KOKONAISKUVA s. 13
1. Rakentuu keskenään kytkeytyvistä asioista.
2. Keskeisimmät tekijät Finansivetoistuminen, monikulttuuristuminen, ekologistuminen, mediasoituminen, teknologisoituminen.
3. Kokonaisuuden hahmottaminen auttaa hahmottamaan yksittäisen yrityksen ja muiden yhteisöjen toimintaa > + siihen liittyvät ilmiöt.
4. Glob. talous = globaali kapitalismi, superkapitalismi, digitaalinen vallankumous, tietotaous, luova talous, verkostotalous, huomiotalous ( T. H. Davenport ja J. C. Beck)
5. Eri nimityksiä käytetään siinä yhteydessä mistä ollaan kiinnostuneita.
6. Media ja konsultit käyttää omia termejään.
7. Kaikilla samat peruspilarit: teknologia, ihmiset, media, kulttuuri, kommunikaatio, fyysinen ympäristö, rahoitus ja pääoma.
TEKNOLOGISOITUMINEN s. 14.
8. Teknologian kehitys > mahdollistanut uusia innovaatioita.
9. Keskeistä on;
a) tuottavuuden kasvu
b) työn globaali uusjako
c) uudet tuotantotavat ja markkinat
10. Tuottavuuden kasvu:
- kasvu teknologian ansiosta.
- Pitäisi tapahtua vaiheittain.
- 1. lisää tuottavuutta 2. työn tuottavuus kasvaa, kun uutta teknologiaa hyödnnetään 3. yritys muuttaa teknologian myötä toimintatapojaan > tehostuminen.
11. Maailman laajuinen logistiikka > kytkeytyy eri teknologioiden kehittymiseen. > muuttanut toimintatapoja.
12. Tuottavuuden kasvu on liiketoiminan muutoksen syy ( paine ottaa käyttöön, kilpailijalla myös)
ESIMERKKI
- Vaate- ja jalkineteollisuus >
a) teknologistumisesta,
b) tuottavuuden kasvusta,
c) kuljetuksen merkityksestä.
- Valmistus siirtynyt kehitys maihin > työ tehostuu>liiketoiminnal. ratkailuille avautunut uusia mahdol.
- Säilytetään oman toiminnan ydin (tuotemerkki ja omistus) itsellä ja valmistus toisiin tehtaisiin. 13. Työn globaali uusjako:
= jokainen toiminan osa voidaan nykyisin arvioida.
14. Kustannus(odotukset) ja tuotto(-odotukset) mitata.
15. Monien analyysien kautta pohditaan mitkä on yrityksen ydinasioita. (ulkoistamiskysym.)
16. Globaalit järjestelmät yhä tehokkaampia, alihankkijaketjut keskeisiä, ulkoistetaan, uusia toimintoja markkinoille. > kasvuodotukset suurimpia.
17. Valtioiden väliset kustannustasoerot > siirretään tuottantoa > lyhyen aikavälin tulosta. (Asia, E-am.)
18. Tapahtuu > ulkoistetaan toiseen maahan alihankkijan tehtäväksi.
19.Vaikea valvoa!
20. Teknologian kehitykseen ja tuotannon kasvuun > ristiriitoja
21. Riskejä: tuotannon ja yksiköiden lakkauttamista, irtisanimisia, työpaikkojen menetyksiä.
22. Siirretään uusien kasvumahdollisuuksien toivossa.
ESIMERKKI
- Vaateteollisuus >tehokkaaseen massatuottantoon, volyymiin ja logistiikkaan >työn uusjako.
- Kuljetetaan aasiasta eurooppaan ja saapuvat juuri oikeeseen aikaan.
- Varastot olemattomia
- Ei sitoudu ylimääräsiä kustannuksia.
- Huokeita ja muodikkaita >kuten Hennes & Mauritz23. Kustannustehokkuus rakentuu eri toimialoilla eri tavoin.
24. Tuotannon ja myynnin määrään perustuva > elinehto
25. uusiin ideoihin ja palveluihin perustuva > monimutkaisempi
26. Todellisia kustannussäästöjä vaikea ennakoida ulkoistamisessa.
27. "Sähläyskustannukset" = ennalta odottamattomia tilanteita halvoissa maissa > ratakisemiseksi uppoaa paljon aikaa ja rahaa.
28. Instituutionaaliset ja kulttuurisen erot.
29. Uuden tuotantotavat ja markkinat:
30. Uudet tavat hahmottaa tuotannon tapoja ja tuottteita synnyttävät uusia markkinoita.
31. Sähköinen liiketoiminta > verkkokauppa > puhuttiin jo1990-l.
ESIMERKKI
- Muodostui monille liiketoiminnan ydin.
- Muuttanut kirjakauppojen ja matkatoimistojen toimintaa.
- > rajujen haasteiden edessä.
- Lopputuotteet pysyivät samoina > toimintatapa muuttui.
32. Digitalisoituminen: tekstin kuvan äänen realiaikaista sähkööistä siirtämistä.
33. Digitaalinen konvergenssi = eri teknologioiden ja sisältöjen yhdistämiseen. > uuden tuotteen luominen.
34. Kuten kameran ja puhelimen sekä soittimen yhdistelmä.
35. Kommunikaation muodot ja sisällöt muuttuneet > yhteismitalliseksi.
36. Samoja kanavia kaikille tiedostotyypeille. > mahdollisuus ratkaisujen standartointiin ja mittakaavaetuja sen tuottajalle. = Skaalautuvuudeksi
37. Digi tietoa on kallista kehittaa halpaa kopioida.
38. Yritys tuottajat nopeasti levittämään tietoa ja suojelemaan tekijänoikeuksia.
39. Digitaalistumisen myötä myös vanhastaan korkeaa osaamista vaativia töitä on ulkoistettu.
40.Konsultointiyritykset > koodaus >intiaan
41. Länsimaiden ulkopuolella on >monilla aloilla >valmiuksia itse kehittää kilpailevia, korkeaa osaamista vaativia tuotteita.
42. Jorma Ollila; Luova Aasia. > uusia tuotekonsepteja, liiketoimintamalleja...
43. Euroopan ja USA:n tulevaisuus haasteellinen > teknologian hyödyntämisen kolmas vaihe vielä kokematta. >työn tuottavuuden kasvuaalto > työn ja tuotannon uudet muodot > tekniikan mahdollistamana.
ESIMERKKI
- Teknologisoituminen > globaalisti > arkisten ongelmien ratkaisijana.
- Virtuaaliset lääkäripalvelut > kustannustehokkaita.
- Voisi pienentää globaaleja eroja >saatavuus > lääkäripalveluja kehitysmaihin länsimaista.
44. Ihmiset eli kuluttajat kesyttävät teknologian.
45. Toiveet halut rutiinit määrittävät millaista teknol. halutaan.
46. Tarpeet muuntuvat käyttäjien myötä > tv > sohvaperunoita enemmän.
47. Suurin osa uutuuksista häviää kokeilujakson jälkeen.
48. Teknologia kehittyy myös ihmisten päätösten kautta.
49. Tuotantoa syntyy vasta kun tarpeeksi moni käyttää. > teknologian verkostovaikutus
50. Tavarat ja palvelut liikkuvat joustavammin rajojen yli fyysisesti ja digitaalisesti.
> monimutkainen ilmiö
FINANSSIVETOISTUMINEN s. 19
51. Globaali talous > maailman laajuinen ja 24h markkinat.
52. Osake ja pääomamarkkinat on purettu sääntelystä. > yhdentyneet
53. keskeiset teemat:
a) pääoman ja tuotannon eriytyminen
b) pääoman muuttuminen kasvottomaksi
c) Taloudelliset valtakeskittymät
54. Pääoman ja tuotannon erityminen;
55. Tekniikan avulla > siirretään omistuksia, ilman että fyysisesti käyvät kohteissa.
56. Tuotannon ratkaisut ja tulokset > eivät suoraan vaikuta päätöksiin.
57. Pääoma ja tuotanto > eriytyneet toisistaan.
58. Tulevaisuuden tuottaodotukset > veturiksi.
59. Pääoman määrä maailmassa kasvanut kiertonopeus moninkertaistunut.
60. Sijoitusinstrumentteja enemmän kuin ennen. ( realitaloutta suurempi määrä)
61. Omistajien rooli korostunut viime vuosina < tuovat pääoman.
62. Finassivetoista taloutta hallitsevat ammattimaiset sijoittajaomistajat > hakevat jatkuvaa arvonnousia.
63. Avustajat > meklarit, pörssianalyytikot >tuottavat tietoa.
64. Tämän lisäksi tarvitaan vertailukelpoista tietoa eri yrityksiltä.
65. Sääntely purkaantui > lisäsi velvollisuutta erilasiin raporteihin.
66. Läpinäkyvyys >pörssiyrityksillä > IFRS-standardit > yhteismitallista tietoa.
67. USA toiminut finanssivetoisuuden suunnannäyttäjänä.
68. USA:n keskuspankki FED Federal reserve system - talouden ytimessä.
69. Sen tehtävä ohjata ja valvoa rahavirtoja ja kehittymistä (korkotasoa koskevilla päätöksillä)
70. Kvartaaleista tullut keskeinen infon lähde sijoittajille ja analyytikoille.
71. Siitä arvioidaan > tuloksista myös heidän julkaisemista ennusteista ja omaa toimialaa koskevasta kehitksestä.
72. Vaikuttaa kursseihin ja kurssien vaihtelu taas > yrityksen johdon tekemiin päätöksiin asiakkaista ja työntekijöistä.
73. Yrityksen hallintotavat ja omistajaohjaus > corporate governance > kaikkialla yhdenmukaistuneet.
( USA:ssa kehitettyjä malleja kopioitu eri maiden lainsäädäntöön)
74. Pääoman muuttuminen kasvottomaksi
75. Pääoman ja tuotannon erityminen > omistajat eivät sidottuja aikaan ja paikkaan.
76. Pörssiyrityksen omistajat neljään ryhmään;
a) Finanssijohtaja: hakee portfoliossaan lyhyellä aikavälillä arvonnousua
b) Arvosijoittaja: keskitty tuottoon, pidemmällä aikavälillä
(a ja b keskittyvät omien omistuksien kokonaisuuteen eli portfolioon. Haluavat sijoittaa yrityksiin > jotka keskittyneet tiettyihin liiketoimiin.)
c) Toiminnan kehittäjä: tukee yrityksen toimintaa > osallistuu aktiivisesti ohjaukseen & päätöksiin.
d) Toimialan osaaja ja kehittäjä: oma rooli laajempi > koko toimialan kehittäminen
( c ja d huomio on omistamiensa yritysten liiketoiminnassa)
77. Sijoittajat luovat paineita johtajille > kannattavuudessa ja ulkoistamisessa sekä ostamalla muita yrityksia ja kasvamalla.
78. Sijoittajat arvioivat yrityksiä osana niiden toimialaa. > ylitarjontaa globaalisesti > paineita johtajille tehdä päätöksiä. (metsäteollisuus).
ESIMERKKI
- UPM-kymmeme - omistuksesta 2/3 oli siirtynyt 2006 ei suomalasille omistajille.
- 2006 rationalisointiohjelma > voikkaan tehdas lopetetaan > herätti paljon huomiota.
- Kasvottoman pääoman seuraukset näkyivät lehdissä.
- Pörssikurssi nousi n. 4,5 % tämän jälkeen.
79. Sijoittajien ohella investointipankit > uuden talouden toimijoiksi.
80. Ne auttavat > asiakkaita eli yrityksiä ja valtioita keräämään rahoitusmarkkinoilla pääomaa (osakeannilla)
81. Käyvät asiakkaiden lukuun kauppaa ja antavat neuvoja ( fuusioista ja yritysostoista)
82. Sijoittajat ja investointipankit käyvät kauppaa yritysten osakkeilla ja valtioiden joukkovelkakirjoilla.
83. Johdannaismarkkinoiden merkitys kasvanut 2000-l.
84. Uusia johdannaisinnovaatioita kehiteltiin > houkuttelemaan sijoittajia riskinottoon ja keinoa suojautua riskiltä.
85. Johdannaisia > termiinit, optiot, futuurit, swapit.
86. Rahoitusinstrumentteja > arvo perustuu johonkin muuttujaan > osakkeiden arvon muutokseen.
87. Kyse sopimuksesta > tekevät tulevaisuudessa toteutuvasta kaupasta.
88. Monimutkaista > eivät olleet läpinäkyviä > veroparatiisien kautta > ( omistuksen nimettömyys ja ei makseta veroja)
89. Paratiisien toiminnan sääteleminen noussut pinnalle > tietojenvaihtosopimuksia OECD maiden kanssa.
90. Taloudelliset valtakeskittymät
91. Tärkeitä toimijoita globaalissa taloudessa; sijoittajat, Fed, investointipankit.
92. Muut toimijat; keskusjohtoiset maat ( Kiina, Arabian öljyvaltiot), Intia, Venäjä, Japani, EU:n suuret maat.
93. Arabian öljyvaltiot ja 1970-l öljykriisi. (öljyn hinnan nousu ja sijoittivat tulojaan ympäri maailmaa)
94. Kiina ja 1980-l uudistus > valtavat markkinat, halpaa työvoimaa, pääomaa, kulutushyödykkeiden kysyntä.
ESIMERKKI
- Usan alijäämätalous (kuluttaa enemmän kuin tuottaa) ja Kiinan ylijäämätalous >pakkoavioliitto
- Usa on ottanut Kiinalta velkaa. ( globaalin talouden kytkös)
- Kiina sijoittanut Usan dollarimääräisiin joukkovelkakirjoihin > tuloilla Usa ruokkinut kulutusta omilla markkinoillaan >Kiina toimittanut halpoja tuotteita Usaan. 95. Monikansalliset yritykset ja ylikansalliset instituutiot: tärkeitä toimijoita.
96. Näillä yrityksillä oma toimintalogiikka > voi taistella toisiaan vastaan sisäisesti.
97. Teollisuusyritys < ilmoitti kiskittävänsä yhteen euroopan maahan > alkoi kilpailu paremmuudesta.
98. = Valtion ja työntekijöiden joustavuutta ja edulliset tuotanto-olot.
99. Taantuma tuli > epävarmuus iski >irtisanimisia ja toiminnan alas ajaminen.
100. Monikansalliset yritykset = vahvoja ne yksiköt > tuotto paras > johto miettii koko ajan taktiikkaa > missä kustannukset alhaalla ja kasvu suurinta. Kasvu hidasta alas ajo.
101. Ylikansalliset instituutiot > OECD, WTO, IMF ja maailmanpankki >tavoite kansallisten rajojen poistaminen kaupassa + kansallisia markkinoita ja toimijoita suojaavat toimet suurin haaste (protektionistiset toimet)
102. Valtiot ajavat edelleen kansallisia etujaan varsinkin taantuman aikana ( suomi).
103. EU:n rooli: ottanut roolin globaaliin talouteen osallistujana.
104. EU:n periaate = vapaa liikkuvuus, vaikuttaa yrityksien ja julkisten sektorien toimintaan.
105. Toimiva kilpailu ja varmistaa liikkuvuus.
ESIMERKKI
- Uusliberalistinen markkinatalouden malli
- juuret Briteissa ja Usassa.
- Ihannoi vapaata yksityisten yritysten kilpailua ja valtiovallan pientä roolia.
- Korostaa > pääoman ja hyödykkeiden rajatonta liikkumista rajojen yli. 106. Finanssivetoisuus on ihmisten kehittämä järjestelmä.
107. Toimijoiden välisistä valtasuhteista neuvotellaan jatkuvasti.
108. Luonut mahdollisuuden luovalle ja tehokkaalle toiminnalle.
109. Tuloerot ovat kasvaneet valtioiden sisällä ja välillä!
MONIKULTTUURISTUMINEN s. 25
110.Tarkoitetaan eri kansalillisuuksiin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten liikkuvuutta ja sekoittumista.
111. Keskeistä
a) Eriarvoiset mahdollisuudet
b) Moninainen liikkuvuus
c) Organisaatioiden moninaistuminen
112. Eriarvoiset mahdollisuudet113. Teknologistuminen ja globaali talous > synnyttänyt työtehtäviä > vaaditaan joustavuutta ja matkustamista sekä jatkuvasti tavoitettavissa.
114. Kasvaneet tuloerot > liikkuvuus lisääntyy rikkaisiin maihin > kyöhästä maasta.
115. Jotta osa ihmisitä voi liikkua vapaasti > osan ihmisistä pitää olla jatkuvasti sidottuna paikkaan.
116. Turistit vs. paikalliset ja yritysjohtajat vs. pinituloiset työntekijät.
117. (siivoavat, rakentavat, juottavat... >näiden ihmisten liikkuvuutta rajoitetaan viisumeilla ja säännöksillä. = Globaalin talouden kulkureita
118. Käytetään halpatöitä tekemään tai laittomana työvoimana.
119. Eriarvoisuus kantaväestön ja uusien tulokkaiden välillä > maahanmuuttajien työttömyys korkea!
120. Monenlainen liikkuminen
121. Koskee menestyjiä, keskimaastoon kuuluvia ja köyhiä.
122. Menestyjät: jotain osaamista ( teknologiaa, taloudellista tai johtamiseen) > josta muut maksaa.
123. Tapaavat rahoittajia, asiakkaita, kolleegoita, sidosryhmiä
124. Ulkomaankomennuksia > arkipäivää
125. ekspatriaattien komennukset n. 3v.
126. Flekspatriaattien komennukset lyhyitä useita, sopeutua nopeesti ja taas vaihtuu. joustoa!
127. > kärkäitä vaihtamaan työpaikkaa ja etsimään uusia tilaisuuksia. johtaja ainesta.
128. Suosii miehiä ja perheettömiä.
129. Keskimaasto: kirjava joukko > kansainvälistyvä suomalaisyritys (henk.päällikkö), asentaja, joka käy työkomennuksella ( mikko).Yliopistot kannustavat tutkijoita kv. liikkuvuuteen.
130. Köyhät: yli neljä miljardia.
131. Vakavin sosiaalinen KeKe:n ongelma> afrikassa ja aasiassa.
132. Länsimaissa elävät pakolaisina ja turvapaikanhakijoina.
135. Lähtevät liikkeelle > paremman elämän toivossa.
136. Jos onnistuvat saamaan töitä > usein ruumiillista.
137. Länsimaissa köyhyys näkyy > työttömyytenä ( kantaväestön ja maahanmuuttajien)
138. matalapalkkatöinä ja aloina, työskentelee useassa työpaikassa.
139. Organisaatioiden moninaistuminen
140.Liikkuvuus merkitsee sitä, että joudutaan ottamaan kantaa erilaisiin työntekijöihin.
141. Monikulttuurisuus > moninaisuus ( diversity) < ihmisten välisiä eroja > jotka merkityksellisiä.
142. Erot;
Näkyviä eroja: Sukupuoli, rotu, ikä,etnisyys, fyysiset rajoitteet.
Näkymättömiä eroja: kansallisuus, kulttuuri, uskonta, seksuaalinen suuntautuneisuus.
143. Moninaisuudesta tullut iskulause. "hyvä työnantaja."
144. Moninaisuuden johtaminen; tavoite > sellasen org, luomisesta, jossa jokainen saa totetuttaa itseään org tavotteiden saavuttamiseksi.
ESIMERKKI
- yhteiskuntavastuuraportti >julkisesti ilmoittaa haluavansa hyödyntää moninaisuutta liiketoiminnassa (s. 29)145. Haasteellista, moninaisuus liittyy identiteetteihin.
146. Ihmisellä yhtäaikaa monia identiteettejä > ja koko ajan muuntautuu ajassa. > perustuu erotekijöihin. > määrittävät mm. kansalisuuden, etnisyyden...
147. Moninaisuuden johtaminen > mikä on se normi > jota vasten moninaisuutta org. arvioidaan.
148. Länsimaissa organisaatioiden normi; perus valkoihoinen, keski-ikäinen hetero, perheellinen...
149. Org. jäseniä peilataan tätä vasten. Muut ovat erilaisia.
MEDIALISOITUMINEN s. 30
150. Ilmiötä > liittyvät kommunikoinnin kasvuun globaalissa taloudessa.
151. Keskeistä on;
a) Tiedotusvälineiden todellisuuskuvat
b) Globaalien mediajättien kasvava vaikutusvalta
c) yritysviestinnän ja maineen korostuminen.
152. Tiedotusvälineiden todellisuuskuvat
153. Heijastavat ja osallistuvat ympäröivään todellisuuteen.
154. Media viime aikoina osallistunut> vapaan markkinatalouden ideologian tunnetuksi tekemiseen.
155. Angloamerikkalainen media > kilpailu ja omistajen ensisijaiset oikeudet > itsestäänselvyyksiä.
156. " mikä on maailmassa oikein ja vaennut vaihtoehdoista"
ESIMERKKI
- Sodankäynti > todellisuuskäsityksen näkökulmasidonnaisuudesta.
- aina informaatiosodankäytiä.
- tähtää informaatioylivoimaan > vaikuttaakseen kohdeyleisöönsä.
- sotaa käydään mediassa. > Armeijat voivat rajoittaa toimittajien pääsyä aluille.
- Ja jakavat omia näkemyksiää. > mikä on totta?157. Irakin sota. > median vaikutusvalta > virheellistä tietoa irakin joukkotuhoaseista.
158. Tiedotusvälineiden logistiikka > asioiden kärjistäminen > yleistämistä ! vähän aikaa avata taustoja, kiire !
159. Uutisointi kytköksissä median oletettuun kohdeyleisöön + laajempiin kulttuurisiin kehyksiin.
160. Median tapa kertoa tai jättää kertomatta vaikuttaa kuulijoiden mielipiteisiin.
161. Globaalien mediajättien kasvava vaikutusvalta.
162. Sääntelyiden purkaminen länsimaissa.
163. Vaikutus radioon ja televisioon. (YLE)
164. Nykyisin valtavat yksityisesti omistetut mediakonsernit hallitsevat suuren osan.
165. Mediajäteillä vaikutusvaltaa > CNN ja SKY päättävät mitä ihmisille tarjoillaan ja mitä ei.
166. Toteuttavat omistajien tahtoa.
167. Sijoituskohteita kuten yritykset, tuottavat uutisia kustannustehokkaasti. Alihankkija suhteita muihin maihin. Reuters >keskeisessä asemassa talousuutisien tuottajana.
168. Sääntelyn purkautuminen > omistuksen keskittymiseen glob. mediassa.
169. Sääntelyn kannattajat (glob. mediajättien ylivaltaan) ja sääntelyn vastustajat (markkinat säätelevät itse itseään)
ESIMERKKI
- Mediaomistuksen keskittyminen = Berlusconi omistaa Fininvest- yritysimperiumin > osa sitä on mediatoiminta > omat sanomalehdet, tv kanavat... >> vaikutusvaltaa. 170. Globaalit mediajätit ammentavat angoamerkkalaisesta kulttuurista > tarjonta heijastaa tätä.
172. Brittejä tai Usaa koskevat uutiset ylittävät kynnyksen herkemmin.
173. Pääkieli on englanti, kulttuurisia yhdenmukaisuus periaatteita.
174. Vastakohta kanava arabimaiden mediayhtiö Al-jazeera.
175. Yritysviestinnän ja maineen korostuminen
176. Mediasoitumiseen liittyy niin tietojättien vaikutusvallan kasvu kuin miten yrityksen hoitavat viestintää ja miten kuluttajat eri rooleissa itsensä mediassa esittävät.
177. Maine: yritysten ja henkilöiden rakentamisessa.
178. Viestintä: yrityksille strateginen asia.
179. Tärkeää miltä näytetään ulospäin!
180. Kiinnostavuus, uskottavuus, johdonmukaisuus, ( eräänlainen tarina > herättää mielenkiinon) Kohderyhmät pörssiyrityksessä > sijoittajat.
ESIMERKKI
- Tarinat brändien ympärille.
- Yiryksellä yleensä eri brändejä joita pyrkii hallitsemaan >uusia tuotenimiä yrityksen alle. 181. Maineen kolme peruspilaria:
a) Hyvät teot b) hyvä viestintä c) hyvät suhteet.
182. Maine rakentuu yrityksen perustoiminnan varaan.
183. Yrityksen kannattaa yrittää vaikuttaa siihen! ( valita oikein alihankkijat yms. mainontaa)
ESIMERKKI
- Tanskalainen sanomalehti > pilakuvat > arabimaiden media tuomitsi > islamilaiset boikotoi tanskalaisia tuotteita. > eräs yritys joutui vaaraan > keskusteli asiantuntijoiden kanssa > mainoskamppanja > palauttamaan luottamusta. > pyrki hallitsemaan mainettaan eri areenoilla. 184.Maineessa tarinoiden erkaantuminen liiketoiminnasta > riski
185. Usassa Enron > tarina oli ontto > konkurssiin.
186. Jokainen ihminen voi ryhtyä mediapersoonaksi > netti mahdollistaa.
187. Facebook, blogit, www-sivut, youtube...
188. Second life - virtuaalitodellisuus > oikeat yritykset voi mennä sinne, oma raha...
189. http://secondlife.com/
190. Median demokratisoituminen > netin mahdollistamaa vapautta.
191. Asiantuntijoiden asema tiedon portinvartijana voidaan haastaa.
192. Vaikuttaa muiden mielipiteisiin. > globaalien mediajättien valtaa voidaan myös horjuttaa näin.
193. Netti > saanut aikaan suuren Kakofonian >amatöörikulttuuri > kuka tahansa missä tahansa, ei tarvitse perustella kantaansa. myös valheita.
194. Ihmiset etsivät tiivistettyjä uutisia netistä > joka päivä.>>> voivat olla virheellisiä, voidaan korjailla jälkeen päin, voi hävittää kyky havannoida maailmaa, sekaisin kaikki.
EKOLOGISOITUMINEN s. 36
195. Fyysisen ympäristön merkityksen tiedostamista, ongelmien hillitsemistä.
196. Tärkeintä;
a) Ympäristöhaasteiden kärjistyminen
b) Yhteisten ratkaisujen löytäminen
c) Yritysten yhteiskuntavastuu
197. Ympäristöhaasteiden kärjistyminen
198. Nykysin ympäristöhaasteita paljon.
199. Ilmaston muutos (lämpeneminen)
200. Se vaikuttaa eri tavoin eri toimijoihin > joilla erilaiset mahdollisuudet hillitä sitä.
201. Energian tuotanto > merkittävin päästöjen aiheuttaja.
202. Hiilen, öljyn ja kassun käytöstä.
203. uusiutuvat energiamuodot, tehostaminen, säästäminen, vaihtoehtoina.
204. Käytössä olevat > juurtuneet syvästi yhteiskuntaan.
205. Ellei muutosta pysäytetä > vaikutuksia yhteiskunnille.
206. Kuormittaa alueita > jotka valmiiksi konflikti herkkiä.
207. Polittisia, humanitäärisiä ja turvallisuus riskejä.
208. 2030 puolet maapallolla kärsii veden puutteesta.
209. Kiina ostanut eri puolita maailmaa teollisuutta ja varaintoja.
210. Lisää muuttoliikettä.
211. Yhteisten ratkaisujen etsiminen
212. Hiilidioksin määrä 4x 2000 luvulla. Kehittyvät maat tuottavat enemmän kuin kehittyneet.
213. 1992 YK:n ilmastosopimus > 2005 kioton sopimus vahvistaa sitä.
214. > tavoite vähentää 5% vuoteen 1990 verrattuna. > kehitysmaat eivät ole mukana
215. Kiina ja Usa ei ole mukana > suurimmat aiheuttajat.
ESIMERKKI
- Ekologisoituminen > liittyy mediaalisoitumiseen. >Al Gore > ympäristönsuojelulle. > paljon julkisuutta. > "Epämiellyttävä totuus"216. Päästökauppa - yksi tapa hillitä.
217. Vähentääkö päästöja vai maksaako veroja. Myös valtioilta toisille myyntiä.
218. Kestävä kehitys > luonnonympäristön kestävyys > nyk. huomioi ekologisen taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden.
219. Yritysten yhteisvastuu
220. Yrityksessä on arvioitava päätöksiä juuri KeKen kannalta.
> yrityksen yhteiskuntavastuu (corporate social responsibility / CSR )
221. Yrityksen vastuu fyysisestä ympäristöstään > ja laajemmassa > työntekijät ja asiakkaat.
222. Käsite lähtöisin Usasta. > eri maissa asetetaan yrityksille erilaisia vaatimuksia.
223. Ekologinen ulottuvuus lähtöisin 1970-luvulta.
224. Sosiaalinen ulottuvuus on noussut yhtä tärkeäksi.
ESIMERKKI
- yhteiskuntavastuuta > matkustamisen supistaminen > neuvotteluja netin kautta.
- kaikkea ei voida korvata. 225. Lapsityövoiman käyttö alihankkija maissa > ollut tapetilla > parantanut valvontaa ja puututaan ripeasti. > vastuu kysymykset koskevat koko toimiketjua.
226. Länsimaiset yritykset auttaa kehitysmaisia > vähentää köyhyyttä > bottom-of the-pyramid
227. > Köyhissä maissa toimivien yritysten luotottaminen.
228. Moraalinen työnjako: miten vastuu ja valta yhteiskunnassa jakautuu ja miten se järjestetään.
229. Moraali > sosiaalisia odotuksia.
230. Kuinka paljon vastuuta säilytetään demokraattisten yhteiskunnallisten päätöksien ulkopuolle > kritiikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti