lauantai 21. toukokuuta 2011

4. Suoritekohtainen kustannuslaskenta

PERINTEINEN KUSTANNUSLASKENTA s. 113

1. Yrityksen kustannuslaskennan tehtävä on suoritekohtaisen kustannusten selvittäminen.
2. Tarvitaan tuotteiden hinnoittelussa, tuotantopäätöksissä, ulkoistamisessa, budjetoinnissa, varaston arvon mittaamisessa.
3. Tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja suoritekohtaisen kustannuksen laskemiseen.
4.  Laskentajärjestelmän sopivuus riippuu tuotteiden ominaisuuksista ja tuotantotyypistä.
5. Yleisemmät ovat jakolaskenta ( Process costing ) ja lisäyslaskenta ( Job order costing ).

6. Valmistetaan yhtä tuotelajia > Yhtenäistuotanto > suora jakolaskenta.
7. Laskentakauden kustannukset voidaan tasan samanlaisten suoritteiden kanssa. ( Voipaketti 500g)
8. Jakolaskentaa käytetään myös rinnakkaistuotannossa ja vaihtuvassa joukkotuotannossa:
> muutetaan keskenään vertailukelpoisiksi, painokertoimien avulla. (ekvivalenssilukuja) > Kustannukset voidaan jakaa eksivälenttiyksiköiden lukumäärällä. > Kutsutaan eksivalenssilaskennaksi.

9. Valmistetaan monia eri tuotteita > Monituoteyritys > lisäyslaskenta
10. Voidaan harjoittaa sarjatuotantoa/erätuotantoa tai yksittäistuotantoa.
11. Suoritteelle kohdistetaan suoraan välittömät kustannukset ( kustannus raaka-aineesta, jota käytetään vain kerran tuotteen valmistukseen = lehmän maito maitoon. )
12. Välilliset kustannukset kohdistetaan lisäyksen avulla.
13. Suoritteelle kohdistuva lisä ( tavallisesti yleislisä / yk-lisä )
> perustuu, millä tavalla suorite aiheuttaa välillisiä kustannuksia. ( Konetuntimäärät..)

14.  Valmistetaan molempia edellisiä > tuotanto hybridi > Hybridilaskentaa ( hybrid costing )
15. Keskenään samanlaiset työvaiheet lasketaan jakolaskennalla ja erilaiset työvaiheiden kustannukset lisäyslaskennalla.
16.  Tuotteelle kohdistetaan ensin suoraan välittömät kustannukset ja sitten välilliset kustannukset sen tuotannon vaatimien työvaiheiden perusteella. > yhdistelmä molempia laskutapoja.

TOIMINTOPOHJAINEN KUSTANNUSLASKENTA s. 114

17. = toimintokustannuslaskenta ( activity-based costing ABC )
18. Sopii tuotantotyypistä riippumatta.
19. Etu, kun tuotteet riittävän erilaisia keskenään.
20. Kustannusten selvittämistä toiminnottain.
> Kustannukset kohditetaan toimintojen kautta suoritteille.
21. Välittömät kustannukset kohdistetaan suoritteelle suoraan ja välilliset niiden toimintojen perusteella.
22. Tuottaa havainnollisia tuloksia > millä tavalla suoritteet käyttävät eri toimintoja ja kuinka paljon aiheuttaa kustannuksia.
23. Käytetään toiminnan  tehokkuuden parantamisessa.

24. Kutsutaan toimintopohjaiseksi johtamiseksi. ( activity-based management ABM)
25. Toimintopohjainen kustannuslaskenta perustuu > yrityksellä tuotannontekiöitä, jota toiminnot kuluttavat (koneet). > Tuotteen valmistus käyttää toimintoja,  jotka kuluttavat tuotannontekijöitä ja tulee kustannuksia.
26. Välittömät kustannukset kohdistetaan suoritteille suoraan ja välilliset kahdessa osassa.
a) resurssikohdistimien perusteella toiminnoille, joilta saadaan toiminnoittain kustannukset.
( työajan perusteella, toimintoihin käytetty aika )

b) Toiminnoille kehitetään sen volyymia mittaava toimintakohdistin.
( Toiminnon kustannukset / sen volyymilla = toiminnon yksikkökustannus)
> Kuinka monta yksikköä tuote käyttää toimintoa.  > tuotteen kustannus laskentaan käytetyt toiminnon yksiköt * yksikkökustannuksilla.

27. Toimintojohtaminen = toimintokustannuslaskennan tuloksia hyväksikäytetään johtamisessa ja prosessien tehostamisessa. Ei olla kiinnostuneita kustannusten kohdistamisesta vaan tekijöistä jotka aiheuttaa kustannuksia.
28.  Kustannustekijät = kustannusajurit, vaikuttamalla niihin > tehokkuutta lisää !
29. Toimintakustannuslaskennan  tavoite > seurata ja tehostaa toimintoja kolmella tavalla.
a) pienentää toimintojen kustannuksia 
b) Lyhentää suorittamiseen viemää aikaa
c) parantaa toteuttamisen laatua
30. Lue ja laske esimerkki s. 116-118!  

TAVOITEKUSTANNUSLASKENTA s. 118

31. Kustannusten jatkuva alentaminen ja asiakkaiden vaateiden huomiointi > kilpailukyvyn edistämistä.
32. Target costing, japanissa kehitetty > suunnitellaan tuotteen kannattavuutta ja hallitaan kustannuksia. 
33. Hintalähtöinen, asiakassuuntautunut, tuotekehityskeskeinen, poikkitoiminnallinen.
34. Sisältyy tuotteen kustannusten hallinta koko elinkaaren ajan.
35. Tavoitekustannuslaskenta kattaa tuotteen koko arvoketjun.
36. Tuotteen arvoketju = tuotteen arvoa lisäävistä toiminnoista edeten koko elinkaaren ajan raaka-aineista toimittamiseen. 
37. Hintalähtöisyys =
määritellään ensin kilpailukykyinen markkinahinta - yrityksen asettama tavoitekate = tavoitekustannus'

KAAVA A.)

38. Tavoitekustannus on tuotteelle sallittu kustannus, johon tuotekehityksellä pyritään.
39. Saavuttaessa tuote kaupaksi ja riittävä kate.
40. Asiakassuuntautuneisuus = järjestelmä perustuu asikakkaan toivoiden ja vaatimusten selvittämiseen.

41. Hinnan laadun ja ajoituksen suhteen. > tuote joka maksaa markkinoilla asiakkaan hyväksymän hinnan. / vastaa laatuvaatimukset, toivomaan aikaan markkinoille. 
42. Tavoitekustannuksia ei pyritä saamaan tinkimällä. 
43. Tuotekehityskeskeisyys =  kustannuksia tavoitekustannuksien saavuttamiseksi. Otetaan huomioon tuotteen kehitys, valmistus ja toimitus. Tavoitekustannus on kaikki tuotteen kustannukset.
44. 70-80% kokon. kust. sidotaan jo kehitysvaiheessa (10-20% itse kehitykseen). > Tuote kehitetty voi vaikuttaa enää 20-30 %.
45. Tavoitekustannusten saavuttaminen poikkitoiminnallallisen tiimin vastuulla.
46. Asiantuntijoista, tuotekehitys, ostovoima, kustannuslaskenta, tuotanto, markkinointi  ja myynti.(samanaikainen huomioiminen tuotteen kehittämisessä. )
47. Elinkaarinäkökulma =  tav.lask. pyritään vähentämään asiakkaan kustannuksia koko tuotteen käyttöajalta. huomioidaan asikkaan maksaman hinnan lisäksi; käytöstä, huollosta, korjaamisesta romuttamisesta aiheutuvat kustannukset.
48. Tavoitekustannuslaskennassa mukana myös sidosryhmät, tuotteen arvketjun jäsenet. ( aktiivinen yhteistyö ja luottamus. )
49. Laske esimerkki s. 120!

ELINKAARIKUSTANNUSLASKENTA s. 121

50. Elinkaarilaskenta ( Life cycle accounting ).
51. Tuotteen elinkaari määritellään jaksoksi. ( suunnittelusta - tuotannon lopetukseen)
52. Pituus vaihtelee, voi olla jopa 10-20 vuotta.
53. Elinkaaret lyhentyneet, jopa 3kk. > tehnyt tärkeän kilpailutekijän.
54. Tuotteen elinkaarikustaanukset = koko elinkaarelta.
55. Elinkaarikustannuslaskenta ( Life cycle costing) > käsitys siitä, millasia kustannuksia sitoutuu.
56. Kannattavuuden arviointi > määrittää tuotot tuotteen elinkaaren aikana.
> Elinkaaribudjetointi ( etukäteissuunnittelua)
57. Menestymiselle tärkeää uudistuva tuotevalikoima. > loppuvaiheessa olevat korvataan uusilla.
58. Elinkaaria ennakoitava ja seurattava,
59. Elinkaaren hyväksikäyttöä laskennassa > päätöksenteolle. = Elinkaarilaskenta
60. Tutustu esimerkkiin s. 122. 

 HINNOITTELU s. 123

61. Päätös, vaikuttaa kysyntään ja katteeseen suoraan.
62. Korkea hinta alhainen menekki...
63. Joustava kysyntä > hinnan vaikutus suuri kysyntään. ( kala) Syön muuta!
64. Joustamaton kysyntä > hinta ei vaikuta kysyntään. ( öljy) Välttämättä tarvitse!
65. Kysynnän joustavuus hinnan suhteen = Kysynnän hintajousto ( price elaticity of demand)

KAAVA B.)

66. Hintaa nostetaan 10% ja kysyntä laskee 20% = -20/10 = -2.
67. Hinnoittelun onnistuminen: hintajouston korkea arvioiminen.
68. Jouston suuruus: riippuu kilpailutilanteesta, tuotteen arvosta asiakkaalle.
69. Kysyntä voi olla joustava hinnan nostamiselle, joustamaton laskemiselle. ( Paljon kilpailijoita jotka eivät seuraa muutoksen - hinnan nostamisen-  perässä. Asiakkaat menevät muualle. )
70. Kysynnän joustavuus vaikuttaa katteeseen. > lisätä kustannuksiin.
71. Yrityket eivät aina voi vaikuttaa hintaan < markkinat määrää. > soputua siihen. (tavoitekust.lask.)
72. Hinnoittelu > Miten tuotteen hinta ja sen kustannukset suhtautetaan toisiinsa.

VOITTOLISÄ- ELI OMAKUSTANNUSHINNOITTELU  s. 124

73. Tuotteen hinnoittelu tehdään usein kustannuspohjaisesti. > tuoteen yksikkökohti laskettuihin kustannuksiin lisätään kate. > katteen suuruus > tavoitelema voitto +  kysynnän hintajousto.
74.  Kustannnuspohjaiset hinnoittelumenetelmät eroavat toisistaan
a) mihin kustannuksiin kate lisätään b) mihin kate lasketaan.
75.  Voittolisähinnoittelu ( full cost pricing tai cost-plus pricing) tuotteen myyntihinta perustuu kokonaiskustannuksiin ( omakustannearvoon) ja niihin lisättävään katteeseen voittoa varten.
76. Tavoitteena tuotteen hinta kattaa kaikki sen kustannukset ja tuottaa vielä voittoa. 
77. Hinnan minimiraja on omakustannusarvo, jonka alle ei myydä.

KAAVA C.)
78. SOVELTAMISEEN LIITTYY VAIKEITA KYSYMYKSIÄ VAIKKA KAAVA SIMPLE. >
79. Kustannusjärjestelmän pitää antaa täsmällinen arvio tuotteen mukut ja kikut yksikkökustannuksista
( > riippuu tuotannon määrästä > kysynnästä > hinnasta > ei voida tietää ennen hintaa.)
ja yrityksen kohdentaa voittotavoitteistaan tuotteelle sille kuuluva osa.
> HINNOITTELUN NOIDANKEHÄ

80. Siksi laaditaan useita eri laskelmia hintavaihtoehdoille.
81. Voittolisä = jakamalla koko yrityksen tavoitetuotto tuotteelle niiden kustannusten perusteella.
> kaikille tuotteille saadaan sama katetuottoprosentti.(ei paras ratkaisu, tuotteiden hintajoustot erilaisia)
82. Katetavoitetta asettaessa ottaa huomioon:
> saavutetaanko tavoitteeksi asetettu myynti hinnalla, joka perustuu tähän katteeseen. > noidankehä.
83. Esimerkki s. 126 laske! 

KATETUOTTOHINNOITTELU s.127

84. Variable cost pricing tai contribution pricing
85.  Hinta perustuu tuotteen muuttuvaan yksikkökustannukseen ja siihen lisättävään tavoitekatetuottoon kiinteitä kustannuksia ja voittoa varten.
86. Kattaa vähintään muuttuvat ja antaa myös katetta kiinteille.
87. Tuotteen minimihintaa pidetään muuttuvia yksikkökustannuksia, jonka alle ei myydä! ( vain jos vajaata kapasiteettiä lyhyellä aikavälillä, ei kata kaikkia kustannuksia. )
88.  Lasketaan;

KAAVA D.)

89. Tuotteen muuttuviin kustannuksiin perustuva arvo on MOKA.
90. Kustannusten kohdistaminen ei ole tässä yhtä hankalaa kuin edellisessä. ( Hinta perustuu mukuihin)
91. Kikuista  ja voitonlisästä tarvitaan tuotekohtainen arvio tavoitetuoton laskua varten.
92. Suurimman voiton antava hinta perustuu mukuihin ( rajakustannuksiin )  ja hinnan joustoon.
93. Kikut eivät vaikuta optimihintaan / ovat yht suuret määrästä ja hinnasta riippuen.
94. Siksi tämä vaihtis on parempi kun eka, tuottaa hinnan > yhdenmukainen suurimman voiton antavan hinnan kanssa.
95. Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi huomioida > kysynnän hintajousto.
96. laske ja lue esimerkki s. 128.

PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTIIN PERUSTUVA HINNOITTELU s. 129

97. Rate-of-return pricing, on voittolisähinnoittelun muutos.
98. Tuotteen tavoitteeksi asetettu voittolisä lasketaan prosentteina tuotteen sitomasta pääomasta.
99. Koko yrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosenttina esitetty tavoite voidaan sen avulla jakaa kätevästi eri tuotteille.
100. Edellyttää > tuote muodostaa oman kannattavuusyksikönsä > jonka sitoma pääoma pystytään erottelemaan erilleen koko yrityksen pääomasta.
101. Laske sivun 130 esimerkki! 

KAAVA E.)

INVESTOINTILASKELMAT s. 130.

 Investointiprosessi
103. Laskentatoimi auttaa päätöstilanteissa. > vaikutukset pitkäikäisiä. > liittyy riskit >päätökset olettamuksiin perustuvia.
104. Hankitaan pitkävaikutteisia  tuotannontekijöitä > kyse investointi päätöksenteosta.
105. Epäonnistunut investointi > vaarantaa jatkuvuuden vuosiksi. ( jopa konkurssi)
106. Onnistunut investointi on kannattava, vahvistetaan taloutta, kestetään huonojakin aikoja.
107. Investointikohteita = maa-alueet, rakennukset, koneet, ( kaikki pitkävaikutteiset)
108. Aineettomat investoinnit = tutkimus-ja kehitystyö, mielikuvien luominen 
109. = Reaali-investointeja
110. Rahoitusinvestointeja = arvopaperit
111. Investointiprosessi jaetaan kuuteen vaiheeseen ( Opettele ne s. 131) 


Keskeiset käsitteet
112. Taloudellisessa tarkastelussa keskeisemmät käsitteet ovat (5kpl) :
INVESTOINNIN HANKINTAMENO
- Pitkäv. tuotannont. hannkimiseksi tarkoitettu meno, käynistää investointiprosessin, päätöksentekohetki
JUOKSEVASTI SYNTYVÄT TULOT JA MENOT ( ja niiden erotus)
- Rahamääriä, jotka vuosittain ovat investoinnin aiheuttamia.
- Tulot = investoinnin avulla saatavat suoritteet myymisestä ja Menot = ovat investoinnin käyttömenoja. > Näiden erotus = investoinnin nettotulos
 INVESTOINNIN PITOAIKA
 = tietyn investointiajanjakson ajan. ( maa-alue arvo sama, kone arvo laskee)
- Kannattavuuden kannalta oleellinen.
- Pitoaika kolme lähestymistapaa = a) fyysinen b) tekninen c) taloudellinen käyttöikä. (s. 132)
 INVESTOINNIN JÄÄNNÖSARVO
- Myyntituloa, joka investoinnista odotetaan saavan, kun sen käyttö lopetetaan.
- Laskelmassa plussaa (myydä), miinusta (hävittämiskulut, ongelmajäte)  tai nolla (hankala arvioida)
LASKENTAKORKOKANTA
- Saadaan selville kuinka paljon arvokkaampi saatu euro on jonkin tietyn ajanjakson päästä saatavaan euroon verrattuna.

KAAVA F.)
- Esim. 100e sijoitetaan 7% korolla vuodeksi. = 100 * (1 + 0,07)1= 107 euroa. KORKOKANTATEKIJÄ = ( 1+ i )n  - jolla sijoitetun rahamäärä kerrotaan sen arvon selvittämiseksi halutun ajanjakson kuluttua, kutsutaan korkokantatekijäksi.

 113. Investoinnit > vaikutusten jakautuminen usealle vuodelle > taloudellisesti > nyt saatu euro on arvokkaampi nyt kuin tulevaisuudessa. > siksi on eri ajankohtiin ajoittuvat maksut tehtävä investointilaskennassa vertailukelpoisiksi!
114. Investoinnin kannattavuuden selvittämisessä kysymys on korkolaskennan käänteisestä tapahtumasta. > tavoite selvittää minkä arvoinen tulevaisuudessa, etukäteen saatavaksi arvioitu euromäärä ( = Investoinnin nettotuotto ) on tänäpäivänä. 



 115. Investointipäätökset, tehdään suhteellisen harvoin. > joudutaan strategisiin ratkaisuihin.
 116. Siinä yleensä vertaillaan useamman eri vaihtoehdon paremmuutta.
 117. Hankintatapa > Ostamalla se ( suuri hankintameno) vai Leasing ( maksut jakautuu pitkälle aikavälille)
118. Laajennusinvestoinnit = vertaillaan eri investointivaihtoehtojen juoksevasti synnyttäviä tuloja ja menoja.
119. Kustannussäästöihin pyrkivässä investoinneissa = voidaan pyrkiä korvaamaan jokin työpanos koneella > säästetään työvoimakuluissa.


120. Investointistrategioita on kolme kappaletta;

A ) TAKAISINMAKSUAJAN MENETELMÄ s. 135

121. Payback period method - Helppo ja yksinkertainen
122. Idea;
-verrataan hankintamenon  (Perusinvestointi ) js investoinnin tuottamien nettotuottojen välistä suhdetta.
123. Takaisinmaksuaika - jonka kuluessa investoinnin tuottamat nettotuotot ovat samansuuruisia kuin aiheutetutu perusinvestoinnit.
124. Puute 1. Käytetään helppouden takia. - kritisoitu, ei ota huomioon korkokontaa.
125. Painottaa ensimmäisen vuosien tuottoja. (korko ongelma jää pieneksi)
126. Puute 2.Takakisinmaksuajan jälkeisillä tapahtumilla ei väliä.  ( vertailussa paras on missä lyhyin maksuaika) > perustuu rahoitusseuraamuksiin eikä kannattavuusseuraamuksiin.
127. Lue esimerkki s. 135

B ) NETTONYKYARVOMENETELMÄ

128. Net present value method.
129. Käytetään diskonttausta investoinnin eri aikoina tapahtuvien suoritusten siirtämiseksi samaan ajankohtaan.
130. Ottaa huomioon investoinnista syntyvät rahavirrat ja diskonttaa ne laskenta-ajankohtaan ( vuosi 0.)
131. Tapahtuu a) kertomalla vuotuiset syntyvät menot ja tulot erikseen b) vastaavasti niiden vuotuinen erotus, nettotuotto, kunkin vuoden diskonttaustekijällä. (?)
132. = Vuotuiset nykyarvot lasketaan lopuksi yhteen ja saatuun summaan lisätään, vielä mahdollinen jäännösarvo. ( joka myös diskontattu).
133. Tästä summasta vähennetään investoinnin diskontattu hankintameno = investoinnin nettonykyarvo
134. Positiivinen luku = kannattavaa.
135. Vertailussa useampia > kannattavin on,, jonka nettonykyarvo on suurin.
136. Lue tarkasti s. 137 esimerkki.

C) SISÄISEN KORKOKANNAN MENETELMÄ

137. Internal rate of return method
138. Selvittää laskentakoron, jota käyttämällä investoinnin nettonykyarvo on nolla.
139. Saadaan investoinnin sisäinen korko (r) verrataan tavoitteeksi asetettuun laskentakorkokantaan (i)
140. Jos sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskentakorkokanta  ( tuottovaatimus) >on investointimenetelmä kannattava.
Mitä suurempi on (r - i) erotus > sita paremmin investointi täyttää esitetyn kannattavuusvaatimuksen.
141. Useampi vertailussa: asetetaan a) sisäisen koron mukaan b) erotuksen mukaan (r-i)
> jos riski ja tuottovaatimus ovat yhtä suuria.
142. Lue hyvin esimerkki s. 138. 

EPÄVARMUUDEN SISÄLLYTTÄMINEN LASKELMIIN s.139

143. Pitkävaikutteiset investoinnit > epävarmuutta tulevaisuuteen.
144. Investoinneista päättäminen > epävarmuudessa päättämistä. 
145. Suuri epävarmuus:
juoksevat menot ja tulot investoinnin pitoaikana. > arvioita kustannuksista ja tuloista.
146. Laskelmat ennustetaan liian suuriksi/pieniksi. 
147. Pitoaikaa vaikea ennustaa. Liian pitkäksi arvioitu >vääristyminen tuloissa. 
148. Tulevaisuuden epävarmuus huomioon 3 tapaa.
a) Tuottovaatimuksissa, eli laskentakorossa i, mitä enemmän epävarmuutta > nostetaan tuottovaatimus suuremmaksi (riskilisää)
b) Vaihtoehtoisia laskelmia tuotto ja menovirroista ja pitoajasta.
"mitä jos"- laskelmat > miten käy jos riskit toteutuu. 
c) Arvioida eri mahdollisten vaihtoehtojen todennäköisyyttä ja laskea investoinnille todennäköisyyden avulla sen nettonykyarvon odotusarvo.> riski huomioon tapahtuminen todennäköisyydessä. > mahdollistaa soveltaa investointeja koskevaan päätöksentekoon eri taloudellisia malleja. (optimihinnoitteluun, sijoitushyödykkeiden hinnoittelumalleihin...)

INVESTOINTIMAHDOLLISUUS OPTIONA s. 140

149. Mallit liittyvät läheisesti investoinnin epävarmuuteen perustuviin nettonykyarvo- ja odotusarvomenetelmiin.
150. Nettonykyarvomenetelmä: arvioidaan hankkeen tuottojen ja menojen todennäköisyysjakaumat > joiden perusteella lasketaan niiden erotuksen nykyarvon odotusarvo. ?
151. Luku positiivinen > voidaan hyväksyä.
152. Menetelmä olettaa projektin joko peruutettavaksi tai peruuttamattomaksi.( Reverible / irreversible)
153. Perutettavuus: voidaan saada rahat takaisin  jos markkinat heikkenee. 
154. Peruttamattomuus: Ei voida keskeyttää tai saada rahoja.
155. Useammat ovat peruttamattomia, mutta aloittamista voidaan siirtää. >yritys voi jonkinlaisessa panostuksella säilyttää mahdollisuuden  (option) toteuttaa myöhemmin.
156. Perutettavuus keskeisimpiä käsitteitä optiohinnoittelussa.
157. Peruuttamaton, silloin, kun se on a) erityisen tärkeä yritykselle b) markinointiin investoiminen c) uponneita kustannuksia joita ei voi peruuttaa d) investointi tietyn toimialan tehtaaseen. 
158. Investoinnin epäonnistuminen, esim tehtään osto, muut ei maksa samaa hintaa enää.
159. Investointi päätös vastaa silloin periaatteeltaan optiota ( call option) Optionhaltijalla oikeus toteuttaa optio, ostaa se tai myydä tiettynä hetkenä tiettyyn hintaan. Vertaa tätä investoinnin hankintaan.
Ajallinen siirtymismahdollisuus (optio) arvo: ei tiedetä etukäteen tulevaa arvoa.
160. Tutustu sivun s. 142 esimerkkiin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti