1. Taloudellisen toiminnan tarkoitus = ihmisten tarpeiden tyydytys.
2. Tarpeiden määrätyminen a) biologisesti (ruoka, uni, liikunta, suoja) b) yhteiskunnallisesti määrätyneitä ( vaatteita, vaan tiettyjä vaatteita rolex, gucci...) c) Syvin minä ja ympäristö.
3. Biologiset ja yhteiskunnalliset tarpeet > rajaa vaikea asettaa.
4. Tietoisia ja tiedostamattomia tarpeita; emme pysty luettelemaan kaikkea mitä tarvitsemme.
5. Tarpeet muuttuvat jatkuvasti ja ihmisillä paljon tarpeita.
6. Täydellinen tyydyttäminen mahdotonta.
7. Tarpeita tyydytetään hyödyykkeitä kuluttamalla. ( puhdas ilma = rajaton ja ilmainen ) tai (tuotteet = maksavat, rajallinen määrä. )
8. Tuote = ihmisen tuotos.
9. Aineelliset hyödykkeet = vaatteet, leipä... = tavarat
10. Aineettomat hyödykkeet = palvelut = opetus, teatteri...
11. Digitaalimuodossa olevat palvelut = puhelut, musa, leffat...
12. Taloudellinen kasvu = pystytty tyydyttämään yhä enemmän ja suurempi tarpeiden määrä.
13. Hyödykkeiden lukumäärä on kasvanut.
14. Kulutuksen rakenne painottunut nyk. enemmän palveluihin.
15. Vertaus: 1/3 tuotteista tunnettiin 100v sitten, sillon 1/2 menoista meni ruokaan nyt 12%, Viestintämenot 2x 10 vuodessa ja ovat 8% kaikista menoista, asuminen ja energia suurin 27%!
16. Täydellisen tyydyttämisen estää = jatkuva kasvu ja käytettävissä olevien voimavarojen niukkuus.
17. Kotitalouden voimavara niukat = valitsemaan mihin rahansa käyttää.
18. Aika on niukkaa = ei voi tehdä montaa asiaa samanaikaisesti.
19. Koko kansantalouden voimavarat ovat niukat = rajallinen määrä tehtaita, työntekijöitä, aikaa...
20. Niukkuus rajoittaa tuotantoa, miten paljon voidaan tehdä?
21. Hyödykkeiden saatavuus rajoittaa tarpeentyydystä.
22. Miten yhteiskunta käyttää rajallisia voimavaroja rajattomien tarpeiden tyydyttämiseen?
23. Tuotannossa yhdistetään taloudellisia voimavaroja. = Tuotannontekijöitä
24. Määrä on suuri muttei rajaton.
25. Pääoman määrän lisäys = investointi > reaaliinvestointi
26. Tuotannontekijälajit = a) Luonnonvarat b) työvoima c) pääoma( rakennukset, koneet, laitteet)
27. Näitä yhdistellään tuotannossa, yhdistämistä määrää = tuotantoteknologia. > tietoa siitä miten hyödykkeitää tehdään, resepti ruuassa.
28. Tuotantoteknologia määrittelee sen mitä teknisiä tuotantomenetelmiä on käytettävissä.
29. Usein tarjolla useita menetelmiä. Yritys tekee päätöksen mitä käyttää. Päätös > perustuu tuottavuuteen ja kustannuksiin.
30. Ei liity vain koneisiin ja laitteisiin vaan siihen kuuluu mm. tuotannon organisointi, työnjako, työkulttuuri.
31. Tuotantotekijöiden määrä ei ole kiinteä. Luonnonvaroja löytää lisää, työvoimaa ulkomailta.
32. Työpanoksen laatu = koulutusta lisää, investointi henkiseen pääomaan. > pääomatuotannontekijä osa.
33. Yhteiskunnan käytettävissä oleva pääoma > riippuvainen aiemmin tehdyistä päätöksistä
34. Mitä enemmän kokonaistuotannosta kulutetaan sen parempi on sen hetkinen tyydytys.
35. Säästäminen vaihtoehtona kuluttamiselle. Osa tuloista jota ei kuluteta. > säästöt voidaan investoida> rakentamalla tehtaan> lisätään tuotantoa ja tulevaa tuottoa.
36. Miten paljon kulutetaan ja miten paljon säästetään?
37. Investointi = valinta tämän hetken ja tulevan kulutuksen välillä.
38. Lue Kalastaja / opiskelija esimerkki s. 16.
39. Teknologian taso ei ole vakio. ( kopioidaan ja kehitetään koko ajan )
40. Teknologian kehitys on talouskasvun tärkein lähde.
41. Tuotannontekijät ovat rikkaissa maissa aina niukkoja.
42. Niiden käytöstä maksettava korvaus, hinta. Hinta on niukkuuden osoitin.
43. Mitä ankarampi niukkuus sitä korkeampi hinta.
TUOTANTOMAHDOLLISUUDET JA TEHOKKUUS s. 17.
44. Kansantaloudessa on joka hetki vain tietyn verran käytössä tuotannontekijöitä ja tietty tuotantomenetelmä.
45. Tuotantomahdollisuuksien käyrä > enempää ei voida saada toista luopumatta toisesta. >Tuotannontekijät ovat täydessä käytössä ja niiden määrä on kiinteä.
46. Siihen piirretään kaikki mahdolliset tuotantovaihtoehdot. Yhdistämällä pisteet tulee käyrä.
47. Kaikki sisäpuolelle jäävät pisteet mahdollisia muttei niin tehokkaita (työntekijä sairas) >tarpeettoman heikko tyydytys > johtuu pääoman vajaakäytöstä, tuotannon huono järjestely.
48. Kaikki ulkopuolelle jäävät pisteet mahdottomia. > tuotannontekijöiden rajallisuus estää.
49. Tahokas talous on käyrän jossakin pisteessä.
50. Vähennys on saavutetun lisäyksen vaihtoehtokustannus. ( liikuttaessa käyrällä)
51. Yhteiskunnan tarpeiden rakenne määrittää > mikä tuotannon mahdollisuuksilta on paras vaihtoehto > tyydytyksen ja hyvinvoinnin kannalta.
52. Miten hyödykkeiden kysyntä markkinoilla paljastaa kuluttajien ja yhteiskunnan tarpeiden rakenteen.
53. Valintapäätös syntyä järkevästi niukkuuden vallitessa. > punnittava vaihtoehtoja.
TALOUSTIETEEN ENSIMMÄINEN PERUSPERIAATE:
Tehtäessä valintoja niukkuuden vallitessa on vertailtava eri vaihtoehtoja keskenään. TALOUSTIETEEN TOINEN PERUSPERIAATE:
Jonkin toimintavaihtoehdon kustannus on sen vaihtoehto, josta joutuu luopumaan saadakseen valitsemansa.54. Kotitalous ostaa auton… mihin rahat olisi voinut myös käyttää…
55. Päätöksen tosiasialliset kustannukset ovat se vaihtoehto joka olisi yhtä järkevä tai järkevämpi.
56. Kun talous säästää > ja investoi koulutukseen, laitteeseen > kasvattaa pääoman lisäys tulevia tuotannonmahdollisuuksia.
57. Tuotannonmahdollisuuksien käyrä siirtyy ylöspäin kuviossa. Miksi?
58. Tänään kulutetaan vähemmän, antaa mahdollisuuden runsaampaan kulutukseen tulevaisuudessa.
TALOUSTIETEEN KOLMAS PERUSPERIAATE:
Valinta tämän hetkisen ja tulevan kulutuksen välillä vaikuttaa talouden kasvuun. 59. Teknologian kehittyminen siirtää myös käyrää ylöspäin. Vaikka tuotannontekijöiden määrä ei kasvaisi.
60. Tarpeentyydytys ja kuluttaminen voidaan nähdä itsekkääksi > Hyödymme siitä, että toiset ihmiset saavat paremmin tarpeen tyydytetyksi. > yhteiskunta on vakaampi ja rauhallisempi.
61. Adam Smith: Talouskasvu vahvistaa ihmisen moraalia. > kansakunnan mahdollista vaurastua muutenkin kuin varastamalla toisilta. > talous ihmisen luoma järjestelmä > perustuu luottamukseen vieraisiin ihmisiin.
62. Monet altruisteja = haluamme toisillemme hyvää vaikutti se tai ei.
63. vapaa-aika, puhdas luonto, rauhallinen elämä > tyydyttää tarpeita. > niilläkin vaihtoehtokustannuksia.
64. Tehokkuuden tavoittelu ymmärretään usein väärin.
65. voimavarojen tehokas käyttö > saadaan mahdollisimman runsas tarpeentyydytys.
66. Tehokkuus on säästeliäisyyttä ja tehottomuus on tuhlausta.
TALOUSJÄRJESTELMÄT s. 21
67. Niukkuus ja vaihtoehtok. ovat kaikissa talouksissa. > Erilaisissa yhteiskunnissa päätökset > tehdään hyvin eri perustein.
68. Erotellaan erilaisia talousjärjestelmiä > markkinatalous, suunnitelmatalous
69. Markkinatalous = suomi, yksittäinen henkilö ei päätä taloudesta, ratkaistaan markkinoilla. ( Markkinat = paikka jossa ostajat ja myyjät kohtaavat. tori, kauppa, www) Päätöksiä tekevät kaikki. Kotitaloudet = kulutusyksiköitä ja omistavat työvoiman. Siinä on hyödykemarkkinat ja tuotannontekomarkkinat. s. 21.
70. Suunnitelmatalous > poliittiset päätöksentekijät hyväksyvät suunnitelman. Usein on talouksissa molempia piirteitä, mutta on edelleen selvästi s.talouksia mm. Kiina ja Kuuba. Vähentynyt 1990-l.
71. Samalla monet muut ovat vähentäneet pol. vaikutusta taloudessa ja lisänneet markkinoiden asemaa.
72. Taloujärjestelmät luokitellaan myös aineellisen tuotannontekijöiden (pääoma ja luonnonvarat) omistuksen perusteella:
a) Kapitalistinen kotitalouksien omistuksessa
b) Sosialistinen yhteiskunnan omistuksessa
ERIKOISTUMINEN JA VAIHDANTA s.22
73. Nykyaikaiset talousjärjestelmät perustuvat sille.
74. Nykyisin kukin tuotantoyyksikkö valmistaa vain pientä tuotevalikoimaa.
75. Muotoja: työntekijtä tekevät jotain tiettyä vaihetta, ei tehdä itse vaan ostetaan kaupasta, kansantaloudet mös erikoistuneet.
76. Syynä: tehokkuus, johtuu osin luontaisista eroista.
77. Synnynnäiset erot (puu - banaani), harjaantuminen ( sveitsi- kello), Suurtuotannon edut. ( hinta)
78. Erikoistuminen suomessa nokia - vahvistunut ja näin kasvanut vahvuudeksi.
79. Työnjaon kehittäminen > elintason nousun perusta.
80. Tämä silti altistaa talouden riskeille.
81. Ongelmat:
a) Maa, joka on erikoistunut taloudellisesti heikkeneviin tuotteisiin > suuria vaikeuksia
b) erikoistuminen työssä > yksitoikkoista ja puuduttavaa > ei työmotivaatiota > rasitus
82. Työnjako edellyttää vaihdantaa. > jota ei itse tehä >saadaan vaihdannassa
83. Mahdollinen ilman rahaa > käytännössä ei
84. Rahan käyttö parantaa vaihtoon perustuvan talouden tehokkuutta.
SUHTEELLISEN EDUN PERIAATE s. 23
85. Markkinat perustuvat vaihdataan > sen kannattavuus ei ole itsestään selvää.
86. Lue esimerkki s. 23-24 kahdesta perheestä.
87. Korhosilla absoluuttinen etu virtasiin molemmissa. > se selittää osan erikoistumisesta.
88. Miksi kannattaa erikoistua ? > molemmat eläisivät omavaraistaloudessa > kuluttavat itse kokonaan.
89. Etsitään perusteet: Leipäkilon vaihtoehtokustannus on toiselle (a) 10/20 = 0,5 litraa ja (b) 8/1 = 8 litraa maitoa. ( 10 litraa / 20 tuntia ) KATSO TAULUKKO s. 24. ja s. 25
90. Suhteellinen etu = on jonkin hyödykkeen tuottamisessa sillä, jonka vaihtoehtokustannus on pienin.
91. Vaihdannan kautta virtaset pääsevät tuotantomahdollisuuksien käyrän ulkopuolelle ja voivat kuluttaa enemmän kuin tuottavat.
TALOUSTIETEEN NELJÄS PERUSPERIAATE:
Suhteellisen edun periaate on täysin yleinen ja yksi taloustieteen keskeisimmistä opetuksista. 92. Sen kehitti D. Ricardo 1772-1823
93. Vaihdannassa osapuolten vaihtoehtokustannukset poikkeavat toisistaan >jokaisella on jonkin suhteen etu.
94. Erikoistuminen ja vaihdanta riippuu myös suht. edust. myös vaihtosuhteesta eli hinnasta.
95. Ketään ei voi pakottaa, syntyy vain kun kummallekin edullista.
96. Vaihtoehtokustannukset määrittävät vaihdannan ehdot tarjontatekijöiden eli tuotantomahdollisuuksien lähtökohdista.
97. Millaiseksi hinta muodostuu > määrittyy myös kysyntätekijöistä. ( kuluttajan tarpeesta ja arvostuksesta )
98. Suhteellisen edun teoria selittää a) miksi vaihdantaa b) erikoistumista c) kv-kauppa niin tärkeää.
TALOUSTIETEEN VIIDES PERUSPERIAATE:
Vaihdanta kannattaa eli siitä hyötyvät kaikki.
99. Vaihdanta mahdollistaa ihmisten ja kansantalouksien keskittämisen parhaaseen osaamiseen.
100. Kansainvälinen kauppa perustuu tälle.
101. Se sopii myös siihen mitä opiskella yms...
KIINA-ILMIÖ JA MUITA VÄÄRINKÄSITYKSIÄ s. 27
102. Väärinkäsitys: ettei vaihdanta hyödytä kaikkia.
103. "yksi voittaa toiselta pois"
104. Kiina ja Intia rajaton määrä työvoimaa > on halpaa, koulutettuja ja motivoituneita >> kasvavat markkinat.
105. Monet yritykset siirtäneet tuotantoa sinne > pelko kotimaissa. ( esim. huoli USAssa maksikoon siirtymisessä. > vapaakauppasopimus 1990-luvun alussa > jonkin verran tuotantoa siirtyi, mutta yleisesti molemmat hyötyivät.
106. Suhteellinen etu kertoo ettei kaikki siirry halpihin maihin.
107. Myös palvelut ja luonnovarat sitovat kotimaahan.
108. Palkkaerot sijoittumiseen vaikuttava tekijä.
109. Kiina > monia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka yrityksen huomioitava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti