3. Markkinatalouden rakenne

1. Kiertokulkukaavio s. 28
2. Kaavio on esimerkki yksinkertaisesta markkinataloudesta ( kapitalistinen)
3. Kahdenlaisia talousyksiköitä ( kotitaloudet ja yritykset. )
4. Reaalivirrat - tuotannontekijöistä koostuva ja hyödykkeistä koostuvat realivirrat.
5. Kokonaistuotanto = valmistetut hyödykkeet yrityksiltä kotitalouksille
6. Tämän suuruutta mitataan kolmella tavalla;
a) Laskemalla tuotannon arvo ( hinta x määrä )
b) Laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot
c) Laskemalla kuluttajien käyttämät menot tuotteisiin.
7. > kansantalouden tilinpidon lähtökohta.
8. Kaavio yksinkertaistettu. > ei huomioi sektorien sisällä tapahtuu myös taloudellista toimintaa.
9. Talousyksiköt ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa markkinoilla > jos toiselle sattuu jtn > vaikuttaa toiseenkin.
10. Esim. tuotantoteknologia muuttuu ja vaatimukset kiristyvät taidoissa.
11. Ammattitaitoisen työn kysyntä kasvaa > samoin palkka > tulot lisääntyvät heillä > taas ei taitoa, vähentyy. > vaikuttaa millää hinnalla tuotetta myydään.
12. Kiertokulkukaavion laajentamista:
a) >Kotitalouksien tulot ( säästäminen ja kuluttaminen)
b) > Kierrossa oleva tulo supistuu.
c) >Viedään yleensä pankkiin > pankki lainaa yritykselle > yritys kasvattaa tuotantomahdollisuuksia
d) talous  kasvaa.
13. Julkinen valta - verottaa osan kotitalouksien tuloista >kaikki tulo ei ole kotitalouksien omia.
> Julkinen valta käyttää yrityksiltä palveluiden ostamiseen...
14. Ulkomaat - ostaminen - tuonti > osa kiertokulusta siirtyy rajojen ulkopuolelle.
15. Ulkomaat ostavat myös meiltä > saadaan tuloja.
> MITÄ ENEMMÄN SEKTOREITA JA VÄLISET SUHTEET HUOMIOON >monimutkaistuu!
> realistisempi

16. Monipuolinen malli antaa mahdollisuuden yksityiskohtaiseen ennusteiden tekoon. > ei voi esittää kaaviona.
17. Kansantalouden ennustajien on otettava huomioon nämä. > Apuvälineenä käyttää analysejä.
18. Lopulta taloudenmuutos perustuu ihmisten  vaikeasti ymmärrettävään käyttäytymiseen + politiikka
19. > Ennustaminen vaikeaa!
> Ihmisillä oma tahto! > Se mitä tänään aijotaan tehdä riippuu siitä mitä huomenna odotetaan tapahtuvan. > esimerkiksi verotuksen muuttaminen. > voidaan ennakkoon jo varautua.
20. Kiertokulun sektorit ja niiden yhteydet poikkeavat toisistaan paljonkin. ( vanha talonpoikaistalous > rikkaaseen kulttuuriin.) eroa kehittyneissä ja rikkaissa maissa. Millainen suhtautuminen ulkomaihin.
21. Toinen ero: Julkinen sektori pohjoismaissa. Keräämien verojen osuus Suomessa koko kansantalouden kokonaistuotannon arvoon oli 43%. ?
22. Se myös käyttää ja tarjoaa paljon hyödykkeitä.
23. Sillä miten verot kerätään ja mistä - on merkitystä talouden toimintaan.
24. Kolmas ero: Rahoitussektori
- mannermainen ratkaisu: saksa ja japani - pankit säästöjen kerääjiä ja yritysten omistajia.
- angloamerikkalainen ratkaisu: Usa ja britit - arvopaperisäästämiseen,  pörsseihin, talletuspankkien toiminta yritsten omistajina on vähäistä.
25. Kehitys enemmän ango-suuntaan. Suomi 1990-l jälkeen myös.
26. Kansainvälistyminen ja kilpailu vähentää markkinatalouksien eroja.

INSTITUUTIOIDEN MERKITYS s. 31

27. Erikoistuneet talousyksiköt tekevät omat päätöksensä ja ajaa omaa etuaan.
28. Kuluttajat suuri tyydytys ja tuottajat maxim. voitto. = taloutta kutsutaan hajaitetuksi
29. Hajautettu, omaa etuaan tav. päätökseteko on mark.tal. suuri voima.
30. Se lisää joustavuutta, luovuutta ja uusiutumiskykyä.
31. Miksi ei ole sekasortoa > Koska osallistuminen on vapaa-ehtoista.
32. Markkinoilla muodostuvat hinnat > ohjaavat päätöksissä
33. Markkinat vaativat tietyt pelisäännöt > instituutiot.
34. TÄRKEIN: ketään ei voi pakottaa osallistumaan markkinoille.
35. Osallistutaan silloin kun omien etujen mukaista.
36. Toimivat markkinat vaativat;
a) moniulotteisen ympäristön
b) rahatalouden vakaus
c) vakaa lainsäädäntö
d) kirjoittamattomat säännöt
e) Omistusoikeuksien selkeys ( oikeus käyttää, oikeus luovuttaa, oikeus saada voittoa siitä)
37. vaihdanta, myynti ja ostaminen edellyttää nämä > esim. omistusoikeuksien toteaminen, kun omistat metsää. sitä on rajattu.
38. Ei omistajaa - itämeren kalakannalla, ei peritä maksua > liikakalastus < ongelmia. monen valtion asia. > vaikea rajoittaa. > valtiovalta tulkita itsensä omistajaksi.
39.  Ilmakehällä ei omistajaa. > ilmastonmuutos >> vaikea tilanne. < globaali ongelma vaikuttaa kaikkialle. > ei ole yli kansallista instituutiota.

40. Työmarkkinoiden instituutiot. > monimutkaisia > yritys ei omista työntekijää > oikeus kohdistuu vain työhön > intressit monesti erilaisia > tarvitaan instituutioita. = työehtosopimus, työttömyysturva, ammattiliitot...
41. Omistusoikeus = instituutio, tukevat kirjoittamattomat säännöt käyttäytymissäännöt, kohtele muita niin kun itseäsi > luottamusta lisää > talous vakaa
42. Instituutionaalinen talous = kirjoitettujen ja kirjoittamattomien indtituutioiden merkitystä tutkiva.
43. Markkinoiden pelisäännöt = mitä voi saavuttaa
44. Hinta = mikä toteutuu.
45. Hinnan tehtävät: 
 a) välittävät tietoa kuluttajien tarpeiden muutoksista > yrityksille ja tuotantoteknologian muutoksista > kotitalouksille
 b) Kannustin. ( korkea hinta > säästeliäisyys lisääntyy)...
 c) Vaikuttaa myös tulonjakoon. > mitä enemmän kotitalous omistaa tuotannontekijäitä > sitä suuremmat tulot.

46. Markkinamekanismi ja näkymätön käsi. - vapaaehtoiseen vaihtoon perustuva lopputulos > paras.
47. Markkinat toimivat parhaiten kun ne ovat kilpailulliset > hyödykkeen kysyntä samalla tasolla kuin hyödykkeen tarjonta. > Kaikki kuluttajat, jotka valmiita maksamaan tämän hinnan > saavat tarpeensa tyydytetyksi.
48. Markkinat eivät huomioi tulonjakautumista.
49. Jättää huomioimatta tärkeitä varauksia
> yksi euro on yksi ääni-periaate vallitsee markkinoilla.
> osapuolet kauppoja tehdessään ottavat huomioon vain oman etunsa.
( ulkoisvaikutukset, kuten ympäristövaikutukset)
50. Ei ulkoisvaikutuksia > myyjän ja ostajan etujen mukaista > on myös yhteiskunnan.
51. Aina kilpailu ei ole mahdollista eikä täydellistä. esim. julkishyödykkeiden kohdalla.
52. Julkinen valta puuttuu usein markkinoiden toimintaan, kuten kuluttajat ei tee järkeviä päätöksiä tai parantaa markkinoiden toimintaa.

ERILAISIA MARKKINOITA s. 35

53. Fyysiset markkinat > kaupassa käynti nähdään toinen, digitaliset markkinat > kv. arvopaperikauppa
54. Yksinkertaiset markkinat > kampaamot vs. tehtaan rakentamiskauppoja > mutkallisempi
55. Vaihdannan vaatima aika, vaiva, kustannukset, taloustoimikustanukset vaihtelevat eri markkinoilla. 
56. Kohteen määritteleminen, osapuolten etsiminen ehdoista sopiminen > voi mennä vuosia.
57. Erimielisyyksien atkominen työlästä.
58. Tuotteen käyttöönotto, koekäyttö ja korjaukset vielä osa vaihdantaa.
59. Anonyymit eli kasvottomat markkinat >verkossa tapahtuva kauppa ja osa alihankkija suhteista.
60. Markkinat ovat mekanismi > tuottavat talouden järjestyksen. ( kaikki kahvi ei päädy kemiin...)
61. Monenlaisia markkinoita.
> Joitakin hallitsee vain harvojen ryhmä > sanomalehdet > oligopoli
> Muutamilla markkinoilla vain 1 tarjoaja. > alko > yksinoikeus >monopoli
> Monilla paikkakunnilla sanomalehti on miltein monopolistinen > se ykköslehti. > vähäinen kilpailu
> Vihannesmarkkinat > ei kamalasti tuote tai laatu eroja paljon tarjoajia > täydellisen kilpailun markkinat >markkinavoimat, kysyntä ja tarjonta määrää hinnan.
62. Täydellisen kilpailun ehdot: 4 kpl opettele ne s. 37!
63. Ehdot ovat varsin tiukat! > usein se ei ole mahdollista ja markkinoilla vallitsee epätäydellinen kilpailu > yksittäiset ostajat ja myyjät tekevät hintapäätöksiä. ( es. oligopoli)
64. Täydelllinen kilpailu > markkinat hyvin yksinkertaiset ja toimivat tehokkaasti>mittapuu muille!