1. Miten osakemarkkinat rankaisevat yritystä, parin prosentin kurssilaskulla?
2. Koko kappaleen esimerkkinä on Finnair ja sen tappiollinen liikevoitto 2006.
3. Yrityksen julkaisemilla tilinpäätöstiedoilla on kaksi merkittävää roolia sidosryhmien tiedontarpeen tyydyttäjänä.
a) Taloudenpitonäkökulma (Stewardship focus). Liittyy oman ja vieraan pääoman rahoittajien tarpeeseen vakuuttua siitä, että yritysjohto on toiminut kaikilla tavoin asianmukaisesti, hoitaessaan heidän käyttöön muiden varoja. ( Miten luottamus rakennetaan? s. 48)
b) Investointinäkökulma (Investment focus). Tarjota hyödyllistä tietoa rahoittajien ja sijoituspäätösten tarpeisiin. Tullut tärkeäksi viime vuosina pääoman liikkuvuuden lisäännyttyä. Katse eteenpäin suuntautuva.
4. Decision usefulness; Laadullinen piirre B:ssä, se on käyttökelpoinen ja hyödyllinen. Oleellista tietoa sijoittajien käyttöön.
5. Value relevant; Arvorelevanttia tietoa esim. Finnairin huono tulos. (julistettu tulos ja osakemarkkinoiden arvostus > välillä yhteys.)
6. yrityksen taloudellinen arvo muodostuu määrityskohteeseen liittyvien tulevaisuudessa odotettavissa olevien tuottojen perusteella. (s.50 Arvo on yhtä suuri...)
7. KAAVA A.)
8. Kaavassa Po= osakkeen arvo, Dt = vuotuinen osinko, r =Sijoittajan tuottovaatimus
9. Vaihtoehto A) Yritys noudattaisi osinkopolitiikkaa > osakkeelle maksettavat vuotuiset osingot olisivat yhtä suuret. (Kaava B.)
10. KAAVA B.)
11. Finnairin esimerkki Dt = vuotuinen osinko 0,14 ja r = tuottovaatimus 10 %. ( 0,14/0,10 = 1,40 euroa.) Verrattuna Finnairin osakkeenarvoon 12 euroam sitä voidaan pitää kalliina. Ero siinä, että markkinat näkevät kasvuodotuksia.
12. Diskonttauskorkokanta = sijoittajan tuottovaatimus vaikuttaa suuresti lopputulokseen.
13. Osake voi olla myös markkinoilla yliarvostettu.
14. Yrityksen maksamat osingot perustuvat tilinpäätöstulokseen, eli riippuu kasvusta.
15. KAAVA C.)
Vo = Yrityksen oman pääoman arvo, Bo = Oman pääoman tase eli kirja-arvo, Nit = Nettotulos,
rBt-1 = Oman pääoman sijoittajien tuottovaatimus, r = Diskonttauskorkokanta,
Bt-1 = edellisvuoden lopun Oman pääoman kirja-arvo.
16.Kaava antaa koko oman pääoman arvon.
17.Yhden osakkeen arvo saadaan luku jakamalla osakkeiden lukumäärällä.
18. Nettotulos ?
19. Kirja-arvo ?
20. Jäännöstuotot ?
21. Lisäarvomallin antama lopputuloksen voidaan osoittaa olevan ekvivalentti ( <=> ) aiemmin esitetyn osinkovirran diskonttaukseen perustuvan arvonmääritysmallin kanssa. ?
22. Malli tarjoaa mahdollisuuden tulkita yrityksen arvon muodostumista.
23. S. 52 ( Laske vihkossa).
24. P/B (Price-to-book)-suhdeluku: markkinaarvo/ oman pääoman tasearvo, on 1 silloin kun Vo=Bo
Kannattavuusodotteen jäädessä vaadittua heikommaksi lisäarvo on negatiivinen, jolloin P/B luku on pienempi kuin 1. ( x <1). ? (s.52)
25. Lisäarvomalli auttaa hahmottamaan siinä, miten osakemarkkinat "rankaisevat" yritystä. ? (s.52-53)
MITEN MENESTYS ILMENEE TILINPÄÄTÖKSESTÄ s. 53
26. Koko ja kasvu, pidetään yrityksen menestyksen osoituksena. Näihin liittyvät myös suurimmat tavoitteet.
27. Kilpaillaan markkinaosuuksista ja niiden parantamisesta > parempi tulos.
28. Voidaan mitata: 1) toiminnan volyymi/ liikevaihto, 2) Taseen loppusumma (toimintaan sitoutuneen pääoman määrää), 3) henkilöstön määrä, /merkitystä työllistäjänä (harhaan johtava) , 4) Pörssiyritysten kohdalla oman pääoman markkina-arvo.
29. Kokoon vaikuttavat monet tekijät, kuten tulevaisuuden odote.
30. Yrityksen koosta eri kuva riippuen mittarista. (vrt. s. 54 SAS vs. Finnair )
31. Kannattavuus, yrityksen tavoite, luo pohjan arvolle ja jatkuvuudelle.
32. Oman pääoman arvo: muodostuu sitä suuremmaksi, mitä suuremmat ovat jäännöstuotot yritys kykenee aikaansaamaan ja mitä pidemmälle tulevaisuuteen ne ulottuvat.?
33. Kannattavuus edellyttää > toiminnallla saadut tulot suuremmat kuin menot.
34. Tulojen ja menojen eriaikaisuudesta, (s. 55) seuraa se, että kannattavyys selviää vasta yritystoiminnan päättyessä.
35. Totaalikauden tulot ja menot on selvillä > voidaan kannattavuus mitata totaalikauden sisäisen korkokannan avulla.
36. KAAVA D.)
37. Kaavassa diskontataan (diskonttaustekijä V= (1+i)-t )menot nykyhetkeen ja tulot nykyhetkeen, että saadaan molemmista yhtä suuret. ?
38. Laske esimerkki (s. 55) ja käy läpi taulukko 2.
39. Kannattavuuden toinen puoli, olisiko saatu parempi tulos sijoittamalla toiseen yritykseen. Mikä on sen erotus. Niin selviää rahoittajien tuottovaatimus (10% toisessa ja 8% toisessa per vuosi erotus -2%). >Yrityksen toiminta ei ole näin ollut kannattavaa.
40. Kannattavuuden tietoja tarvitaan aikaisemmin >tilikausikohtaisia pääoman tuottoaste (-prosentteja).
41. Pääoman tuottoasteita erotellaan, missä määrin yrityksen rahoittajat otetaan tarkastelussa huomioon.
42. Tuottoasteet;
KAAVA E.)
(Tunnuslukujen laskemisessa kaksi tapaa laskea pääoman määrä a) edellisen tilikauden tuloksen mukaan b) keskimääräisen tilanteen mukaan)
- Tunnuslukujen negatiivisuus on huolestuttavaa.
KAAVA F.)
II) Koko pääoman tuottoaste ( ROA, return on assets) - yrityksen kaikki rahoittajat näkökulmassa.
> tuotto lasketaan taseessa olevalle koko omalle pääomalle ja vieraalle pääomalle.
*) Ennen vähemmistöosuutta ?
- Miten yritykset saadaan korjaustekijällä (1-verokanta) vertailukelpoiseksi eri velkaisuusasteiden mukaan ? (s. 58)
- ROA:n ei saa vaikuttaa se, millaisella rahalla liiketoiminta on rahoitettu.
- Laske esimerkki s. 58.
KAAVA G.)
a) Myynnin ansaintavoima kertoo kuinka monta %- jää liiketoiminnasta kulujen ja verojen jälkeen jaettavaksi korkoina (vieraan pääoman sijoittajille) ja nettovoittona sekä mahdollisina osinkoina ( oman pääoman sijoittajille).
b) Pääoman kiertonopeus mittaa, toimintavolyymia suhteessa käytössä olleen pääoman määrään.
> kertoo sen, kuinka monta kertaa ansaintavoimaa kuvaava tulosprosentti on tilikauden aikana ansaittu.
- Osoittaa millä tavalla yritys voi parantaa kannattavuutta. (kuten kuluja karsimalla)
- Laske esimerkki (s. 59).
44. Tuottoasteeiden tuloksia voidaan verrata toimialaa koskevaan kv-aineistoon > worldscope tietokannassa. Tässä vertailussa huomioitava, että samalla toimialalla on yrityskohtaisen tekijöiden vaikutus kannattavuuskehitykseen ( vrt. polttoaine).
VAKAVARAISUUS s. 62
45. Kuvaa tappionsietokykyä, liiketoimintaa liittyy riskejä, siksi tiedettävä riskinsietokyky.
46. Yrityksen taloudelllinen jatkuvuus on sitä turvatumpi, mitä vahvempi pääomarakenne yrityksellä on. Eli mitä vakavaraisempi yritys on.
47. Yritys, jolla on enemmän omaa kuin vierasta pääomaa, kestää tappion paremmin.
48. Tuloslaskelman voitto kirjataan taseessa oman pääoman lisäykseksi.
49. Tappio katetaan omasta pääomasta > kirjataan oman pääoman vähennykseksi.
50. Tappiota siedetään paremmin ja voidaan kirjata sitä enemmän mitä enemmän on omaa pääomaa.
51. Huom. Osake yhtiö, oman pääoman määrä laskenut alle puoleen > hallitus kutsuu yhtiökokouksen paikalle.
52. Kiinteät hoitorasitteet:
A) vieras pääoma aiheuttaa, siinä korot ja pääoman palautukset hoidetaan lainaohjelman mukaan.
B) oma pääomn käyttö ei aiheuta. (osingot jaetaan yms)
53.Joustava hoitovelvoite: omassa pääomassa, sietää paremmin tappiota.
54. Tappionsietokykyä mitataan pääomarakennetta kuvaavilla tunnusluvuilla.
KAAVA H.)
55. Mitä velkaantuneempi on sitä alhalsempi on omavaraisuusaste.
56. Jos jää alle 20% on heikko yritys jos yli 40% hyvä vakavaraisuus.
KAAVA I.)
58. Tulkinnassa otettava huomioon toimialakohtaiset erot.
59. Huolestuttavaa jos yli 100%, velkja enemmän kuin liikevaihtoa.
60. Laske molemmat esimerkit s. 63.
61. Vieraan pääoman vipuvaikutus (Financial leverage), Velankäyttö hyvinä vuosina kasvattaa tulosta ja huonona päinvastoin.
62. Vipuvaikutusta ei synny, jos tuotto jää vieraasta pääomasta maksettavan koron suuruiseksi.
63. Tälle on kaava, mutta se pätee vain tämänlasiin esimerkkeihin.
KAAVA J.)
64. Kaavan mukaan yrityksen velkaantuminen parantaa oman pääoman tuottoa, jos kannattavuus on niin hyvä, että koko pääoman tuotto ylittää vieraan pääoman kustannukset.
65. Kaksi teräinen miekka; Velkaantuminen alentaa oman pääoman tuottoa koko pääoman tuoton jäädessä pienemmäksi kuin velan kustannus.
66. Riski lisääntyy kun kannattavuus vaihtelee eri vuosina.
67. Katso taulukko s. 66.
MAKSUVALMIUS s. 67.
68. Yrityksen on oltava heti valmis suoriutumaan erääntyvistä maksuista.
69. Perinteisesti mitattu taselähtöisesti, nopeasti rahaksi muutettavat varat suhtautetaan alle vuoden kuluessa erääntyviin lyhyisiinvelkoihin.
70. Kaksi tunnuslukua.
KAAVA K.)
KAAVA L.)
71. Minimivaatimus molemmilla on 1.
72. Pääsääntö, likvidien varojen tulisi kattaa lyhytaikaiset menot.
73. Laske esimerkki. 67.
74. Ongelma: Ovat staattisia lukuja. > Kuvaavat maksuvalmiutta tilinpäätöspäivänä.
75. Taseen kaikki erät ovat luonteeltaan varantosuureita. ( Neste lasissa).
KASSAVIRTA s. 69
76. Vastattavaa ja vastaava erät ovat taseessa varantosuureita.
77. Niitä ei voida laskea yhteen eri tilikausilta.
78.Tuloslaskelman erät ovat luonteeltaan virtasuureita.
79. Kattavat koko tilikauden mittaisen jakson.
80. Voidaan summata yhteen.
81. Staattisia lukuja on mielekästä täydentää dynaamisilla luvuilla.
82. Tuloslaskelman luvut ei sellaisenaan sovi.
( Perustuvat Tulo menon kohdalle- periaatteeseen (Matching principle) ja suoritusperusteen noudattamiseen. (Accruals basis) )
83. Siksi tuotot ja kulut eivät vastaa niihin liittyviä kassavirtoja ( Cash flows) (ostomenot ja myyntisaamiset).
84. Ongelman ratkaisu; laaditaan kassavirtalaskelma jossa lukuja korjataan > niin että niistä eliminoidaan jaksotuserät ( total accruals).
85. Jaksotuserät; muodostuu poistot, arvonalentumiset ja liikepääomaerien nettomuutoksesta.
86. Huom.
Poistot ja arvonalentumiset = näihin ei samalla tilikaudella liity saman kokoista kassastamaksua.
Liikepääoma erät = liiketoimintaan liittyviä taseen lyhyt aikaisiin varoihin ja velkoihin liittyviä, joiden muutokset sisältyvät tuloslaskelmaan, vaikka eivät olisi vielä realisoituneet.(myyntisaamiset)
87.Katso s. 70-71 taulukot.
88. Liiketoiminnan nettokassavirta on dynaaminen maksuvalmiutta kuvaava luku.
89. Kertoo koko tilikauden aikaisesta kassaperusteisen tulorahoituksen riittävyydestä.
90. Huom. laaditaan tuloslaskelman nettotuloksen pohjalta, ennen vähemmistäosuutta. Lopputulos on myös korkojen ja verojen jälkeinen tulos.
91. Nettokassavirta riippuu yrityksen velkojen määrästä ja pääomarakenteesta.
92. Kassavirta on absoluuttinen ja euromääräinen luku.
93. Yritysten koko erot on otettava vertailussa huomioon.
94. Kokoerolle ei ole standardia, voi olla liikevaihto, taseen loppusumma...
95. Oman pääoman kirja-arvo?
96. sivun 72. alkukappale. ?
97. Liikevaihdon käyttö jakajana kuvaa myynnin ansaintavoimaa kassaperusteisesti. vert. Finnairia ja laske s. 72.
98. Suhdanteen positiivisuus kertoo että rahaa tulee enemmän kuin lähtee ulos. ( huom kaikkia laskuja ei näy kassavirrassa, osingot ja lainojen lyhennykset..)
TULOKSEN LAATU s. 73
99. tuloksen ohjailu (earnings management), tarkoittaa = liiketoiminnan nettokassavirran ja tuloslaskelman nettotuloksen toisistaan erottaviin jaksotuseriin vaikuttamalla > mahdollista ohjailla tilinpäätöksessä esitettävää tulosta.
100. Mitä enemmän nämä luvut poikkeavat toisistaan (tuloslaskelman nettotulos ja liiketoiminnan nettovirrasta) sitä enemmön on voitu tulosta ohjailla.
101. Tuloksen laatua mittaa ( earnings quality )> tilinpäätökseen sisältyvien jaksotuserien määrää.
102. KÄY TÄMÄ MYÖHEMMIN s. 74-75.
108. Tilinpäätösanalyysissa asetettuja kysymyksiä;
a) Mitkä taloudellisen menestyksen ulottuvuudet?
b) Millasilla luvuilla niitä voidaan tulkita?
c) Missä määrin tilinpäätökseen on vakuttanut yrityksen toiminnan realiteetit ja noudatetut periaatteet?
d) Mikä on taloudellisesta menestyksestä johtuvaa ja mikä toimialan vaikutusta, mikä on yritysjohdon rooli?
