3. Tapaus - Suomi

GLOBAALI JA KANSALLINEN s. 42.

1. Muutos Suomessa lähti liikkeelle 1980-luvun alussa.
2. 1990-luvun alussa Suomi integroitui  rajun laman myötä globaaliin talouteen. 
3. Monet erityispiirteet vielä säilyneet.

TEKNOLOGISOITUMINEN - KOHTI TIETOYHTEISKUNTAA s. 43

 4. Tärkeässä roolissa Suomen talouden ja yhteiskunnan muutoksessa.
 5. Keskeiset:

 a) teollisen rakenteen muutos

 b) siirtymä tietoyhteiskuntaan

 c) innovointi ja innovaatiot

6. Teollisen rakenteen muutos
7. teollistumisen eka aalto jo 1800-l.
8. Luonnonvarat > metsä  > metsäteollisuus eka teollisuus
9. Tehtaiden ympärille > teollisuusyhteisöt > yrityksen tuli auttaa arjessa > syntyi kaupunkeja.
10. Patruunat > johtajat
11. Metsäteollisuus > merkittävin viennin ala pitkään.
12. Pääomaintensiivistä ja investointilähtöistä
13. Liiketoiminnan syklit pitkiä ja investoinnit suuria.

14. Tuotantolähtöistä > teknologian kehittyminen määritti logiikan >linjat uusittiin väliajoin,                   verkostomaisesti tietoa toisille sahoille jne.
 15. II ms jälkeen koordinoitu markkinatalouden malli.
 16. mahdollisti > talouden keskitetyn ohjaamisen ja hajautetun päätöksenteon ja innovointityön.
 17. Ei tullut jäykkää keskusjohtaista taloudesta kuten NL:ssa, eikä markkinaliberaali kuten USA:ssa.
 18. Suomen malli syntyi olosuhteiden pakosta keinutteluna idän ja lännen välissä.
 19. > Valtiolla keskeinen rooli ohjaamisessa ja yritysten välistä yhteistyötä
 20. Suomen valtio > omisti keskeisimpiä yrityksiä, ohjasi ulkomaankauppaa, tuontiin ja vientiin (rajoituksia), purki myös esteitä kaupan rajottamiselle > 1961 vapaakauppajärjestö EFTA:taan ja 1973 vapaakauppasopimus

 21. Metsäyritysten kilpailukyvyn turvaaminen > 1990-l asti tärkeää.
 22. Vetoapua saatiin hädässä > suomen pankki ja valtio apuun > devalvoivat markan.
 23. II MS jälkeen mallia paljon ruotsista. Hyvinvointivaltio, vahva julkinen sektori, kansalaisten elämän turvaamiseksi, vaikuttaa tuloeroihin. ajatteluun kytkeytyi myös kansallinen teollinen ajattelu.
24. II MS jälkeen kehittymistä väritti suhde NL:toon.
> valtion hallinnoima idän kauppa > monille tärkeä liiketoiminnan alue.
> Metalli, konepaja, vaatetus ja jalkineteollisuus >merkittävän kasvun lähde.

26. NL > raakaöljyä > riippuvaiseksi vuoden 1973 jälkeen !
27. NL hajoaa! lama iski! > teollisen rakenteen muutos suomessa!
28. NL nojautuvat yritykset vaikeuksissa, toiset muuntautuivat
29. Länsimarkinoille >metsäteolliset yritykset > hitaasti liikkeelle. > 2000-l. sopuetuneet hyvin.
30. Teollisen rakenteen muutokseen > perustuotantoa siirretty muualle.
31. Keskeisiä tekijöitä on ollut fokusointi > keskittyminen sekä massatuotteiden valmistuksen vähentäminen.

32. Suomalaiset yritykset pyrkineet ylöspäin arvoketjussa
> prosessissa > jossa hyödyke valmistuu tuotteeksi. 
33. Korostetaan sitä
> arvon luominen tapahtuu > eri toimijoiden välisissä verkostoissa kuin jalostusketjun osassa.
34. ICT alojen määrä on voimakkaasti kasvanut > informaatio ja kommunikaatio teknologia.
35. Toiminta > korkeaan osaamiseen.
36. tuotteiden sijasta palveluihin > palveluketjutoiminnasta tullut merkittävä osa suomen taloutta.

38. Siirtymä tietohteiskuntaan
39. Teknologisoituminen > innoitti >tietoyhteiskunta
> maailmanluokan osaaminen tekniikassa + tasa-arvoinen hyvinvointivaltio
40. Suomi > onnistui II MS jälkeen yhdistämään taloudellisen menestyksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.
41. Tietoyhteiskunta =  yhteiskunta > teknologian kehittymisen myötä > mahdollisti uusia toimintatapoja > suuri merkitys
42. Siirtymisessä siihen > teollisen talouden jälkeisestä ajasta kyse ! > infon tuottaminen, jakelu, jalostaminen tiedoksi. 
43. > jälkiteollinen ja jälkibyrokraattinen yhteiskunta
44. Puhutaan myös palveluyhteiskunta
45. Yhteiskunnan teollinen pohja muuttuu > palvelujen osuus lisääntyy suhteessa teollisuuteen
46. Suomi hyötyi NOKIAn menestyksestä ja oli keskeinen toimija > sen muodon muutos ja menestys > tärkein tapahtumaketju Suomen kytkeytymisessä glob. talouteen. 
( 1992 vaikeuksissa > toimitusjohtajaksi jorma ollila > oma johtoryhmä > valitsi uuden strategisen suunnan tietotekniikasta >keskityttiin matkapuhelinten suunnitteluun ja kehittämiseen. > ajoitus kohdallaan! > tuotekehittely eteni luovassa ympäristössä > yhteistyötä valtiot koulut ja yritykset!

ESIMERKKI

> Teknologian hengessä kehittyi > 1988 Data Fellows > f-secure >listautui pörssiin 1999. 

Omalla alallaan markittävä toimija > virustentorjuntayritys.

47. Nokia vetoisuuden takia > monet pienet ja keskisuuret yritykset >kiinnittivät glob. talouteen.
48. Monikansalliset yritysten muuttuvat haasteet aiheuttivat suomalaisille alihankkijoille haasteita.
49. Volyymibisnes > vaihtoehto alihankkijoille > tuottaa osia
50. Monet menettivät kilpailuvoimansa hinnoilla ja uuden tekniikan kehits meni liian nopeasti eteenpäin  >  alihankkijasota > söi nämä yritykset.
50. Vaihtoehto B > suunnittelu ja innovaatiotyötä suuremmille yrityksille > työ muuttuu tarpeiden myötä.
51. Uuden globaalin talouden pimeä puoli > 2003  Salcomp > toiminta kiinaan ja Perlos > taiwanilaiseen omistukseen.
52. Kustannustehokkuus ja kehittämiskyvyn uusiutuminen ei onnistunut enää > halvempiin maihin.

53. Suomi hyvin teknologistunut maa > Diplomi-insinöörit keskeisissä asemissa > innovaatioita pidetään vielä teknisinä > miehinen maailma < asiantuntijat!
54. Teknologia alan naishenkilöt jatkuvasti kamppailevat stereotypioita vastaan > "puutteellinen osaaminen"


55.  Innovointi ja innovaatiot
56. tavoitteellista toimintaa > olemassa olevia asioita yhdistetään uusilla tavoilla.
57. Liittyvät ihmisten arkeen > uudet toimintatavat tekniikan vuoksi > vaatineet yhteiskunnan ja eri toimijoiden yhteistyötä > haasteita. > suomi pieni ja vahvasti verkostoitunut.
58. Koordinoidun markkinatalouden malli > perintö elää vielä

ESIMERKKI

> OULU > korkean teknologian keskus > 1990-luvulla menestystarinoita > nokian tuotekehitysyksikkö > yhteistyötä yliopiston kanssa >verkosto > houkutteli rahoittajia > lisää liiketoimintaa > OULU imi työvoimaa > moottori pohjoiseen  suomeen!

59. Teknologiaklusteri >erityiset liiketoimintaklusterit > keskeisessä asemassa maiden taloudellisessa kehityksessä.
60. Voi rakentua > seltorin, toimialan, maantieteelliselle alueelle > verkosto
61. Klusterin tuottavuus > kasvaa yhteistyön myötä
62. Suomessa teknologiaklusterin painoarvo kasvoi 1990-l. BKT:ssa ja viennissä.
63. Kansallinen innovaatiojärjestelmä >> keskeisen osan teknologiaklusteri ritykset muodostivat 
64. Sillä viitataan > teknologian kehittämiseen, hyödntämistä, edistävään kansalliseen instituutioiden järjestelmään!

65. Yritykset, yliopistot, rahoittajat... Tekes, SITRA, Suomen akatemia > koordinoivat parempaan suuntaan. VTT >yhdistää eri alojen osaamista ja tuottaa teknologia- ja tutkimuspalveluja asiakkailleen yksityisellä ja julkisella sektorilla.
66. Aalto-yliopisto > madaltaa tieteenalojen välisiä rajoja > auttaa innovaatioiden kehittämisessä.
67. Teknillinen KK + taideteollinen KK + kauppa KK > aalto
68. Suomessa menestys perustuu eri toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen + yhteistyöhön.
69. Nykyaikainen innovaatiotoiminta > hajautunutta ja verkottunutta.
70. Avoin innovointi = yritykset ja muut yhteisöt > aktiivisesti ideoivat > teknologioita rajojensa ulkopuolelta > tekevät yhteistyötä.

71. Uusia tapoja tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi > arvon kasvattamiseksi.
72. Mitä tietoa tulee julkistaa ja mitä itse hyödyntää > osallistutaan pienestä niin suuriin yrityksiin.
73. Nopea tiedonkulku > toimijoiden välillä >edellyttää > luottamusta pitkäjänteistä rakentamista.
74. Linux-käyttöjärjestelmä > helsingin yliopistolta > julkinen innovaatio > luotu vapaaehtoisin voimin markkinasuhteiden ulkopuolella.
75. Sosiaaliset innovaatiot > yksilön, ryhmän, yhteisön, verkoston luovan toiminnan tuloksia.
> parantaa hyvinvointia.
76. Haasteeseen/ongelmaan tarttumista > katsomista uusin tavoin.
77. Käyttäjälähtöinen innovaatio >kuluttajat > tuotteista kiinnostuneet > houkutellaan mukaan innovoimaan.
78. Menestys perustuu räätälöinnillä kilpailuetua ja menestymistä.

ESIMERKKI 

> Suunto > työntekijöiden urheilu harrastukset voimakkaita > toivat hiljaista tietoa omista kokemuksista > ( hobbyist knowing) >Käyttäjälähtöisyys vaatii organisaatioiden rajojen ylittämistä !

79. Tekniset innovaatiot aina sosiaalisia >työn tuloksia > yhteistyötä jns.
80. Kansalaislähtöiset kehityshankkeet > paikallinen toiminta on osa tekniikan muokkausta >
81. Markkinatalouden malli muuttui mutta yhteistyömalli säilyi.


FINANSSIVETOISTUMINEN - SIJOITTAJIEN VALTA

 a) pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän murtuminen

 b) omistusrakenteen muutos

 c) julkisen sektorin yritysmäistyminen


82. Se on radikaalisesti muuttanut talouden toimintaa Suomessa >

85. Pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän murtuminen

86.  Edellinen vapaan globaalin talouden aikakausi päättyi I MS.
87. 1930-l laman myötä < valtiot pyrkivät sääntelemään liiketoimintaa
88. Suojelivat omia talouksia > tullimuurit ja muut rrajoitukset...

89. Suomen talous säädeltyä 1980-luvulle > pankkikeskeinen > II MS jälkeen alettiin purkaa sääntelyä > loi paineita (deregulaatiolle) > 1. uudistaminskohde >pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä > pankkien antolainaus oli säänneltyä > luotoksessa myyjän markkinat !

90. Niukan rahan aika korostui 1970-l. lopussa. > tarvittiin maksuvalmiuden turvaamiseksi lyhtaikaista vierasta pääomaa > ( suuret yritykset kassaylijäämää toisilleen) > harmaan rahan markkinat > Suomen pankki lievensi sääntelyä > markkinaehtoiseen varainhankintaan > ulkomaista valuuttaa suomeen > luottoja paljon liikenteeseen kilpailun takia.

91. Kilpailu ja kuluttaja korostuivat päätöksenteossa > vapaan kilpailun rajoitukset > 1988 laki siitä > EU:n myötä muuttui.

92. Kansalainen kuluttajana ja sen oikeudet > kuluttajasuojalaki 1978 >laadusta ja tiedon määrästä
93. Sääntelyn purkautumisen kuluttamisen ja kilpailun eka kausi päättyi lamaan 1990-luvulla.
94. Suomen valtio otti vaikeuksiin joutuneen säästöpankkiryhmän haltuunsa 1991 ja jakoi ja myi sen.
95. Muut pankit heikkenivät jakoivat omistuksiaan.

ESIMERKKI 

> Globaali talous muuttaa yritysten toiminnan perustan ja toimialojen rakenteita

> Kansallis-osake-pankki (KOP) > 1990 lama > 1995 yhdistyi yhdyspankin kanssa > tuli osa merita panllia > 1997 yhdistyi Nordeaan.

96. Pankkirakenteen muutos > yhdentymiskehitykseen EU:ssa. >sitouduttu
97. 1993 viimeiset rajoitukset poistettiin.


98. Omistusrakenteen muutos
99. Suuria omistusrakenteen muutoksia suomessa 1990-2010
100. 1980-l kotimaisessa omistuksessa suurin osa, 1990-l paljon ulkomaalaista omistusta.
101. Ajoitus täydellinen > suomalaiset osakkeet edullisia laman vuoksi > suomalaiset yritykset hakeutuivat sijoittajien vaikutuspiiriin > Aktivoitua > listautua pörssiin.

102. > Nokia >
tuotekehitykselle pääomaa > New Yorkin pörssiin 1994 >lisäarvoa > houkuttelevuutta
> 1999 >yhtiökokous päätti luovuttaa K-osakkeet  >2002 > 90 % ulkomaan sijoittajilla.

103. Ulkomaiset sijoittajat toivat pääomaa Suomelle laman aikana. > + periaatteita ja johtamistyylejä.
104. > keskittyminen suurituottoisiin bisneksiin + pääoman tuoton seuraaminen lyhellä välillä.
105. Miten vaativia, aktiivisia sijoittajat/ omistajat olivat > suuri vaikutus > toiminta muuttui
106. Lama opetti > keskitytään aloille joita parhaiten osataan ja josta suurimmat voitot.

107. Suomessa suku ja perhe perinteet omistuksessa.  ( perheyrityksen kvartaali 25v.)

108.  ETLAN tutkimuksen mukaan sukuyritykset kannattavat paremmin kuin ulkomaiset tytäryritykset.
 > pitkäjänteisempi toiminta > riskinä ei vaihtoehtojen näkeminen.

109. Osuustoiminnallinen muoto > vahva suomalainen omistajuus >menestyneet arkipäivän aloilla > tukku-vähittäiskauppa jns. > tuottaa etua jäsenilleen > osuuskunnilla ei ole jälkimarkkinoita  > ei voi ostaa tai kaapata. > menestys kykyyn tyydyttää jäsenensä. > sosiaalinen ja psykologinen asia.
> saa etua tapahtuvan ylijäämän jaon kautta.
110. Tuotanto-osuuskunta > meijerit... > pitkä historia >uudet tuotanto-osuuskunta toiminta voi kehittyä glob. taloud. oloissa.
111. Paremilla kauppaehdoilla > tuotteiden edullismpi hinta < parempi laatu < saatavuus < ostohyvitystä (bonusta).

JULKISEN SEKTORIN YRITYISTÄMINEN s. 57

112. Julkinen sektori muutos 1990-l. lähtien. talouden ohjaamisesta taustalle seuraamaan kilpailua.
113. Uusi julkisjohtaminen = NPM = kansalaiset valtion asiakkaita ja palvelun kuluttajia. > lähtökohtana kilpailu.
114. Valtionyhtiöiden yksityistäminen > tärkeä osa uutta politiikkaa.
115. organisoinut omistajuuttaan uudellen ja myynyt omistuksiaan yksityisille.
116. Valtion laitokset >
a. markkinaehtoisesti toimivat, vahva sijoittaja intressi > tieliikennelaitos ja strategisia intressejä > itella
b. Erityisyhtiö = valtiolla sääntelyyn ja viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi. ALKO.
117. Näennäismarkkinoiden luonti = tilaaja ja tuottaja erotettu toisistaan, kunta ja palvelu. > tehokkuuden kasvu.

MONIKULTTUURISTUMINEN  - AVOIMUUS s. 60

- kansainvälistyminen

- kahdenlainen maahanmuutto

- muuttuva tasa-arvo

119. kansainvälistyminen
120. 1990-l asti ulospäin avoin sisään sulkeutuva.
121. Aivovuodon pelko > korkeasti koulutetut ulkomaille. > suuret ikäluokat eläkkeelle.
122. monikulttuuriset ilmentyvät kauempana kaksikielisyys ja vanhat vähemmistöt saamelaisuus.
123. YK jäsenenä pitkään velvoitettu ottamaan pakolaisia vastaan.
124. Pakolainen ja kiintiöpakolainen s. 61
125. Turvapaikanhakijöiden määrä kasvanut ja konfliktialuiden yksittäiset pakolaiset.

126. kahdenlainen maahanmuutto 
127. Toivotetaan korkeakoulutetut ulkomaalaiset tervetulleeksi ja almpi luokkaiset ovat työttöminä.
128. Osa on pysyvästi ja osa komennuksella ( ekspatriaatteja)
129. Suomalaisuus ulkopuolisin silmin: KV:stä on se että matkustetaan ulkomaille, kun ulkomaalainen tulee suomeen hänen tulee sopeutua.
130. Moni pakolaisista päätyy likaisiin töihin. > siivoomaan, varastoimaan.. heidän työttömyys korkeampaa.
131. Yrittäjyys ollut keinona Suomessa. Helsingin kiinalaiset ravintolat vs NY chinatown. muodostuu aina peilaavaan kulttuuriin.
132. Paljon kielteisiä asioita noussut mediassa esiin. eri maahanmuuttajiin reakoidaan eri tavoin > suhtanteiden mukaan, paikkakuntien mukaan ja kansallisuuden mukaan.
133. Kotoutuminen > osallistuminen yhteiskuntaan. > kielen opiskelua, työnhakua.

134. Muuttuva tasa-arvo
135. Mitä normia vasten työntekijöitä arvioidaan?
136. suomalaiseksi vaikea tulla.
137. Moninaisuutta voi ja tulee johtaa. < moninaisuuden johtaminen = rotu, ikä, seksuaalinen suuntautuneisuus...
138. Tasa-arvotyö suomessa tarkoittanut kauan sukupuolten välisiä asioita.
139. Laissa tasa-arvolainsäädäntö + monessa muussa asiassa, kuten rekrytoinnissa >syrjinnästä rangaistuksia.
140. Moninaisuuden johtaminen tulee aina sopeuttaa rityksen henkilöstörakenteeseen ja sen toimialan perusteisiin.
141. Sukupuolen jälkeen ikä noussut aiheeksi. ikääntminen katsottu negatiiviseksi.

MEDIASOITUMINEN - KULUTTAJIEN VIIHDYTTÄMINEN


- Viihteellistyminen

- Mediaomistuksen keskittyminen

- talouden äänen korostuminen


141. Viihteellistyminen
142. Media osallistuu omana toimijana yhteiskunnan toiminataan, ei pelkästääm heijasta sitä.
143. Käyttävät valtaa ja pyrkivät vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan julkisuuden avulla.
144. Neljäs valtiomahti.
145. Suomenkieliset lehdet nousivat nopeasti tärkeään asemaan aikaisen kirjoitus ja lukutaidon ansioista.
146. Sanomalehti levikit laajoja suhteessa kansaan.
147. .Sähköinen media oli tarkan julkisen sääntelyn alaisena > hoiti OY Yleisradio AB > määräävä asema laissa määritetty.
148. Yleissivistyksen kehittämisessä koulun kanssa tärkeä rooli.
149.Nyt median toimijat toimivat kuin mitkä tahansa yritkset. > viihde myy! tosi-tv on kustannustehokasta. uusinnat ja ulkomaiset sarjat on  myös tapa täyttää aikaa.
150. Triviaalit = vähäpätöiset asiat saavat huomiota. > "Tukiainen hakee 50 x avioeroa "


151. Mediaomistuksen keskittyminen
152. paikallisisten toimijoiden ja omistamien sanomalehdet > tuli sijoituskohteita. > edullista vallan käyttöä > mediakentän omistajuus keskittyi.
153. Radio ja tv toiminnan sääntely purettiin vauhditti uusien syntymistä YLE:n kustannuksella.


154. Talouden äänen korostuminen
155. Talouteen erikoistuneet toimittajat ja taloudellisten ja yritysten toimintaan liittyviä infon tuottajia enemmän.

156. Talousjournalismi kehitti vasta IIMS jälkeen ja paremmin 1970-l. jälkeen.
157. ritsjohtajien asenne vaihtui pahasta > hyödyntämiseen.
158. Sijoitusviestintä pörssiyrityksissä noussut vahvasti.
159. Tämän kautta uusia ammatteja ja työtehtäviä on tullut, sekä analyytikkojen merkits kasvanut.
160. Suomalaiset yritykset muuttaneet toimintansa erityisesti omistaja - sijoittajakeskeiseksi.
161. > tehdään päätöksiä jotka miellyttävät sijoittajia. 

 EKOLOGISOITUMINEN - UUDET KÄSITKSET VASTUUSTA s. 70

- siirtymä paikallisesta globaaleihin haasteisiin

- kuluttajien ympäristötietoisuus

- erilaiset käsitykset yritysten yhteiskuntavastuusta.

162.  Siirtymä paikallisesta globaaleihin haasteisiin.
163. globaali ulottuvuus ennen rajallisia ja paikallisia.
164. tehtaiden päästöt. > vesistön pilaantuminen >ennen 1970-1980 ei kiinnitetty niin paljon huomioita ihmiset kyllä reakoivat.
165. Ympäristötietoisuus vaikuttaa loppukäyttäjien päätöksentekoon.
166. Enso ja greenpeace s. 71
167. Siirtyminen ulkomaisiin metsiin ja vähäisempään lainsäädäntöön > silti painostus tietyiltä tahoilta saa toimintatapoja muutettua > Kv. ympäristöliikkeet.


168. Kuluttajien ympäristötietoisuus
169. globaalin talouden ekologisoituminen saanut monet suomalaiset hämmentymään. > eri infoa ilmastonmuutoksesta.
170. Kulutus tottumuksien vaihtaminen hidasta. kuluttaminen talouskasvun edellytys, taas globaalien haasteiden selviytyminen edellyttää sen karsimista.
171. "Suomalaisen kuluttajan velvollisuus kuluttaa > kansantalouden tasapainotilan takia " > ajatus noussut tärkeäksi 1990-l.
172. Vihreä kuluttaminen = yksilöiden ympäristötietoisesta kuluttamisesta. > normalisoitumassa
173. Epäpolittisuus = kuluttajuuden yhteydessä > keskustella muiden kuin yksilöiden vastuusta.


174. Yrityksen yhteiskuntavastuu
175. yhteiskunnallinen vastuu riippuu eri sidosryhmien heille kohdistamista paineista.
176. Yritystoiminnan seuraukset voivat kohdistua ympäristöön, lähiyhteisöön, koko yhteiskuntaan.
177. valistunut itsekkyyaa huomioon yleisen edun. 
 178. Ekolokisesti kestävään liiketoimintaan ei päästä ilman paikallisia, kansallisia, ja kv.siä radekaaleja ymp.polittisia toimia.
 179. Moraalinen työnjako > miten vastuu ja valta yhteiskunnassa jakautuu > ja miten se järjestetään.
 180. Katso kuvio s. 74!
 181. Minimoidaan kolmeen moraalinen työnjako
1. patruunatalouden vaihe >laaja vastuu hteisöstään.
2. Kansallinen vaihe > ritys taka-alalle ja yhteiskunta otti vastuun
3. Globaalin talouden vaihe > Yhteiskunta arvioi roolinsa uudelleen. epäselvää kuka kantaa vastuuta.