman että fyysisesti käyvät kohteissa.
56. Tuotannon ratkaisut ja tulokset > eivät suoraan vaikuta päätöksiin.
57. Pääoma ja tuotanto > eriytyneet toisistaan.
58. Tulevaisuuden tuottaodotukset > veturiksi.
59.  Pääoman määrä maailmassa kasvanut kiertonopeus moninkertaistunut.
60. Sijoitusinstrumentteja enemmän kuin ennen. ( realitaloutta suurempi määrä)
61. Omistajien rooli korostunut viime vuosina < tuovat pääoman.
62. Finassivetoista taloutta hallitsevat ammattimaiset sijoittajaomistajat  > hakevat jatkuvaa arvonnousia.
63. Avustajat > meklarit, pörssianalyytikot >tuottavat tietoa.
64. Tämän lisäksi tarvitaan vertailukelpoista tietoa eri yrityksiltä.
65. Sääntely purkaantui > lisäsi velvollisuutta erilasiin raporteihin.
66. Läpinäkyvyys >pörssiyrityksillä > IFRS-standardit > yhteismitallista tietoa.
67. USA toiminut finanssivetoisuuden suunnannäyttäjänä.
68. USA:n keskuspankki FED Federal reserve system - talouden ytimessä.
69. Sen tehtävä ohjata ja valvoa rahavirtoja ja kehittymistä (korkotasoa koskevilla päätöksillä)
70. Kvartaaleista tullut keskeinen infon lähde sijoittajille ja analyytikoille.
71. Siitä arvioidaan > tuloksista myös heidän julkaisemista ennusteista ja omaa toimialaa koskevasta kehitksestä.
72.  Vaikuttaa kursseihin ja kurssien vaihtelu taas > yrityksen johdon tekemiin päätöksiin asiakkaista ja työntekijöistä.
73. Yrityksen hallintotavat ja omistajaohjaus > corporate governance > kaikkialla yhdenmukaistuneet.
( USA:ssa kehitettyjä malleja kopioitu eri maiden lainsäädäntöön)

74. Pääoman muuttuminen kasvottomaksi
75. Pääoman ja tuotannon erityminen > omistajat eivät sidottuja aikaan ja paikkaan.
76. Pörssiyrityksen omistajat neljään ryhmään;
a) Finanssijohtaja: hakee portfoliossaan lyhyellä aikavälillä arvonnousua
b) Arvosijoittaja: keskitty tuottoon, pidemmällä aikavälillä
(a ja b keskittyvät omien omistuksien kokonaisuuteen eli portfolioon. Haluavat sijoittaa yrityksiin > jotka keskittyneet tiettyihin liiketoimiin.)

c) Toiminnan kehittäjä: tukee yrityksen toimintaa > osallistuu aktiivisesti ohjaukseen & päätöksiin.
d) Toimialan osaaja ja kehittäjä: oma rooli laajempi > koko toimialan kehittäminen
( c ja d huomio on omistamiensa yritysten liiketoiminnassa)

77. Sijoittajat luovat paineita johtajille > kannattavuudessa ja ulkoistamisessa sekä ostamalla muita yrityksia ja kasvamalla.
78. Sijoittajat arvioivat yrityksiä osana niiden toimialaa. > ylitarjontaa globaalisesti > paineita johtajille tehdä päätöksiä. (metsäteollisuus).

ESIMERKKI

- UPM-kymmeme - omistuksesta 2/3 oli siirtynyt 2006 ei suomalasille omistajille.

- 2006 rationalisointiohjelma > voikkaan tehdas lopetetaan > herätti paljon huomiota.

- Kasvottoman pääoman seuraukset näkyivät lehdissä.

- Pörssikurssi nousi n. 4,5 % tämän jälkeen. 

79. Sijoittajien ohella investointipankit > uuden talouden toimijoiksi.
80. Ne auttavat > asiakkaita eli yrityksiä ja valtioita keräämään rahoitusmarkkinoilla pääomaa (osakeannilla)
81. Käyvät asiakkaiden lukuun kauppaa ja antavat neuvoja ( fuusioista ja yritysostoista)
82. Sijoittajat ja investointipankit käyvät kauppaa yritysten osakkeilla ja valtioiden joukkovelkakirjoilla.
83. Johdannaismarkkinoiden merkitys kasvanut 2000-l.
84. Uusia johdannaisinnovaatioita kehiteltiin > houkuttelemaan sijoittajia riskinottoon ja keinoa suojautua riskiltä.
85. Johdannaisia > termiinit, optiot, futuurit, swapit.
86. Rahoitusinstrumentteja > arvo perustuu johonkin muuttujaan > osakkeiden arvon muutokseen.
87. Kyse sopimuksesta > tekevät tulevaisuudessa toteutuvasta kaupasta.
88. Monimutkaista > eivät olleet läpinäkyviä > veroparatiisien kautta > ( omistuksen nimettömyys ja ei makseta veroja)
89. Paratiisien toiminnan sääteleminen noussut pinnalle > tietojenvaihtosopimuksia OECD maiden kanssa.

90. Taloudelliset valtakeskittymät
91. Tärkeitä toimijoita globaalissa taloudessa; sijoittajat, Fed, investointipankit.
92. Muut toimijat; keskusjohtoiset maat ( Kiina, Arabian öljyvaltiot), Intia, Venäjä, Japani, EU:n suuret maat.
93. Arabian öljyvaltiot ja 1970-l öljykriisi. (öljyn hinnan nousu ja sijoittivat tulojaan ympäri maailmaa)
94. Kiina ja 1980-l uudistus > valtavat markkinat,  halpaa työvoimaa, pääomaa, kulutushyödykkeiden kysyntä.

ESIMERKKI

- Usan alijäämätalous (kuluttaa enemmän kuin tuottaa) ja Kiinan ylijäämätalous >pakkoavioliitto

- Usa on ottanut Kiinalta velkaa. ( globaalin talouden kytkös)

- Kiina sijoittanut Usan dollarimääräisiin joukkovelkakirjoihin > tuloilla Usa ruokkinut kulutusta omilla markkinoillaan >Kiina toimittanut halpoja tuotteita Usaan.

95. Monikansalliset yritykset ja ylikansalliset instituutiot: tärkeitä toimijoita.
96. Näillä yrityksillä oma toimintalogiikka > voi taistella toisiaan vastaan sisäisesti.
97. Teollisuusyritys < ilmoitti kiskittävänsä yhteen euroopan maahan > alkoi kilpailu paremmuudesta.
98. = Valtion ja työntekijöiden joustavuutta ja edulliset tuotanto-olot.
99. Taantuma tuli > epävarmuus iski >irtisanimisia ja toiminnan alas ajaminen.
100. Monikansalliset yritykset = vahvoja ne yksiköt > tuotto paras > johto miettii koko ajan taktiikkaa > missä kustannukset alhaalla ja kasvu suurinta. Kasvu hidasta alas ajo.
101. Ylikansalliset instituutiot > OECD, WTO, IMF ja maailmanpankki >tavoite kansallisten rajojen poistaminen kaupassa + kansallisia markkinoita ja toimijoita suojaavat toimet suurin haaste (protektionistiset toimet)
102. Valtiot ajavat edelleen kansallisia etujaan varsinkin taantuman aikana ( suomi).
103. EU:n rooli: ottanut roolin globaaliin talouteen osallistujana.
104. EU:n periaate = vapaa liikkuvuus, vaikuttaa yrityksien ja julkisten sektorien toimintaan.
105. Toimiva kilpailu ja varmistaa liikkuvuus.

ESIMERKKI

- Uusliberalistinen markkinatalouden malli

- juuret Briteissa ja Usassa.

- Ihannoi vapaata yksityisten yritysten kilpailua ja valtiovallan pientä roolia. 

- Korostaa > pääoman ja hyödykkeiden rajatonta liikkumista rajojen yli.

106. Finanssivetoisuus on ihmisten kehittämä järjestelmä.
107. Toimijoiden välisistä valtasuhteista neuvotellaan jatkuvasti.
108. Luonut mahdollisuuden luovalle ja tehokkaalle toiminnalle.
109. Tuloerot ovat kasvaneet valtioiden sisällä ja välillä!

MONIKULTTUURISTUMINEN s. 25

110.Tarkoitetaan eri kansalillisuuksiin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten liikkuvuutta ja sekoittumista.
111. Keskeistä

a) Eriarvoiset mahdollisuudet

b) Moninainen liikkuvuus

c) Organisaatioiden moninaistuminen

112. Eriarvoiset mahdollisuudet113. Teknologistuminen ja globaali talous > synnyttänyt työtehtäviä > vaaditaan joustavuutta ja matkustamista sekä jatkuvasti tavoitettavissa.
114. Kasvaneet tuloerot > liikkuvuus lisääntyy rikkaisiin maihin > kyöhästä maasta.
115. Jotta osa ihmisitä voi liikkua vapaasti > osan ihmisistä pitää olla jatkuvasti sidottuna paikkaan.
116. Turistit vs. paikalliset ja yritysjohtajat vs. pinituloiset työntekijät.
117. (siivoavat, rakentavat, juottavat... >näiden ihmisten liikkuvuutta rajoitetaan viisumeilla ja säännöksillä.  = Globaalin talouden kulkureita
118. Käytetään halpatöitä tekemään tai laittomana työvoimana.
119. Eriarvoisuus kantaväestön ja uusien tulokkaiden välillä > maahanmuuttajien työttömyys korkea!

120. Monenlainen liikkuminen
121. Koskee menestyjiä, keskimaastoon kuuluvia ja köyhiä.
122. Menestyjät: jotain osaamista ( teknologiaa, taloudellista tai johtamiseen) > josta muut maksaa.
123. Tapaavat rahoittajia, asiakkaita, kolleegoita, sidosryhmiä
124. Ulkomaankomennuksia > arkipäivää
125. ekspatriaattien komennukset n. 3v.
126. Flekspatriaattien komennukset lyhyitä useita, sopeutua nopeesti ja taas vaihtuu. joustoa!
127. > kärkäitä vaihtamaan työpaikkaa ja etsimään uusia tilaisuuksia. johtaja ainesta.
128. Suosii miehiä ja perheettömiä.

129. Keskimaasto: kirjava joukko > kansainvälistyvä suomalaisyritys (henk.päällikkö), asentaja, joka käy työkomennuksella ( mikko).Yliopistot kannustavat tutkijoita kv. liikkuvuuteen.

130. Köyhät: yli neljä miljardia.
131. Vakavin sosiaalinen KeKe:n ongelma> afrikassa ja aasiassa.
132. Länsimaissa elävät pakolaisina ja turvapaikanhakijoina.
135. Lähtevät liikkeelle > paremman elämän toivossa.
136. Jos onnistuvat saamaan töitä > usein ruumiillista.
137. Länsimaissa köyhyys näkyy > työttömyytenä ( kantaväestön ja maahanmuuttajien)
138. matalapalkkatöinä ja aloina, työskentelee useassa työpaikassa.



139. Organisaatioiden moninaistuminen 
140.Liikkuvuus merkitsee sitä, että joudutaan ottamaan kantaa erilaisiin työntekijöihin.
141. Monikulttuurisuus > moninaisuus ( diversity) < ihmisten välisiä eroja > jotka merkityksellisiä.
142. Erot;
Näkyviä eroja: Sukupuoli, rotu, ikä,etnisyys, fyysiset rajoitteet.
Näkymättömiä eroja: kansallisuus, kulttuuri, uskonta, seksuaalinen suuntautuneisuus.
143. Moninaisuudesta tullut iskulause. "hyvä työnantaja."
144. Moninaisuuden johtaminen; tavoite > sellasen org, luomisesta, jossa jokainen saa totetuttaa itseään org tavotteiden saavuttamiseksi.

ESIMERKKI

- yhteiskuntavastuuraportti >julkisesti ilmoittaa haluavansa hyödyntää moninaisuutta liiketoiminnassa (s. 29)


145. Haasteellista, moninaisuus liittyy identiteetteihin.
146. Ihmisellä yhtäaikaa monia identiteettejä > ja koko ajan muuntautuu ajassa. > perustuu erotekijöihin. > määrittävät mm. kansalisuuden, etnisyyden...
147. Moninaisuuden johtaminen > mikä on se normi > jota vasten moninaisuutta org. arvioidaan.
148. Länsimaissa organisaatioiden normi; perus valkoihoinen, keski-ikäinen hetero, perheellinen...
149. Org. jäseniä peilataan tätä vasten. Muut ovat erilaisia.

MEDIALISOITUMINEN s. 30

150. Ilmiötä > liittyvät kommunikoinnin kasvuun globaalissa taloudessa.
151. Keskeistä on;
a) Tiedotusvälineiden todellisuuskuvat
b) Globaalien mediajättien kasvava vaikutusvalta
c) yritysviestinnän ja maineen korostuminen.


152. Tiedotusvälineiden todellisuuskuvat
153. Heijastavat ja osallistuvat ympäröivään todellisuuteen.
154. Media viime aikoina osallistunut> vapaan markkinatalouden ideologian tunnetuksi tekemiseen.
155. Angloamerikkalainen media > kilpailu ja omistajen ensisijaiset oikeudet > itsestäänselvyyksiä.
156. " mikä on maailmassa oikein ja vaennut vaihtoehdoista"

ESIMERKKI

- Sodankäynti > todellisuuskäsityksen näkökulmasidonnaisuudesta.

- aina informaatiosodankäytiä.

- tähtää informaatioylivoimaan > vaikuttaakseen kohdeyleisöönsä.

- sotaa käydään mediassa. > Armeijat voivat rajoittaa toimittajien pääsyä aluille.

- Ja jakavat omia näkemyksiää. > mikä on totta?

157. Irakin sota. > median vaikutusvalta > virheellistä tietoa irakin joukkotuhoaseista.
158. Tiedotusvälineiden logistiikka > asioiden kärjistäminen > yleistämistä ! vähän aikaa avata taustoja, kiire !
159. Uutisointi kytköksissä median oletettuun kohdeyleisöön + laajempiin kulttuurisiin kehyksiin.
160. Median tapa kertoa tai jättää kertomatta vaikuttaa kuulijoiden mielipiteisiin.

161. Globaalien mediajättien kasvava vaikutusvalta.
162. Sääntelyiden purkaminen länsimaissa.
163. Vaikutus radioon ja televisioon. (YLE)
164. Nykyisin valtavat yksityisesti omistetut mediakonsernit hallitsevat suuren osan.
165. Mediajäteillä vaikutusvaltaa > CNN ja SKY päättävät mitä ihmisille tarjoillaan ja mitä ei.
166. Toteuttavat omistajien tahtoa.
167. Sijoituskohteita kuten yritykset, tuottavat uutisia kustannustehokkaasti. Alihankkija suhteita muihin maihin. Reuters >keskeisessä asemassa talousuutisien tuottajana.
168. Sääntelyn purkautuminen > omistuksen keskittymiseen glob. mediassa.
169. Sääntelyn kannattajat (glob. mediajättien ylivaltaan) ja sääntelyn vastustajat (markkinat säätelevät itse itseään)

ESIMERKKI

- Mediaomistuksen keskittyminen = Berlusconi omistaa Fininvest- yritysimperiumin > osa sitä on mediatoiminta > omat sanomalehdet, tv kanavat... >> vaikutusvaltaa.

170. Globaalit mediajätit ammentavat angoamerkkalaisesta kulttuurista > tarjonta heijastaa tätä.
172. Brittejä tai Usaa koskevat uutiset ylittävät kynnyksen herkemmin.
173. Pääkieli on englanti, kulttuurisia yhdenmukaisuus periaatteita.
174. Vastakohta kanava arabimaiden mediayhtiö Al-jazeera.

175. Yritysviestinnän ja maineen korostuminen
176. Mediasoitumiseen liittyy niin tietojättien vaikutusvallan kasvu kuin miten yrityksen hoitavat viestintää ja miten kuluttajat eri rooleissa itsensä mediassa esittävät.
177. Maine: yritysten ja henkilöiden rakentamisessa.
178. Viestintä: yrityksille strateginen asia.
179. Tärkeää miltä näytetään ulospäin!
180. Kiinnostavuus, uskottavuus, johdonmukaisuus, ( eräänlainen tarina > herättää mielenkiinon) Kohderyhmät pörssiyrityksessä > sijoittajat.

ESIMERKKI

- Tarinat brändien ympärille.

- Yiryksellä yleensä eri brändejä joita pyrkii hallitsemaan >uusia tuotenimiä yrityksen alle.

181. Maineen kolme peruspilaria:
a) Hyvät teot b) hyvä viestintä c) hyvät suhteet.
182. Maine rakentuu yrityksen perustoiminnan varaan.
183. Yrityksen kannattaa yrittää vaikuttaa siihen! ( valita oikein alihankkijat yms. mainontaa)

ESIMERKKI

- Tanskalainen sanomalehti > pilakuvat > arabimaiden media tuomitsi > islamilaiset boikotoi tanskalaisia tuotteita. > eräs yritys joutui vaaraan > keskusteli asiantuntijoiden kanssa > mainoskamppanja > palauttamaan luottamusta. > pyrki hallitsemaan mainettaan eri areenoilla.

184.Maineessa tarinoiden erkaantuminen liiketoiminnasta > riski
185. Usassa Enron > tarina oli ontto > konkurssiin.
186. Jokainen ihminen voi ryhtyä mediapersoonaksi > netti mahdollistaa.
187. Facebook, blogit, www-sivut, youtube...
188. Second life - virtuaalitodellisuus > oikeat yritykset voi mennä sinne, oma raha...
189.  http://secondlife.com/
190. Median demokratisoituminen > netin mahdollistamaa vapautta.
191. Asiantuntijoiden asema tiedon portinvartijana voidaan haastaa.
192. Vaikuttaa muiden mielipiteisiin. > globaalien mediajättien valtaa voidaan myös horjuttaa näin.
193. Netti > saanut aikaan suuren Kakofonian >amatöörikulttuuri > kuka tahansa missä tahansa, ei       tarvitse perustella kantaansa. myös valheita.
194. Ihmiset etsivät tiivistettyjä uutisia netistä > joka päivä.>>> voivat olla virheellisiä, voidaan korjailla jälkeen päin, voi hävittää kyky havannoida maailmaa, sekaisin kaikki.

EKOLOGISOITUMINEN s. 36

195. Fyysisen ympäristön merkityksen tiedostamista, ongelmien hillitsemistä.
196. Tärkeintä;

a) Ympäristöhaasteiden kärjistyminen

b) Yhteisten ratkaisujen löytäminen

c) Yritysten yhteiskuntavastuu

197. Ympäristöhaasteiden kärjistyminen 
198. Nykysin ympäristöhaasteita paljon.
199. Ilmaston muutos (lämpeneminen)
200. Se vaikuttaa eri tavoin eri toimijoihin > joilla erilaiset mahdollisuudet hillitä sitä.
201. Energian tuotanto > merkittävin päästöjen aiheuttaja.
202. Hiilen, öljyn ja kassun käytöstä.
203. uusiutuvat energiamuodot, tehostaminen, säästäminen, vaihtoehtoina.
204. Käytössä olevat > juurtuneet syvästi yhteiskuntaan.
205. Ellei muutosta pysäytetä > vaikutuksia yhteiskunnille.
206. Kuormittaa alueita > jotka valmiiksi konflikti herkkiä.
207. Polittisia, humanitäärisiä ja turvallisuus riskejä.
208. 2030 puolet maapallolla kärsii veden puutteesta.
209. Kiina ostanut eri puolita maailmaa teollisuutta ja varaintoja.
210. Lisää muuttoliikettä.
 
211. Yhteisten ratkaisujen etsiminen
212. Hiilidioksin määrä 4x 2000 luvulla. Kehittyvät maat tuottavat enemmän kuin kehittyneet.
213. 1992 YK:n ilmastosopimus > 2005 kioton sopimus vahvistaa sitä.
214. > tavoite vähentää 5% vuoteen 1990 verrattuna. > kehitysmaat eivät ole mukana
215. Kiina ja Usa ei ole mukana > suurimmat aiheuttajat.

ESIMERKKI

- Ekologisoituminen > liittyy mediaalisoitumiseen. >Al Gore > ympäristönsuojelulle. > paljon julkisuutta. > "Epämiellyttävä totuus"

216. Päästökauppa - yksi tapa hillitä.
217. Vähentääkö päästöja vai maksaako veroja. Myös valtioilta toisille myyntiä.
218. Kestävä kehitys > luonnonympäristön kestävyys > nyk. huomioi ekologisen taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden.

219. Yritysten yhteisvastuu
220. Yrityksessä on arvioitava päätöksiä juuri KeKen kannalta.
> yrityksen yhteiskuntavastuu  (corporate social responsibility / CSR )
221. Yrityksen vastuu fyysisestä ympäristöstään > ja laajemmassa > työntekijät ja asiakkaat.
222. Käsite lähtöisin Usasta. > eri maissa asetetaan yrityksille erilaisia vaatimuksia.
223. Ekologinen ulottuvuus lähtöisin 1970-luvulta.
224. Sosiaalinen ulottuvuus on noussut yhtä tärkeäksi.

ESIMERKKI

- yhteiskuntavastuuta > matkustamisen supistaminen > neuvotteluja netin kautta.

- kaikkea ei voida korvata.

225. Lapsityövoiman käyttö alihankkija maissa > ollut tapetilla > parantanut valvontaa ja puututaan ripeasti. > vastuu kysymykset koskevat koko toimiketjua.
226. Länsimaiset yritykset auttaa kehitysmaisia > vähentää köyhyyttä > bottom-of the-pyramid
227.  > Köyhissä maissa toimivien yritysten luotottaminen.
228. Moraalinen työnjako: miten vastuu ja valta yhteiskunnassa jakautuu ja miten se järjestetään.
229. Moraali > sosiaalisia odotuksia.
230. Kuinka paljon vastuuta säilytetään demokraattisten yhteiskunnallisten päätöksien ulkopuolle > kritiikki

1. Johtaminen ja organisointi

 Kirja tarkastelee tilannetta länsimaista käsin.

UUSISSA KEHYKSISSÄ s. 5

1.Miten liiketoimintaa johdetaan ja organisoidaan.
2. Uusi kehys: globaali ympäristö, muovaa yrityksen toimintaa.
3. Kansalliset erityispiirteet ovat silti olemassa.
4. Kulttuurit ja perinteet: jokaisessa maassa globaalisaatio toteuttuu erilailla.
5. Johtaminen & org. aineksia monimutkaiseen nykymaailman hahmottamiseen.
6. Vahvuus: tarkastella ihmisten välisiä suhteita ja ymmärtää syvällisesti.
7. Paljon tutkimustietoa eri maista.
8. Globaalitalous ei kunnioita raja-aitoja > ihmisiin ja org. liiittyvät ilmiöt samanaikaisesti kaikissa aineissa.
9. Johtamisella & org joustava väli muihin tieteenaloihin.
10. Liiketoimintaosaaminen - siirrytään ohjelmapohjaiseen opetukseen.
11. Toimijat, eli johtajat määrittävät johtajuutta ja sen toimintaa. (valintoja ja päätöksiä, asetetaan tavoitteita ja ohjataan muita työssään )
12. Organisointi, johtamisen osa-alue. Tehdään ratkaisuja siitä miten ihmisten yhteinen tavotteellinen toiminta saavutetaan.
13. joht + org hahmotaan myös omana kokonaisuutena. ( mös tutkimuksellisesti)
> Liikejohto- ja organisaatiotutkimus

TALOUDEN MERKITYKSEN KASVU s. 7

15. Talous maailman keskipisteenä.
16. Yrityksillä ja johtajilla ns. enemmän vaikutusvaltaa kuin politikoilla länsimaissa.
17. Valtion ja yrityksien suhda ikuisesti heiluriliikkeessä. ( vakaus vs. kriisitilanne)
18. Lamat, sotatilat luonnonkriisit > valtio puuttuu.
19. Ihmiset enemän kuluttujia ja sijoittajia kuin kansalaisia.
20.  Kuluttajan rooli = etsii parasta diiliä
21. Esteisyys ja kommunikaatio korostuvat: miltä näytetään ja kuulostetaan
22. Sijoittajan rooli: seuraa pääoman tuottoa miten kehittyy. 
23. Talous määrittää julkisen sektorin toimintaa > tehtäville mitataan tal. hinta
24. Vaikuttaa kolmanteen sektoriin: johdetaan kuin yrityksiä
25. Rajat hämärtymässä. ( sektorien ja pol/tal./yhteisk.)
26. Suomalaisissa yrityksissä muutos > 1980-l. > globalisoituminen > vaikutus politiikkaan.
27. Puhutaan joustavuudesta, muutoksesta, kilpailukyvystä...

28. Liikkuminen maasta toiseen >valtio kannustaa uudistuvaa tal. toimintaa.
29. Kilpailu syrjäyttänyt hyvinvoinnin.
30. Kilpailu näkyy monimuotoisena: kouluista, töistä, koulut keskenään...
31. Uskomus: kaikki voidaan mitata rahassa >saanut jalan sijaa. Nykyisin sovelletaan jopa päiväkoteihin.
32. Talous ja markkinat: "reakoi kuin ihminen" piristyy, panikoi...
33. Taas ihmisiä aletaan pukemaan talouden termeihin, innovoija, kuluttaja, segmenttinä...
34. Näkyy myös mediakulttuurissa; kisat ja pudotukset...
35. Talous järjestelmänä muuttunut. - globaalikenttä > uusi globaalitalous on toimintaympäristö, jossa liiketoimintaa harjoitetaan. > mitattavuus, kustannukset kilpailu > tunkeutuvat elämään.
36. Globaalitalous > syrjäytti kansalllisen talouden >suomessa 1990-l asti-
37. Kansallisuus vahvasti mukana suomessakin, joka on vahvasti ulkom.k. riipuvainen.
38. Länsimaisessa tarkastelussa painopiste yritystoiminnassa. Lyhyesti "muista yhteisöistä". (julk.s. + 3)

BISNEKSEN MAAILMA s. 9

 39. Bisneskoulut - yliopistot yms auttavat hahmottamisessa.
 40. Muovanneet taloudelliseen toimintaan liittyvää > liikkeenjohdollista ajattelua.
 42. Opetus samanlaistunut maailmassa, samat tavoitteet ja ratkaisut.
 43. Samalla kansalliset perinteet elävät yhä > kansallisissa yliopistoissa eroja > standardeja mahdoton toteuttaa sellaisenaan ilman soveltamista.
 44. Muutoksen tuulet: 1) 2000-l. yritysskandaalit herättivät keskustelua arvomaailmasta opetuksessa. 2) finanssikriisi 2008 > syvä lama > esitetty kritiikki heijastuu myös opetukseen.
45. Johtaminen ja org. kyse > ajankohtaisten johtamisoppien vai keinojen tarjoamisesta

3. Markkinatalouden rakenne

1. Kiertokulkukaavio s. 28
2. Kaavio on esimerkki yksinkertaisesta markkinataloudesta ( kapitalistinen)
3. Kahdenlaisia talousyksiköitä ( kotitaloudet ja yritykset. )
4. Reaalivirrat - tuotannontekijöistä koostuva ja hyödykkeistä koostuvat realivirrat.
5. Kokonaistuotanto = valmistetut hyödykkeet yrityksiltä kotitalouksille
6. Tämän suuruutta mitataan kolmella tavalla;
a) Laskemalla tuotannon arvo ( hinta x määrä )
b) Laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot
c) Laskemalla kuluttajien käyttämät menot tuotteisiin.
7. > kansantalouden tilinpidon lähtökohta.
8. Kaavio yksinkertaistettu. > ei huomioi sektorien sisällä tapahtuu myös taloudellista toimintaa.
9. Talousyksiköt ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa markkinoilla > jos toiselle sattuu jtn > vaikuttaa toiseenkin.
10. Esim. tuotantoteknologia muuttuu ja vaatimukset kiristyvät taidoissa.
11. Ammattitaitoisen työn kysyntä kasvaa > samoin palkka > tulot lisääntyvät heillä > taas ei taitoa, vähentyy. > vaikuttaa millää hinnalla tuotetta myydään.
12. Kiertokulkukaavion laajentamista:
a) >Kotitalouksien tulot ( säästäminen ja kuluttaminen)
b) > Kierrossa oleva tulo supistuu.
c) >Viedään yleensä pankkiin > pankki lainaa yritykselle > yritys kasvattaa tuotantomahdollisuuksia
d) talous  kasvaa.
13. Julkinen valta - verottaa osan kotitalouksien tuloista >kaikki tulo ei ole kotitalouksien omia.
> Julkinen valta käyttää yrityksiltä palveluiden ostamiseen...
14. Ulkomaat - ostaminen - tuonti > osa kiertokulusta siirtyy rajojen ulkopuolelle.
15. Ulkomaat ostavat myös meiltä > saadaan tuloja.
> MITÄ ENEMMÄN SEKTOREITA JA VÄLISET SUHTEET HUOMIOON >monimutkaistuu!
> realistisempi

16. Monipuolinen malli antaa mahdollisuuden yksityiskohtaiseen ennusteiden tekoon. > ei voi esittää kaaviona.
17. Kansantalouden ennustajien on otettava huomioon nämä. > Apuvälineenä käyttää analysejä.
18. Lopulta taloudenmuutos perustuu ihmisten  vaikeasti ymmärrettävään käyttäytymiseen + politiikka
19. > Ennustaminen vaikeaa!
> Ihmisillä oma tahto! > Se mitä tänään aijotaan tehdä riippuu siitä mitä huomenna odotetaan tapahtuvan. > esimerkiksi verotuksen muuttaminen. > voidaan ennakkoon jo varautua.
20. Kiertokulun sektorit ja niiden yhteydet poikkeavat toisistaan paljonkin. ( vanha talonpoikaistalous > rikkaaseen kulttuuriin.) eroa kehittyneissä ja rikkaissa maissa. Millainen suhtautuminen ulkomaihin.
21. Toinen ero: Julkinen sektori pohjoismaissa. Keräämien verojen osuus Suomessa koko kansantalouden kokonaistuotannon arvoon oli 43%. ?
22. Se myös käyttää ja tarjoaa paljon hyödykkeitä.
23. Sillä miten verot kerätään ja mistä - on merkitystä talouden toimintaan.
24. Kolmas ero: Rahoitussektori
- mannermainen ratkaisu: saksa ja japani - pankit säästöjen kerääjiä ja yritysten omistajia.
- angloamerikkalainen ratkaisu: Usa ja britit - arvopaperisäästämiseen,  pörsseihin, talletuspankkien toiminta yritsten omistajina on vähäistä.
25. Kehitys enemmän ango-suuntaan. Suomi 1990-l jälkeen myös.
26. Kansainvälistyminen ja kilpailu vähentää markkinatalouksien eroja.

INSTITUUTIOIDEN MERKITYS s. 31

27. Erikoistuneet talousyksiköt tekevät omat päätöksensä ja ajaa omaa etuaan.
28. Kuluttajat suuri tyydytys ja tuottajat maxim. voitto. = taloutta kutsutaan hajaitetuksi
29. Hajautettu, omaa etuaan tav. päätökseteko on mark.tal. suuri voima.
30. Se lisää joustavuutta, luovuutta ja uusiutumiskykyä.
31. Miksi ei ole sekasortoa > Koska osallistuminen on vapaa-ehtoista.
32. Markkinoilla muodostuvat hinnat > ohjaavat päätöksissä
33. Markkinat vaativat tietyt pelisäännöt > instituutiot.
34. TÄRKEIN: ketään ei voi pakottaa osallistumaan markkinoille.
35. Osallistutaan silloin kun omien etujen mukaista.
36. Toimivat markkinat vaativat;
a) moniulotteisen ympäristön
b) rahatalouden vakaus
c) vakaa lainsäädäntö
d) kirjoittamattomat säännöt
e) Omistusoikeuksien selkeys ( oikeus käyttää, oikeus luovuttaa, oikeus saada voittoa siitä)
37. vaihdanta, myynti ja ostaminen edellyttää nämä > esim. omistusoikeuksien toteaminen, kun omistat metsää. sitä on rajattu.
38. Ei omistajaa - itämeren kalakannalla, ei peritä maksua > liikakalastus < ongelmia. monen valtion asia. > vaikea rajoittaa. > valtiovalta tulkita itsensä omistajaksi.
39.  Ilmakehällä ei omistajaa. > ilmastonmuutos >> vaikea tilanne. < globaali ongelma vaikuttaa kaikkialle. > ei ole yli kansallista instituutiota.

40. Työmarkkinoiden instituutiot. > monimutkaisia > yritys ei omista työntekijää > oikeus kohdistuu vain työhön > intressit monesti erilaisia > tarvitaan instituutioita. = työehtosopimus, työttömyysturva, ammattiliitot...
41. Omistusoikeus = instituutio, tukevat kirjoittamattomat säännöt käyttäytymissäännöt, kohtele muita niin kun itseäsi > luottamusta lisää > talous vakaa
42. Instituutionaalinen talous = kirjoitettujen ja kirjoittamattomien indtituutioiden merkitystä tutkiva.
43. Markkinoiden pelisäännöt = mitä voi saavuttaa
44. Hinta = mikä toteutuu.
45. Hinnan tehtävät: 
 a) välittävät tietoa kuluttajien tarpeiden muutoksista > yrityksille ja tuotantoteknologian muutoksista > kotitalouksille
 b) Kannustin. ( korkea hinta > säästeliäisyys lisääntyy)...
 c) Vaikuttaa myös tulonjakoon. > mitä enemmän kotitalous omistaa tuotannontekijäitä > sitä suuremmat tulot.

46. Markkinamekanismi ja näkymätön käsi. - vapaaehtoiseen vaihtoon perustuva lopputulos > paras.
47. Markkinat toimivat parhaiten kun ne ovat kilpailulliset > hyödykkeen kysyntä samalla tasolla kuin hyödykkeen tarjonta. > Kaikki kuluttajat, jotka valmiita maksamaan tämän hinnan > saavat tarpeensa tyydytetyksi.
48. Markkinat eivät huomioi tulonjakautumista.
49. Jättää huomioimatta tärkeitä varauksia
> yksi euro on yksi ääni-periaate vallitsee markkinoilla.
> osapuolet kauppoja tehdessään ottavat huomioon vain oman etunsa.
( ulkoisvaikutukset, kuten ympäristövaikutukset)
50. Ei ulkoisvaikutuksia > myyjän ja ostajan etujen mukaista > on myös yhteiskunnan.
51. Aina kilpailu ei ole mahdollista eikä täydellistä. esim. julkishyödykkeiden kohdalla.
52. Julkinen valta puuttuu usein markkinoiden toimintaan, kuten kuluttajat ei tee järkeviä päätöksiä tai parantaa markkinoiden toimintaa.

ERILAISIA MARKKINOITA s. 35

53. Fyysiset markkinat > kaupassa käynti nähdään toinen, digitaliset markkinat > kv. arvopaperikauppa
54. Yksinkertaiset markkinat > kampaamot vs. tehtaan rakentamiskauppoja > mutkallisempi
55. Vaihdannan vaatima aika, vaiva, kustannukset, taloustoimikustanukset vaihtelevat eri markkinoilla. 
56. Kohteen määritteleminen, osapuolten etsiminen ehdoista sopiminen > voi mennä vuosia.
57. Erimielisyyksien atkominen työlästä.
58. Tuotteen käyttöönotto, koekäyttö ja korjaukset vielä osa vaihdantaa.
59. Anonyymit eli kasvottomat markkinat >verkossa tapahtuva kauppa ja osa alihankkija suhteista.
60. Markkinat ovat mekanismi > tuottavat talouden järjestyksen. ( kaikki kahvi ei päädy kemiin...)
61. Monenlaisia markkinoita.
> Joitakin hallitsee vain harvojen ryhmä > sanomalehdet > oligopoli
> Muutamilla markkinoilla vain 1 tarjoaja. > alko > yksinoikeus >monopoli
> Monilla paikkakunnilla sanomalehti on miltein monopolistinen > se ykköslehti. > vähäinen kilpailu
> Vihannesmarkkinat > ei kamalasti tuote tai laatu eroja paljon tarjoajia > täydellisen kilpailun markkinat >markkinavoimat, kysyntä ja tarjonta määrää hinnan.
62. Täydellisen kilpailun ehdot: 4 kpl opettele ne s. 37!
63. Ehdot ovat varsin tiukat! > usein se ei ole mahdollista ja markkinoilla vallitsee epätäydellinen kilpailu > yksittäiset ostajat ja myyjät tekevät hintapäätöksiä. ( es. oligopoli)
64. Täydelllinen kilpailu > markkinat hyvin yksinkertaiset ja toimivat tehokkaasti>mittapuu muille!

2. Tarpeet, tuotanto ja vaihdanta

TARPEET JA TUOTANTO s. 14.

1. Taloudellisen toiminnan tarkoitus = ihmisten tarpeiden tyydytys.
2. Tarpeiden määrätyminen a) biologisesti (ruoka, uni, liikunta, suoja) b) yhteiskunnallisesti määrätyneitä ( vaatteita, vaan tiettyjä vaatteita rolex, gucci...) c) Syvin minä ja ympäristö.
3. Biologiset ja yhteiskunnalliset tarpeet > rajaa vaikea asettaa.
4. Tietoisia ja tiedostamattomia tarpeita; emme pysty luettelemaan kaikkea mitä tarvitsemme.
5. Tarpeet muuttuvat jatkuvasti ja ihmisillä paljon tarpeita.
6. Täydellinen tyydyttäminen mahdotonta.
7. Tarpeita tyydytetään hyödyykkeitä kuluttamalla. ( puhdas ilma = rajaton ja ilmainen ) tai (tuotteet = maksavat, rajallinen määrä. )
8. Tuote = ihmisen tuotos.


9. Aineelliset hyödykkeet = vaatteet, leipä... = tavarat
10. Aineettomat hyödykkeet = palvelut = opetus, teatteri...
11. Digitaalimuodossa olevat palvelut = puhelut, musa, leffat...
12. Taloudellinen kasvu = pystytty tyydyttämään yhä enemmän ja suurempi tarpeiden määrä.
13. Hyödykkeiden lukumäärä on kasvanut.
14. Kulutuksen rakenne painottunut nyk. enemmän palveluihin.
15. Vertaus: 1/3 tuotteista tunnettiin 100v sitten, sillon 1/2 menoista meni ruokaan nyt 12%, Viestintämenot 2x 10 vuodessa ja ovat 8% kaikista menoista, asuminen ja energia suurin 27%!


16. Täydellisen tyydyttämisen estää = jatkuva kasvu ja käytettävissä olevien voimavarojen niukkuus.
17. Kotitalouden voimavara niukat = valitsemaan mihin rahansa käyttää.
18. Aika on niukkaa = ei voi tehdä montaa asiaa samanaikaisesti.
19. Koko kansantalouden voimavarat ovat niukat = rajallinen määrä tehtaita, työntekijöitä, aikaa...
20. Niukkuus rajoittaa tuotantoa, miten paljon voidaan tehdä?
21. Hyödykkeiden saatavuus rajoittaa tarpeentyydystä.
22. Miten yhteiskunta käyttää rajallisia voimavaroja rajattomien tarpeiden tyydyttämiseen?
23. Tuotannossa yhdistetään taloudellisia voimavaroja. = Tuotannontekijöitä
24. Määrä on suuri muttei rajaton.
25. Pääoman määrän lisäys = investointi > reaaliinvestointi
26. Tuotannontekijälajit = a) Luonnonvarat b) työvoima c) pääoma( rakennukset, koneet, laitteet)
27. Näitä yhdistellään tuotannossa, yhdistämistä määrää = tuotantoteknologia. > tietoa siitä miten hyödykkeitää tehdään, resepti ruuassa.


28. Tuotantoteknologia määrittelee sen mitä teknisiä tuotantomenetelmiä on käytettävissä.
29. Usein tarjolla useita menetelmiä. Yritys tekee päätöksen mitä käyttää. Päätös > perustuu tuottavuuteen ja kustannuksiin.
30. Ei liity vain koneisiin ja laitteisiin vaan siihen kuuluu mm. tuotannon organisointi, työnjako, työkulttuuri.
31. Tuotantotekijöiden määrä ei ole kiinteä. Luonnonvaroja löytää lisää, työvoimaa ulkomailta.
32. Työpanoksen laatu = koulutusta lisää, investointi henkiseen pääomaan. > pääomatuotannontekijä osa.
33. Yhteiskunnan käytettävissä oleva pääoma > riippuvainen aiemmin tehdyistä päätöksistä
34. Mitä enemmän kokonaistuotannosta kulutetaan sen parempi on sen hetkinen tyydytys.
35. Säästäminen vaihtoehtona kuluttamiselle. Osa tuloista jota ei kuluteta. > säästöt voidaan investoida> rakentamalla tehtaan> lisätään tuotantoa ja tulevaa tuottoa.
36. Miten paljon kulutetaan ja miten paljon säästetään?
37. Investointi = valinta tämän hetken ja tulevan kulutuksen välillä.
38. Lue Kalastaja / opiskelija esimerkki s. 16.
39. Teknologian taso ei ole vakio. ( kopioidaan ja kehitetään koko ajan )
40. Teknologian kehitys on talouskasvun tärkein lähde.
41. Tuotannontekijät ovat rikkaissa maissa aina niukkoja.
42. Niiden käytöstä maksettava korvaus, hinta. Hinta on niukkuuden osoitin.
43. Mitä ankarampi niukkuus sitä korkeampi hinta.


TUOTANTOMAHDOLLISUUDET JA TEHOKKUUS s. 17.


44. Kansantaloudessa on joka hetki vain tietyn verran käytössä tuotannontekijöitä ja tietty tuotantomenetelmä.
45. Tuotantomahdollisuuksien käyrä > enempää ei voida saada toista luopumatta toisesta. >Tuotannontekijät ovat täydessä käytössä ja niiden määrä on kiinteä.
46. Siihen piirretään kaikki mahdolliset tuotantovaihtoehdot. Yhdistämällä pisteet tulee käyrä.
47. Kaikki sisäpuolelle jäävät pisteet mahdollisia muttei niin tehokkaita (työntekijä sairas) >tarpeettoman heikko tyydytys > johtuu pääoman vajaakäytöstä, tuotannon huono järjestely.
48. Kaikki ulkopuolelle jäävät pisteet mahdottomia. > tuotannontekijöiden rajallisuus estää.
49. Tahokas talous on käyrän jossakin pisteessä.
50. Vähennys on saavutetun lisäyksen vaihtoehtokustannus. ( liikuttaessa käyrällä)
51. Yhteiskunnan tarpeiden rakenne määrittää > mikä tuotannon mahdollisuuksilta on paras vaihtoehto > tyydytyksen ja hyvinvoinnin kannalta.
52. Miten hyödykkeiden kysyntä markkinoilla paljastaa kuluttajien ja yhteiskunnan tarpeiden rakenteen.
53. Valintapäätös syntyä järkevästi niukkuuden vallitessa. > punnittava vaihtoehtoja.

TALOUSTIETEEN ENSIMMÄINEN PERUSPERIAATE:

Tehtäessä valintoja niukkuuden vallitessa on vertailtava eri vaihtoehtoja keskenään. 

TALOUSTIETEEN TOINEN PERUSPERIAATE:

Jonkin toimintavaihtoehdon kustannus on sen vaihtoehto, josta joutuu luopumaan saadakseen valitsemansa.


54. Kotitalous ostaa auton… mihin rahat olisi voinut myös käyttää…
55. Päätöksen tosiasialliset kustannukset ovat se vaihtoehto joka olisi yhtä järkevä tai järkevämpi.
56. Kun talous säästää > ja investoi koulutukseen, laitteeseen > kasvattaa pääoman lisäys tulevia tuotannonmahdollisuuksia.
57. Tuotannonmahdollisuuksien käyrä siirtyy ylöspäin kuviossa. Miksi?
58. Tänään kulutetaan vähemmän, antaa mahdollisuuden runsaampaan kulutukseen tulevaisuudessa.

TALOUSTIETEEN KOLMAS PERUSPERIAATE:

Valinta tämän hetkisen ja tulevan kulutuksen välillä vaikuttaa talouden kasvuun. 


59. Teknologian kehittyminen siirtää myös käyrää ylöspäin. Vaikka tuotannontekijöiden määrä ei kasvaisi.
60. Tarpeentyydytys ja kuluttaminen voidaan nähdä itsekkääksi > Hyödymme siitä, että toiset ihmiset saavat paremmin tarpeen tyydytetyksi. > yhteiskunta on vakaampi ja rauhallisempi.
61. Adam Smith: Talouskasvu vahvistaa ihmisen moraalia. > kansakunnan mahdollista vaurastua muutenkin kuin varastamalla toisilta. > talous ihmisen luoma järjestelmä > perustuu luottamukseen vieraisiin ihmisiin.
62. Monet altruisteja = haluamme toisillemme hyvää vaikutti se tai ei.
63. vapaa-aika, puhdas luonto, rauhallinen elämä > tyydyttää tarpeita. > niilläkin vaihtoehtokustannuksia.
64. Tehokkuuden tavoittelu ymmärretään usein väärin.
65. voimavarojen tehokas käyttö > saadaan mahdollisimman runsas tarpeentyydytys.
66. Tehokkuus on säästeliäisyyttä ja tehottomuus on tuhlausta.

TALOUSJÄRJESTELMÄT s. 21

67. Niukkuus ja vaihtoehtok. ovat kaikissa talouksissa. > Erilaisissa yhteiskunnissa päätökset > tehdään hyvin eri perustein.
68. Erotellaan erilaisia talousjärjestelmiä > markkinatalous, suunnitelmatalous
69. Markkinatalous = suomi, yksittäinen henkilö ei päätä taloudesta, ratkaistaan markkinoilla. ( Markkinat = paikka jossa ostajat ja myyjät kohtaavat. tori, kauppa, www) Päätöksiä tekevät kaikki. Kotitaloudet = kulutusyksiköitä ja omistavat työvoiman. Siinä on hyödykemarkkinat ja tuotannontekomarkkinat. s. 21.

70. Suunnitelmatalous > poliittiset päätöksentekijät hyväksyvät suunnitelman. Usein on talouksissa molempia piirteitä, mutta on edelleen selvästi s.talouksia mm. Kiina ja Kuuba. Vähentynyt 1990-l.
71. Samalla monet muut ovat vähentäneet pol. vaikutusta taloudessa ja lisänneet markkinoiden asemaa.
72. Taloujärjestelmät luokitellaan myös aineellisen tuotannontekijöiden (pääoma ja luonnonvarat) omistuksen perusteella:
a) Kapitalistinen kotitalouksien omistuksessa
b) Sosialistinen yhteiskunnan omistuksessa

ERIKOISTUMINEN JA VAIHDANTA s.22

73. Nykyaikaiset talousjärjestelmät perustuvat sille.
74. Nykyisin kukin tuotantoyyksikkö valmistaa vain pientä tuotevalikoimaa.
75. Muotoja: työntekijtä tekevät jotain tiettyä vaihetta, ei tehdä itse vaan ostetaan kaupasta, kansantaloudet mös erikoistuneet.
76. Syynä: tehokkuus, johtuu osin luontaisista eroista.
77. Synnynnäiset erot (puu - banaani), harjaantuminen ( sveitsi- kello), Suurtuotannon edut. ( hinta)
78. Erikoistuminen  suomessa nokia - vahvistunut ja näin kasvanut vahvuudeksi.
79. Työnjaon kehittäminen > elintason nousun perusta.
80. Tämä silti altistaa talouden riskeille.  
81. Ongelmat:
a) Maa, joka on erikoistunut taloudellisesti heikkeneviin tuotteisiin > suuria vaikeuksia 
b) erikoistuminen työssä > yksitoikkoista ja puuduttavaa > ei työmotivaatiota > rasitus
82. Työnjako edellyttää vaihdantaa. > jota ei itse tehä >saadaan vaihdannassa
83. Mahdollinen ilman rahaa > käytännössä ei
84. Rahan käyttö parantaa vaihtoon perustuvan talouden tehokkuutta.

 SUHTEELLISEN EDUN PERIAATE s. 23

85. Markkinat perustuvat vaihdataan > sen kannattavuus ei ole itsestään selvää. 
86. Lue esimerkki s. 23-24 kahdesta perheestä. 
87. Korhosilla absoluuttinen etu virtasiin molemmissa. > se selittää osan erikoistumisesta. 
88. Miksi kannattaa erikoistua ? > molemmat eläisivät omavaraistaloudessa > kuluttavat itse kokonaan.
89. Etsitään perusteet: Leipäkilon vaihtoehtokustannus on toiselle (a) 10/20 = 0,5 litraa ja (b) 8/1 = 8 litraa maitoa. ( 10 litraa / 20 tuntia ) KATSO TAULUKKO s. 24. ja s. 25
90. Suhteellinen etu = on jonkin hyödykkeen tuottamisessa sillä, jonka vaihtoehtokustannus on pienin. 
91. Vaihdannan kautta virtaset pääsevät tuotantomahdollisuuksien käyrän ulkopuolelle ja voivat kuluttaa enemmän kuin tuottavat. 

 TALOUSTIETEEN NELJÄS PERUSPERIAATE: 

Suhteellisen edun periaate on täysin yleinen ja yksi taloustieteen keskeisimmistä opetuksista.

92. Sen kehitti D. Ricardo 1772-1823
93. Vaihdannassa osapuolten vaihtoehtokustannukset poikkeavat toisistaan >jokaisella on jonkin suhteen etu.
94. Erikoistuminen ja vaihdanta riippuu myös suht. edust. myös vaihtosuhteesta eli hinnasta.
95. Ketään ei voi pakottaa, syntyy vain kun kummallekin edullista.
96. Vaihtoehtokustannukset määrittävät vaihdannan ehdot tarjontatekijöiden eli tuotantomahdollisuuksien lähtökohdista.
97. Millaiseksi hinta muodostuu > määrittyy myös kysyntätekijöistä. ( kuluttajan tarpeesta ja arvostuksesta )
98. Suhteellisen edun teoria selittää a) miksi vaihdantaa b) erikoistumista c) kv-kauppa niin tärkeää.


 TALOUSTIETEEN VIIDES PERUSPERIAATE:

Vaihdanta kannattaa eli siitä hyötyvät kaikki. 

 99. Vaihdanta mahdollistaa ihmisten ja kansantalouksien keskittämisen parhaaseen osaamiseen.
100. Kansainvälinen kauppa perustuu tälle.
101. Se sopii myös siihen mitä opiskella yms...

KIINA-ILMIÖ JA MUITA VÄÄRINKÄSITYKSIÄ s. 27

102. Väärinkäsitys: ettei vaihdanta hyödytä kaikkia.
103. "yksi voittaa toiselta pois"
104. Kiina ja Intia rajaton määrä työvoimaa > on halpaa, koulutettuja ja  motivoituneita >> kasvavat markkinat.
105. Monet yritykset siirtäneet tuotantoa sinne > pelko kotimaissa. ( esim. huoli USAssa maksikoon siirtymisessä. > vapaakauppasopimus 1990-luvun alussa > jonkin verran tuotantoa siirtyi, mutta yleisesti molemmat hyötyivät.
106. Suhteellinen etu kertoo ettei kaikki siirry halpihin maihin.
107. Myös palvelut ja luonnovarat sitovat kotimaahan.
108. Palkkaerot sijoittumiseen vaikuttava tekijä.
109. Kiina > monia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka yrityksen huomioitava.

1. Mitä on taloustiede

1. Kansantalous = Kansakunnan talous, Maailmantalous = koko maailman talous
( Kansantalous = economics)
2. Taloudellinen päätös - suklaan osto
3. Talous muodostaa kokonaisuuden jonka tuloksena oikea määrä x ja oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.>  miksi? Ihminen luottaa vieraaseen lajitoveriin. Ei synnynnäistä. - ihmisten itsemme luoma - maan viljelyssä alku.
4. Työnjako ja erikoistuminen tuotannossa ovat talouden perustekijöitä.
5. Kansantaloudessa sekä kotitalouksia että yrityksiä. ( 320 000 / 2,5 miljoonaa)
6. Kotitalous = 1 / tai useampi, perhe, hoitavat taloutta, tekevät monia taloudellisia päätöksiä.
7. Lama 2008. > eräiden kv. pankkien konkurssista alkanut finanssi- eli rahoituskriisi - epäluottamus rahalaitoksien kykyyn hoitaa velat - johti kv. kaupan vähenemiseen ja talouden kasvu pysähtyi.
8. Suomella ei ollut osaa, silti eniten kärsineistä.
( 2009 > viennin osuus + teollisuuden tuotanto väheni 20%, kansantalouden tuotanto 8 %, työttömyysaste nousi 8.2 %)
9. Globaalissa maailmassa kriisit ulottuvat kaikkialle.
10. Työttömyysaste = mittaa työttömien osuutta työvoimasta.
11.  Jokaisen kotitalouden sopeuduttava talouden muutoksiin.  käänteet ( työpaikan saanti, tulojen vaihtelu > pakottaa. )
12. Palkansaaja vs. yrittäjä, yksi saa tulonsa palkkana toinen voittona.
13. Vaikuttavat hyvinvointiin, tulevaisuuteen...
14. Kansiksen oppi-isä A. Marshall (1842-1924)

MIKRO JA MAKROTALOUSTIEDE s. 9

15. Osa kysymyksistä koskee koko kansantaloutta ja osa pelkästään kotitalouksia. (Mikä määrittelee talouden kasvun / Mitä ruokaa tänään syödään?)
16. Kokonaistalouden kysymykset ovat makrotaloustieteen ydin osa. 
17. Talouskavu, työttömyys, inflaatio ovat sen oppeja. 
18. Yksittäiset kotitalouden muodostavat pohjimmiltaan talouden. 
19. yritysten ja talouksien päätökset ja toiminta markkinoilla muodistaa mikrotalouden. 
20. Kuluttajan teoria = kuluttajan päätökset, säästäminen, työpaikan hankinta. 
21. Yrityksen teoria = miten tuotteet valmistetaan ja miten hinta määrittyy. 
22. Hyvinvointiteoria = tuottavatko markkinat oikeudenmukaisen tulojen ja hyvinvoinnin. 
23. Mikro-makro taloustiedettä sovelletaan eri ilmiöiden tutkimiseen. 
24. Useita taloustieteen osia erotellaan luonteen mukaan; Julkistaloustiede, toimialan taloustiede, työntaloustiede, ympäristötaloustiede, ekonometria. ( Katso piirteet s.10)
25. Taloustiede synti vasta pari vuosisataa sitten Euroopassa, uusi talousmuoto.
26. Toiminnan ymmärtäminen on tärkeää. Ilmiöt monimutkaisia > ei löydy aina ratkaisua (työttömyys). Toimivuus ja periaatteet selvempiä.
27.Tieteen tehtävä auttaa ymmärtämään. Taloustiede > taloudelliset havainnot, avain asia on pelistäminen. Nähdä olennainen.
28. Taloustieteen oppi, sama sovelluskohteesta riippumatta. ( ei enää kansis)
29. Taloustieteella vahva runko mikro ja makrotieteestä. > yksimielisyys.
30. Taloustieteen perustulokset ovat helposti ymmärrettävissä. 1-10!

MALLIT JA TODELLISUUS s. 11

31. Mallit todellisuuden yksinkertaistamista. Kuin kartta, esittää vain osan. Niitä on monia ja eri tarkotukseen. Voi ottaa vain vähän muuttujia.
32. Mallin tarkoitus on nähdä selvemmin, Teoriat näkyvät paremmin ja syy-seuraus suhde.
33. Monet mallit; sanalliset, graafiset, numeraaliset,
34. Edistynyt taloustiede > käyttää paljon malleja > suomen talous > suhdanne ennusteita.
35. Taloustieteen  perusmallit ovat vahvoja ja moneen soveltuvia.
36.Mikrotaloustieteessä tarkastellaan taloudenpitäjien päätöksiä ja analysoidaan niitä. Oletetaan että niitä ohjaa yksinkertaiset perussäännöt.
37. Markkinataloudessa suurin osa päätöksistä vaikuttaa toisiinsa > kysynnän ja tarjonnan kautta.
38. Kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutus määrää hinnan joihin päätökset paljon nojataan. 
39. Taloustieteen ja liiketaloustieteen suhde ( johtaminen, markkinointi, rahoitus ja laskentatoimi)
40. Taloudenpitäjien toiminnasta pyritään tekemäänmarkkinoita, koko kansantaloutta koskevia johtopäätöksiä.
41. Political economics = vanhempi termi, taloustieteilijät ovat aina esittäneet talouspoliittisia koskevia suosituksia.
42. Taloustiede, kolme kysymystä;
1) miten talous toimii? 2) millaisin perustein tuloksia arvioidaan? 3) millaisin toimenpitein taloutta voidaan parantaa?
43. Toiminnan tuloksien arviointi sivuaa eettisiä, moraalisia ja inhimillisiä kysymyksiä.
44. Tutkimuksessa ja päätöksenteossa vaikuttaa yhteiskunnalliset arvot ja kuvaus siitä miten asiat ovat ( ovat kiinni toisissaan). Arvot vaikuttavat tutkimukseen suuresti.  

TALOUSTIETEEN NOBEL-PALKINTO s. 13

45. Myöntää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia.
46. Alfred Nobelin muistoksi.
48. Erityisen korkeataloisesta taloustieteellisestä tutkimuksesta. 
49. Eka palkinto myönnettiin vuonna 1969.